Hyppää pääsisältöön

Tuska – metallinmakuista festarointia vuodesta 1998

Tuska-festivaaleille pukeutunutta yleisöä vuonna 2010
Tuska-festivaaleille pukeutunutta yleisöä vuonna 2010 Kuva: Oskari Pölhö/ Yle Tuska,2010

Tuska-festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1998. Helsingin Tavastia-klubilta kaksipäiväisenä sisätapahtumana aloittanut festivaali on kasvanut vuosien saatossa Pohjoismaiden suurimmaksi metallimusiikkitapahtumaksi. Vuonna 2007 kymmenenvuotiasta festivaalia juhlistettiin Musiikki-tv:n Tuska-spesiaaleilla.

Tapahtuman ensimmäisenä järjestäjänä toimi Suomi Finland Perkele -lehti ja pääpiruina häärivät Tony Taleva ja Pasi Kuokkanen, joiden hengentuotos myös festivaalin nimi on. Tavastia-klubin Juhani Merimaan avustuksella ensimmäisillä Tuska-festivaaleilla lavalla nähtiin kotimaisia artisteja, kuten Impaled Nazarene, Barathrum ja Trio Niskalaukaus, joka esiintyi jokaisilla Tuska-festareilla aina vuoteen 2004 saakka. Tuskan ulkomaalainen pääakti vuonna 1998 oli kunniavieraaksi esitelty norjalainen Gorgoroth.

Metallimusiikin suosio kasvoi 2000-luvun alusta tasaisesti. Tästä kertoi myös moneen otteeseen loppuunmyyty Tuska. Tuska-organisaatio päätti siirtää festivaalin jo vuonna 2000 VR:n makasiineille Helsingin sydämeen. Vuodesta 2002 lähtien tapahtumaa juhlittiin Kaisaniemessä. Festivaalin ja samalla sen suosion kasvu näkyi artistikattauksessa, jossa yhä useampi esiintyjä tuli kotimaan ulkopuolelta. Vuosien varrella lavalla on nähty muun muassa Alice Cooper, Bruce Dickinson, Soulfly, Type O Negative, Dio sekä monen metallidiggarin ikisuosikki Slayer.

Sittemmin metallikansa on siirtynyt Helsingin Suvilahteen, joka on toiminut tapahtuman päänäyttämönä aina vuodesta 2011 lähtien. Metallikansaa koeteltiin paikkamuutoksen myötä, sillä Suvilahdella voimaan astuivat uudet alkoholimääräykset, jotka eivät sallineet omia juomia porttien sisäpuolelle. Huoli osoittautui kuitenkin turhaksi, sillä vuodesta toiseen Tuska-festivaali kerää kymmenet bändit ja kymmenettuhannet tummanpuhuvat metallifanit yhteen julistamaan hevin ilosanomaa.

Tuska-yleisöä istumassa nurmikolla vuonna 2010
Tuska-yleisöä Kaisaniemessä vuonna 2010. Tuska-yleisöä istumassa nurmikolla vuonna 2010 Kuva: Oskari Pölhö/ Yle Tuska,2010
Kaksi nuorta miestä Tuska Open Air Metal Festival 2010 -festivaaleilla.
Tuska-festivaalien yleisin käsimerkki. Kaksi nuorta miestä Tuska Open Air Metal Festival 2010 -festivaaleilla. Kuva: Oskari Pölhö/ Yle Tuska,heavy rock,2010
Testament-yhtye esiintymässä Tuska-festivaaleilla Kaisaniemessä vuonna 2010.
Yhdysvaltalainen Testament esiintyi Kaisanimessä vuonna 2010. Testament-yhtye esiintymässä Tuska-festivaaleilla Kaisaniemessä vuonna 2010. Kuva: Oskari Pölhö/ Yle Tuska,Testament,2010

Musiikki tv:n Tuska-spesiaalit vuodelta 2007

Ylen kattavimmat Tuska-ohjelmat nähtiin festivaalien juhliessa kymmenettä vuottaan. Yle Extra -kanavalla esitetyissä Musiikki-tv:n Tuska-spesiaaleissa esitettiin artistihaastatteluita sekä musiikkivideoita lähes neljän tunnin ajan. Laura Vähähyypän ja Harri Hakasen juontamissa ohjelmissa vierailivat muun muassa metallin monitoimimiehet Jone Nikula sekä Marco Hietala. Ulkomaisista artisteista kysymyksiin vastailevat yhdysvaltalaisen Isis-yhtyeen Aaron Turner sekä monessa mukana ollut ruotsalainen metallilegenda Peter Tägtren.

Haastatteluiden ja musiikkivideoiden lomassa nautittiin myös live-kitaroinnista, josta vastasi Stratovarius-yhtyeessa vaikuttava Matias Kupiainen. Kenttätoimittaja Matti Mäki-Kokkilan mukana tutustutaan Tuskan yleisöön sekä koetaan aito metallimiesten kädenvääntö- ja punnerruskilpailu.

Tuska-spesiaaleissa esitetyt musiikkivideot: Pantera: Cemetary Gates, Isis: In Fiction, Swallow the Sun: Don't Fall Asleep, Lamb of God: Laid to Rest. Pain: Same Old Song, Pain:Zombie Slam, Van Halen: Panama, Brother Firetribe: One Single Breath, Cult of Luna: Leave Me Here, Carcass: Heartwork, W.A.S.P: Scream Until You Like it, Maj Karma: Kokki, varas, vaimo ja rakastaja, Strappinn Young Lad: Wrong Side

Rammstein: Stripped, Hatebreed: Defeasist, Rotten Sound: Burden, Tarot: Ashes to the Stars, Black Sabbath: Neon Nights, Morbid Angel: God of Emptiness, Finntroll: Nedgång, Judas Priest: Hot Rockin', Blind Guardian: Another Stranger Me, Porcupine Tree: Fear of A Blank Planet

  • Robotti Atorox syntyi Outsiderin kynästä 1940-luvun lopulla

    Kaksiosainen kuunnelmasarja toteutettiin 1990.

    Aarne Haapakoski, nimimerkki Outsider, oli Suomen ensimmäisiä tieteiskirjailijoita. Hänen luomansa Atorox-robotti toimii aivokaseteilla ja syö aktiinouraania. Atorox vapautui kirjojen sivuilta radioaalloille kaksiosaisessa kuunnelmassa Atorox - koneihminen, jossa robotti sotkeutuu pankkiryöstöön. Atoroxin seikkailut ovat kuunneltavissa 21.11.2018 saakka Areenassa.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Robotti Atorox syntyi Outsiderin kynästä 1940-luvun lopulla

    Kaksiosainen kuunnelmasarja toteutettiin 1990.

    Aarne Haapakoski, nimimerkki Outsider, oli Suomen ensimmäisiä tieteiskirjailijoita. Hänen luomansa Atorox-robotti toimii aivokaseteilla ja syö aktiinouraania. Atorox vapautui kirjojen sivuilta radioaalloille kaksiosaisessa kuunnelmassa Atorox - koneihminen, jossa robotti sotkeutuu pankkiryöstöön. Atoroxin seikkailut ovat kuunneltavissa 21.11.2018 saakka Areenassa.

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.