Hyppää pääsisältöön

Lempeä, sotaa ja demokratiaa – näihin teoksiin kiteytyy 1960-luku

1960-luvun kukkakuosin ympäröimä teksti Lukulista 60-luvulle
1960-luvun kukkakuosin ympäröimä teksti Lukulista 60-luvulle Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen 1960-luku,Kirjojen Suomi

Ihmiskunnan historian vaarallisin päivä, ensimmäinen ihmisen avaruuslento, Berliinin muuri, Vietnamin sota ja seksin vallankumous – nämä olivat 1960-luvun alun isoja mielipiteitä muokkaavia asioita. Ne kaikki näkyvät Kirjojen Suomi -sarjan vuosikymmenen kirjoissa.

Maailmanpolitiikan vaaroista huolimatta 1960-luku oli Suomessa uusien aatteiden iloista etsimistä ja löytämistä, eikä niinkään vasemmistolaisuuden tai puoluepolitisoitumisen aikaa.

Jo 1950-luvun lopulla alkoi kiihtyvä maaltamuutto kaupunkeihin. Maatalouden koneistuminen oli nopeaa, ja se hävitti yhteensä lähes 300 000 työpaikkaa yhdessä vuosikymmenessä.

Suuret ikäluokat olivat tulleet työikään, ja työttömyyttä lähdettiin pakoon kaupunkeihin ja Ruotsiin. Tämä oli alkusysäys sodan jälkeisten perinteisten arvojen myllerrykselle, joka leimasi koko vuosikymmenen.

Marja-Liisa Vartio nosti romaanissaan Kaikki naiset näkevät unia esiin helsinkiläistyneen kotirouvan, joka tuntee olonsa tyhjän kaavamaiseksi ja tarpeettomaksi. Sodan jälkeisessä jälleenrakennuksen roolimallissa naiselle oli jäänyt perinteinen kotiäidin ahdas pakkopaita. Siihen sopivat vielä hyvin Anni Polvan Tiina-kirjat, joissa oli 1960-luvun hyvä perhemalli.

Aloha Vietnam

Vietnamin sodan kauhut synnyttivät maailmanlaajuisen pasifismin aallon. Suomessa Pentti Linkola julkaisi vuonna 1960 ystäviensä kanssa pamflettikirjan Ihmisen ja isänmaan puolesta – mutta ei ketään vastaan. Sen sisältämä haave pasifismista ja aseistakieltäytymisestä vaikutti selvästi muun muassa Paavo Rintalaan, Arvo Saloon, Hannu Salamaan ja Pentti Saarikoskeen.

Vietnamin sodan lisäksi jännitystä suurvaltojen välillä kiristivät Berliinin muurin rakentaminen syksyllä 1961 ja Kuubassa epäonnistunut Sikojenlahden maihinnousuyritys. Yhdysvaltain takapihalle Kuubaan tuli Fidel Castron tueksi Neuvostoliitto. Maailman arveltiin olleen lokakuussa 1962 ihmiskunnan siihenastisen historian vaarallisimmassa vaiheessa.

Kansainvälisen pasifismin tulo Suomeen näkyi myös Paavo Rintalan teoksessa Sissiluutnantti. Vaikka joukko entisiä upseereja syytti Rintalaa lottien maineen tahraamisesta, tosiasiallisempi syy kohuun taisi olla Rintalan kuvaaman sodan mielettömyys ja sodanvastainen sanoma.

Pentti Saarikoski kirjasi teokseensa Mitä tapahtuu todella havaintojaan arkipäivästä ja yhteiskunnasta. Hän kirjoitti, kuinka Kekkosen kasvoista korostuu huoli, kun hän hajottaa eduskunnan.

Salama kirkkaalta taivaalta

Kärjekkäimmin 60-luku kyseenalaisti perinteisen kirkon arvomaailman. Edellisellä vuosikymmenellä suuri enemmistö oli ollut jonkin kristillisen kirkon jäsen, mutta sotien jälkeen eroaminen kiihtyi.

Hannu Salama ei kuitenkaan yksin synnyttänyt vuosikymmenen kiivainta oikeusjuttua jumalanpilkasta. Jo ennen Salaman vuonna 1964 ilmestynyttä Juhannustanssit -romaania kirkolliskokoukset olivat tutkija Ilkka Huhdan mukaan keskustelleet paljonkin kirkon maallistumisen vaaroista. Salama tökkäsi kirjallaan jo tulehtuneeseen kirkolliseen hermopesäkkeeseen. Katkerasti Salama kuvaa kirjailijan kokemaa epäoikeudenmukaisuutta teoksessaan Minä, Olli ja Orvokki.

Lapualaisoopperan tekijät joutuivat ankaran tuon aikaisen vihapuheen kohteiksi. Käsikirjoittaja Arvo Salo laskeskeli, että hänet uhattiin muiluttaa joka päivä ja murhata joka viikko.

Salon Lapualaisooppera ei ollut niinkään vasemmistolaisuuden manifesti, vaan se syntyi amerikkalaisen musikaalin ja Vietnamin sodan herättämän pasifismin ristisiitoksena. Salo oli Lontoossa katsomassa West Side Story -musikaalia, kun hän keksi, että tuollaista musiikkiteatteria kaivataan Suomessa. Hän yhdisti sisällissodan punaisten ja valkoisten taistelun tuon ajan pasifismiin.

Seksin, Marxin ja Coca-Colan lapset

Sodan jälkeiseen suomalaiseen kulttuuriin alkoi tunkeutua yhä enenevässä määrin Euroopasta ja Amerikasta nuorisoa kiinnostavia asioita. Tangovoittoinen musiikki sai rinnalleen naissolistien laulamia jazziskelmiä ennen kuin rock-musiikki tuli ryminällä villitsemään nuorisoa. Marja-Leena Mikkola kirjoitti romaaniinsa Tyttö kuin kitara henkilökuvan naissolistista.

Kodin, uskonnon ja isänmaan perinteisten arvojen lisäksi 60-luku muutti suomalaisten suhtautumista seksuaalisuuteen. Ehkäisypillerin tulo markkinoille teki vuosikymmenen nuorista aikuisista seksuaalisen vapautumisen sukupolven.

Timo K. Mukka keksi yhdistää kristinuskon moraalikäsitysten myllerryksen tuon ajan seksuaalikäsitysten muutoksiin. Tabu-kirja sai aikanaan ristiriitaisen vastaanoton.

Tytti Parras puolestaan jatkoi keskustelua naisten oikeudesta omaan kehoonsa. Jojo -romaanista kohistiin, koska siinä opiskelevat nuoret naiset kyseenalaistivat menneen sukupolven arvot.

Vuosikymmen päättyy Kirjojen Suomi sarjassa Jarkko Laineen romaaniin Niin kulki Kolumbus. Laine toi Suomeen amerikkalaisen rock-musiikin kielen, ja häntä kuvattiin Marxin ja Coca-Colan lapseksi. Laine kuvasi nuorten miesten päämäärätöntä ajelehtimista ja tarkoituksellista pudottautumista yhteiskunnan ulkopuolelle.

Uuden toivon ja innostuksen ilmapiiri alkoi heikentyä vuosikymmenen lopulle tultaessa. Lopullinen tyrmäys monelle radikaalille 60-lukulaiselle oli vuosi 1968. Silloin ammuttiin Robert Kennedy, Martin Luther King ja Neuvostoliitto miehitti Tšekkoslovakian. Se merkitsi monelle viattomuuden loppua. Mielenosoittajat siirtyivät Yhdysvaltain suurlähetystön edestä Neuvostoliiton lähetystön eteen.


Millaisena sinä muistat 1960-luvun? Kirjoita oma kirjalistasi kommenttikenttään!

Kirjojen Suomen suositukset 1960-luvulta:

Lue kirjat sähköisinä. Artikkeleista löytyy myös kirjaan liittyvä radio- ja tv-ohjelma.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Kirjojen Suomi