Hyppää pääsisältöön

Lempeä, sotaa ja demokratiaa – näihin teoksiin kiteytyy 1960-luku

1960-luvun kukkakuosin ympäröimä teksti Lukulista 60-luvulle
1960-luvun kukkakuosin ympäröimä teksti Lukulista 60-luvulle Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen 1960-luku,Kirjojen Suomi

Ihmiskunnan historian vaarallisin päivä, ensimmäinen ihmisen avaruuslento, Berliinin muuri, Vietnamin sota ja seksin vallankumous – nämä olivat 1960-luvun alun isoja mielipiteitä muokkaavia asioita. Ne kaikki näkyvät Kirjojen Suomi -sarjan vuosikymmenen kirjoissa.

Maailmanpolitiikan vaaroista huolimatta 1960-luku oli Suomessa uusien aatteiden iloista etsimistä ja löytämistä, eikä niinkään vasemmistolaisuuden tai puoluepolitisoitumisen aikaa.

Jo 1950-luvun lopulla alkoi kiihtyvä maaltamuutto kaupunkeihin. Maatalouden koneistuminen oli nopeaa, ja se hävitti yhteensä lähes 300 000 työpaikkaa yhdessä vuosikymmenessä.

Suuret ikäluokat olivat tulleet työikään, ja työttömyyttä lähdettiin pakoon kaupunkeihin ja Ruotsiin. Tämä oli alkusysäys sodan jälkeisten perinteisten arvojen myllerrykselle, joka leimasi koko vuosikymmenen.

Marja-Liisa Vartio nosti romaanissaan Kaikki naiset näkevät unia esiin helsinkiläistyneen kotirouvan, joka tuntee olonsa tyhjän kaavamaiseksi ja tarpeettomaksi. Sodan jälkeisessä jälleenrakennuksen roolimallissa naiselle oli jäänyt perinteinen kotiäidin ahdas pakkopaita. Siihen sopivat vielä hyvin Anni Polvan Tiina-kirjat, joissa oli 1960-luvun hyvä perhemalli.

Aloha Vietnam

Vietnamin sodan kauhut synnyttivät maailmanlaajuisen pasifismin aallon. Suomessa Pentti Linkola julkaisi vuonna 1960 ystäviensä kanssa pamflettikirjan Ihmisen ja isänmaan puolesta – mutta ei ketään vastaan. Sen sisältämä haave pasifismista ja aseistakieltäytymisestä vaikutti selvästi muun muassa Paavo Rintalaan, Arvo Saloon, Hannu Salamaan ja Pentti Saarikoskeen.

Vietnamin sodan lisäksi jännitystä suurvaltojen välillä kiristivät Berliinin muurin rakentaminen syksyllä 1961 ja Kuubassa epäonnistunut Sikojenlahden maihinnousuyritys. Yhdysvaltain takapihalle Kuubaan tuli Fidel Castron tueksi Neuvostoliitto. Maailman arveltiin olleen lokakuussa 1962 ihmiskunnan siihenastisen historian vaarallisimmassa vaiheessa.

Kansainvälisen pasifismin tulo Suomeen näkyi myös Paavo Rintalan teoksessa Sissiluutnantti. Vaikka joukko entisiä upseereja syytti Rintalaa lottien maineen tahraamisesta, tosiasiallisempi syy kohuun taisi olla Rintalan kuvaaman sodan mielettömyys ja sodanvastainen sanoma.

Pentti Saarikoski kirjasi teokseensa Mitä tapahtuu todella havaintojaan arkipäivästä ja yhteiskunnasta. Hän kirjoitti, kuinka Kekkosen kasvoista korostuu huoli, kun hän hajottaa eduskunnan.

Salama kirkkaalta taivaalta

Kärjekkäimmin 60-luku kyseenalaisti perinteisen kirkon arvomaailman. Edellisellä vuosikymmenellä suuri enemmistö oli ollut jonkin kristillisen kirkon jäsen, mutta sotien jälkeen eroaminen kiihtyi.

Hannu Salama ei kuitenkaan yksin synnyttänyt vuosikymmenen kiivainta oikeusjuttua jumalanpilkasta. Jo ennen Salaman vuonna 1964 ilmestynyttä Juhannustanssit -romaania kirkolliskokoukset olivat tutkija Ilkka Huhdan mukaan keskustelleet paljonkin kirkon maallistumisen vaaroista. Salama tökkäsi kirjallaan jo tulehtuneeseen kirkolliseen hermopesäkkeeseen. Katkerasti Salama kuvaa kirjailijan kokemaa epäoikeudenmukaisuutta teoksessaan Minä, Olli ja Orvokki.

Lapualaisoopperan tekijät joutuivat ankaran tuon aikaisen vihapuheen kohteiksi. Käsikirjoittaja Arvo Salo laskeskeli, että hänet uhattiin muiluttaa joka päivä ja murhata joka viikko.

Salon Lapualaisooppera ei ollut niinkään vasemmistolaisuuden manifesti, vaan se syntyi amerikkalaisen musikaalin ja Vietnamin sodan herättämän pasifismin ristisiitoksena. Salo oli Lontoossa katsomassa West Side Story -musikaalia, kun hän keksi, että tuollaista musiikkiteatteria kaivataan Suomessa. Hän yhdisti sisällissodan punaisten ja valkoisten taistelun tuon ajan pasifismiin.

Seksin, Marxin ja Coca-Colan lapset

Sodan jälkeiseen suomalaiseen kulttuuriin alkoi tunkeutua yhä enenevässä määrin Euroopasta ja Amerikasta nuorisoa kiinnostavia asioita. Tangovoittoinen musiikki sai rinnalleen naissolistien laulamia jazziskelmiä ennen kuin rock-musiikki tuli ryminällä villitsemään nuorisoa. Marja-Leena Mikkola kirjoitti romaaniinsa Tyttö kuin kitara henkilökuvan naissolistista.

Kodin, uskonnon ja isänmaan perinteisten arvojen lisäksi 60-luku muutti suomalaisten suhtautumista seksuaalisuuteen. Ehkäisypillerin tulo markkinoille teki vuosikymmenen nuorista aikuisista seksuaalisen vapautumisen sukupolven.

Timo K. Mukka keksi yhdistää kristinuskon moraalikäsitysten myllerryksen tuon ajan seksuaalikäsitysten muutoksiin. Tabu-kirja sai aikanaan ristiriitaisen vastaanoton.

Tytti Parras puolestaan jatkoi keskustelua naisten oikeudesta omaan kehoonsa. Jojo -romaanista kohistiin, koska siinä opiskelevat nuoret naiset kyseenalaistivat menneen sukupolven arvot.

Vuosikymmen päättyy Kirjojen Suomi sarjassa Jarkko Laineen romaaniin Niin kulki Kolumbus. Laine toi Suomeen amerikkalaisen rock-musiikin kielen, ja häntä kuvattiin Marxin ja Coca-Colan lapseksi. Laine kuvasi nuorten miesten päämäärätöntä ajelehtimista ja tarkoituksellista pudottautumista yhteiskunnan ulkopuolelle.

Uuden toivon ja innostuksen ilmapiiri alkoi heikentyä vuosikymmenen lopulle tultaessa. Lopullinen tyrmäys monelle radikaalille 60-lukulaiselle oli vuosi 1968. Silloin ammuttiin Robert Kennedy, Martin Luther King ja Neuvostoliitto miehitti Tšekkoslovakian. Se merkitsi monelle viattomuuden loppua. Mielenosoittajat siirtyivät Yhdysvaltain suurlähetystön edestä Neuvostoliiton lähetystön eteen.


Millaisena sinä muistat 1960-luvun? Kirjoita oma kirjalistasi kommenttikenttään!

Kirjojen Suomen suositukset 1960-luvulta:

Lue kirjat sähköisinä. Artikkeleista löytyy myös kirjaan liittyvä radio- ja tv-ohjelma.

  • Pentti Saarikoski, Paul Auster ja tahto nähdä tulevaan

    Paul Auster, Pentti Saarikoski ja maailman tila

    Amerikkalaiskirjailija Paul Auster vieraili Suomessa syyskuun alussa. Samana viikonloppuna muistettiin runoilija Pentti Saarikoskea, joka olisi täyttänyt 80 vuotta. Sekä Austerin että Saarikosken tekstit osuvat poliittisiin murroskohtiin, joissa voi nähdä paljon samankaltaisuutta.

  • Ronja taistelee jaetun ihmisyyden puolesta, huomioi Lukupiirin soittaja

    Lukupiirissä keskusteltiin Lindgrenin kirjasta

    Nainen voi periä ryövärijoukon johtajuuden. Ihminenkin on osa luontoa. Tällaisiakin ajatuksia välittää Astrid Lindgrenin klassikkokirja Ronja, ryövärintytär. Tässä helmiä Yle Radio 1:n Lukupiirin keskustelusta. Entä mitä itse ajattelet Ronjasta?

  • Radion Lukupiirissä lauantaina: Ennen kaikkea toivon, etten kadota Ronjaa itsestäni!

    Osallistu Ronja-lukupiiriin lauantaina 9.9. klo 19.03

    Tule mukaan radion Lukupiiriin lauantaina 9.9. klo 19.03 osoitteessa yle.fi/kirjojensuomi sekä Yle Radio 1:ssä. Aiheena on Astrid Lindgrenin Ronja, ryövärintytär, joka saa toimittaja Kaisa Pulakan itkemään. Studiossa keskustelemassa myös kirjailijat Salla Simukka ja Juha Hurme. Puhelinnumero studioon on 09 144 800.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Kirjojen Suomi

Seuraa somessa

  • Nämä kirjat muuttivat elämäni – tutustu tarinoihin

    Riku Rantala, Maija Vilkkumaa ja Sanna Stellan kertovat

    Kirjat korvasivat Antti Tuurille perheen, mullistivat Riku Rantalan elämän 6-vuotiaana ja Maija Vilkkumaa löysi Saima Harmajasta sielunsisaren teini-iässä. Mikä kirja on sinulle tärkein? Kerro lempikirjastasi meille.

  • Radion Lukupiirissä lauantaina: Ennen kaikkea toivon, etten kadota Ronjaa itsestäni!

    Osallistu Ronja-lukupiiriin lauantaina 9.9. klo 19.03

    Tule mukaan radion Lukupiiriin lauantaina 9.9. klo 19.03 osoitteessa yle.fi/kirjojensuomi sekä Yle Radio 1:ssä. Aiheena on Astrid Lindgrenin Ronja, ryövärintytär, joka saa toimittaja Kaisa Pulakan itkemään. Studiossa keskustelemassa myös kirjailijat Salla Simukka ja Juha Hurme. Puhelinnumero studioon on 09 144 800.

  • Ronja taistelee jaetun ihmisyyden puolesta, huomioi Lukupiirin soittaja

    Lukupiirissä keskusteltiin Lindgrenin kirjasta

    Nainen voi periä ryövärijoukon johtajuuden. Ihminenkin on osa luontoa. Tällaisiakin ajatuksia välittää Astrid Lindgrenin klassikkokirja Ronja, ryövärintytär. Tässä helmiä Yle Radio 1:n Lukupiirin keskustelusta. Entä mitä itse ajattelet Ronjasta?

  • Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista

    Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

    Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

  • Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

    Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

  • Kirjoitan päälauseita. Timo Soini kirjoittaa päälauseita. Uskottavat miehet kirjoittavat niin.

    Pietari K. kävi täällä -podcast ja essee lukeville

    Pietari K. kävi täällä -podcast ja esseesarja lukeville ihmisille. Jos Suomen historiasta haluaa sanoa jotain painavaa, kirkasta ja samalla moniselitteistä, on käytettävä koivuklapeja: kovia ja lämpöarvoltaan suuria lauseita. Se lisää kirjoittajan uskottavuutta, mutta on riittävän moniselitteistä. Samalla kommentoija saa sytykettä omalle itserakkaudelleen.

  • Laura Gustafsson: Ihmiseläin teki massiivisen virhearvioinnin

    Ihminen selviäisi, vaikka eläimet saisivat oikeuden elää.

    Jos eläimille annettaisiin yksinkertaisin perusoikeus, oikeus elämään, talous ja ehkä koko yhteiskunta ajautuisivat hetkelliseen kaaokseen. Järjestelmät kuitenkin muuttuvat, ja ihminen on sopeutuva laji, kirjailija Laura Gustafsson kirjoittaa kolumnissaan.

  • Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Johannes Ekholm: Ratkaisu ahdistukseen on kollektiivinen tai sitä ei ole

    Opittu kuva työn sankarista on vahingollinen ja vaarallinen.

    Emme tarvitse enempää työtä ja pitempiä ansioluetteloita, vaan enemmän ajan haaskausta, tehottomuutta, huolettomuutta ja huolimattomuutta! Enemmän kiusallisia hiljaisuuksia, katkoksia flowhun, jumitusta ja yhteistyöstä kieltäytymistä, kirjoittaa Johannes Ekholm kolumnissaan.

  • Kirjojen Suomi – elämyksiä lukemalla

    Valitsimme kirjan jokaiselta itsenäisyyden vuodelta

    Kirjallisuustoimittajat Seppo Puttonen ja Nadja Nowak ovat valinneet jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta yhden kirjan. Suurin osa kirjoista on luettavissa e-kirjoina vuoden 2017 loppuun saakka. Mitkä kirjat olisit itse valinnut?

  • Lukemista vailla? Anna Kirjakoneen auttaa!

    Pääset lukemaan sinulle sopivan teoksen suoraan täältä.

    Ylen Kirjakone auttaa löytämään luettavaa melkein sadan kotimaisen kirjan joukosta. Kirja on luettavana suoraan sivuilta.

  • Ahneus ja pahuus hiipivät kirjoihin – näihin teoksiin kiteytyy 1980-luku

    Seppo Puttosen suositukset luettavissa e-kirjoina

    John Lennonin murha löi karmaisevalla tavalla leiman alkaneelle vuosikymmenelle. Mies, joka oli 1960-luvulta alkaen laulanut ja puhunut rakkauden puolesta ja sotaa vastaan, surmattiin kadulle New Yorkissa. Usko maailman ja ihmisten hyvyyteen oli murentunut. Ahneus ja pahuus olivat hiipineet ihmisten sisään. Tutustu 1980-lukuun ja lue nämä kymmenen teosta e-kirjana suoraan Kirjojen Suomen verkkosivuilta.

  • Poimi e-hömppäkirja luettavaksesi täältä

    Jaa kesän parhaat kirjat hashtagilla #hömppäkirjalista

    Ei syytä paniikkiin, vaikka olisit nalkissa mökillä ilman luettavaa. Voit lukea Kirjojen Suomen e-kirjoja! Nämä kirjat viihdyttävät ja saavat suupielet kohoamaan, vaikka viikonloppu ei hellisikään helteillä. Kirjojen Suomella on käynnissä pro hömppä -liike.

  • Pentti Saarikoski, Paul Auster ja tahto nähdä tulevaan

    Paul Auster, Pentti Saarikoski ja maailman tila

    Amerikkalaiskirjailija Paul Auster vieraili Suomessa syyskuun alussa. Samana viikonloppuna muistettiin runoilija Pentti Saarikoskea, joka olisi täyttänyt 80 vuotta. Sekä Austerin että Saarikosken tekstit osuvat poliittisiin murroskohtiin, joissa voi nähdä paljon samankaltaisuutta.

  • Kuinka sitä ollaan hyvä mies, Juha Itkonen?

    Opiskelijan ja kirjailija kirjeenvaihto miesten kesken

    Kirjoitin intiimin kirjeen, jonka pääsisältö on seksi, ja lähetin sen kirjailija Juha Itkoselle. Sitten odotin. Pelkäsin kasvojen menetystä monta pitkää päivää. Sitten Juha vastasi. Onneksi hän osoittautui hyväksi mieheksi.

  • Mikä on Kirjojen Suomi?

    Mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme?

    Kirjojen Suomi on Ylen monikanavainen kirjallisuuskokonaisuus, joka tutkii mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme ennen ja nyt, ja miten asiat ovat muuttuneet aikojen saatossa. Kirjojen Suomi on osa Suomi 100-hanketta, ja kestää koko juhlavuoden 2017.

  • Kirjojen Suomen kumppanit

    Yle ja parikymmentä muuta tahoa ovat lukemisen asialla.

    Kirjojen Suomi on Ylen suursatsaus kotimaiseen kirjallisuuteen vuonna 2017, ja sen toteutumiseen on tarvittu laajaa yhteistyötä. Kiitos kaikille kumppaneille!