Marja Niemi
Yle
Suomalaiset seuraavat uutisia ja luottavat uutisiin. Uutisjournalismi on Suomessa vahvemmassa asemassa kuin monissa muissa Euroopan maissa tai esimerkiksi USA:ssa, Japanissa tai Australiassa.
Tämä ilmenee Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin tuoreesta Digital News Report 2017 -kyselytutkimuksesta, johon osallistui 36 maata. Tutkimus tehtiin nyt kuudetta kertaa.
Luottamus uutisiin on silti Suomessakin ollut viime vuosina hienoisessa laskussa. Vuonna 2015 suomalaisvastaajista 68 prosenttia arvioi, että useimpiin uutisiin voi luottaa, vuonna 2017 tätä mieltä oli 62 prosenttia.
Uutiset tavoittavat suomalaiset lähes tasaveroisesti sekä perinteisten kanavien että verkkomedian kautta. Verkkomedia ei ole korvannut perinteistä mediaa, vaan on tullut sen rinnalle.
Suomessa 85 prosenttia seuraa viikoittain uutisia perinteisen median kautta ja 88 prosenttia verkosta.
Ylen uutisiin luotetaan myös verkossa
Luotettavuus arvioidaan tutkimuksen mukaan nimenomaan Ylen uutisten ominaisuudeksi. Yle saa korkeimmat arvosanat, kun kysytään mikä medioista on paras tarjoamaan tarkkoja ja luotettavia uutisia tai paras auttamaan monimutkaisten asioiden ymmärtämisessä.
Raportti tulkitsee, että vahvat suomalaiset uutismediat voivat tarjota toimittajilleen itsenäisyyttä ja mahdollisuuden pitää kiinni moninäkökulmaisuuden ja totuudellisuuden kriteereistä.
“Edes kyselyn aikana paljon esillä ollut kohu Yleisradion mahdollisesta taipumisesta pääministerin painostukseen Terrafame-kaivosyhtiötä koskevassa uutisoinnissa ei näytä juuri vaikuttaneen luottamuslukuihin: yleisesti uutisia kohtaan tunnetun luottamuksen lisäksi vastaajat tuntuivat pitävän nimenomaan Yleisradiota erityisen luotettavana uutislähteenä”, todetaan raportissa.
Verkon tärkeimmiksi uutislähteiksi nousevat tässäkin tutkimuksessa iltapäivälehdet. Ne ovat myös parhaita huvittajia ja viihdyttäjiä.
Halukkuus maksaa verkkouutisista on pysynyt melko vähäisenä. Suomessa verkossa julkaistuista uutisista maksaa 14 prosenttia vastaajista, mikä on kansainvälistä keskitasoa.
Yleisin syy maksuhaluttomuuteen on verkon ilmaistarjonta. Siltikin verkkouutisista maksavat seuraavat myös maksuttomia uutisia enemmän kuin muut. Uutisista maksavien osuuden olennainen kasvattaminen edellyttäisikin, että nykyistä useammat kokisivat uutiset itselleen relevanteiksi ja tärkeiksi, todetaan selvityksessä.
Mediatalot vahvoilla Suomessa ja Pohjoismaissa
Suomessa vastaajista 80 prosenttia seuraa verkossa mediayhtiöiden verkkosivustoja – muissa maissa median verkkouutisten seuranta on vähäisempää.
Kotimaisen uutismedian asema on vahva siis myös verkossa. Myös Pohjoismaissa päästään lähelle Suomen lukuja. Ruotsissa 75 ja Norjassa 74 prosenttia seuraa mediatalojen verkkouutisia.
Vain 8 prosenttia suomalaisista pitää sosiaalista mediaa pääasiallisena uutislähteenään, joskin 47 prosenttia seuraa uutisia sosiaalisen median ja blogien kautta. Myös nämä luvut ovat alhaisempia kuin useimmissa muissa vertailun maissa.
Raportin mukaan tämä selittää osaltaan myös sitä, että sosiaalinen media ei ole Suomessa yhtä vahva uutiskanava kuin muualla. Nuorimmista, eli 18–24-vuotiaista, kuitenkin jo 29 prosenttia nimeää sosiaalisen median pääasialliseksi uutislähteekseen.
Reuters-tutkimus selvittää myös uutisten välttelyä. Eniten uutisia välttelevät nuoret ja nuoret aikuiset, niin Suomessa kuin muuallakin. Peräti 59 prosenttia 25–34-vuotiaista suomalaisista kertoo välttelevänsä uutisia. Syyksi suurin osa kertoo uutisten kielteisen vaikutuksen mielialaan.
