Hyppää pääsisältöön

Cityluonto: Stadin rakkaimmat puut

Puistonpenkillä kaksi rakastavaista
Puistonpenkillä kaksi rakastavaista Kuva: Yle / Sara Vertanen Rakastavaiset puistonpenkillä

Helsinkiläiset rakastavat vanhoja puita. Niitä hoidetaan ja suojellaan vaikka ne sattuisivat kasvamaan ajokaistalla. Arboristin eli puunhoitajan tehtävänä on pitää puuvanhukset ja vetreät taimet hyvässä kunnossa.

Merikadun ja Ehrensvärdinkadun kulmassa eteläisessä Helsingissä on lippusiimalla rajattu alue. Satavuotiaisiin lehmuksiin on viritetty köysiä, puista kuuluu sahausta, ja vähän väliä oksia putoaa alas.

– Leikkaamme vanhoja katupuita. Poistamme kuivat oksat, teemme tilaa liikennemerkeille ja valotolpille, jotta valo pääsee maahan asti. Muuten pyrimme rauhoittamaan puut mahdollisilta leikkauksilta, selittää Helsingin kaupungin arboristi Saija Asikainen.

Arboristi Saija Asikainen kiipeää lehmukseen
Arboristi Saija Asikainen työmaallaan. Arboristi Saija Asikainen kiipeää lehmukseen Kuva: Yle / Hilkka Nevala Arboristi Saija Asikainen

Puunhoitajilla on Asikaisen tapaan valjaat, kypärä ja käsisaha roikkuu valjaiden vyöstä. Arboristit kiipeävät jopa latvassa asti.

– Ensin hoidetaan sivuoksat, sen jälkeen lähdetään vaeltamaan oksalinjoja pitkin ja tiputellaan kuivat alas. Sen mukana työ etenee kohti latvaa. Nämä puut ovat yllättävän hyvässä kunnossa, kertoo Saija Asikainen.

Lehmukset ovat suosittuja puita katualueilla. Ne kestävät yllättävän hyvin saasteita, juuristoalueiden vaurioita ja runkovaurioita.

– Kasvupaikka- ja alusta ovat tosi rankkoja systeemejä kaupunkialueilla. Pyrimme kuitenkin hoitamaan puuvanhuksia arvokkaasti, sanoo Asikainen.

Puistot ovat helsinkiläisten yhteisiä olohuoneita

Erikoisissa paikoissa kasvavat puut ovat tulleet monelle hyvin tärkeiksi, ovathan pääkaupungin puistot helsinkiläisten yhteisiä olohuoneita. Mechelininkadulla kasvaa ajoradan tuntumassa lehmus, jonka runko on suojattu korkein laudoin, jottei puuvanhus vahingoittuisi ympärillä olevien rakennustöiden aikana.

Mechelininkadun ajoradalla kasvava lehmus on suojattu rakennustöiden ajaksi.
Mechelininkadun lehmusvanhus on hyvin suojattu. Mechelininkadun ajoradalla kasvava lehmus on suojattu rakennustöiden ajaksi. Kuva: Yle / Anna-Kaisa Brenner mechelininkadun lehmus

Toinen näkyvästi suojattu puu sijaitsee Lasipalatsin kulmalla ydinkeskustassa. Edellinen puu, 173-vuotiaaksi elänyt kaupunkilaisten rakastama salava, kaatui myrskyssä. Sen kohtalo suretti kaupunkilaisia niin paljon, että samaan paikkaan istutettiin uusi salava - vanhan puun pistokkaista kasvatettu.

Lasipalatsin salava
Lasipalatsin salava Lasipalatsin salava Kuva: Yle / Sara Vertanen Lasipalatsin salava

Mechelininkadulla kaadettiin kesällä 2017 pitkältä matkalta vanha puukuja kokonaan, ja se suututti ja suretti kaupunkilaisia, jotka toivat kantojen juureen jopa hautakynttilöitä. Jäljellä olevia puita hyvästeltiin värikkäin huivein.

– On tietysti aina harmillista, että kerralla häviää kokonainen bulevardi, mutta puut eivät olisi kestäneet tulevia rakennustöitä. Niistä olisi tullut supervaarallisia tai ne olisivat ränsistyneet ja kuolleet seuraavan kymmenen vuoden aikana. Jos ei kerta kaikkiaan pystytä tekemään tekniikkaa maan alle muuten kuin poistamalla puut, niin poistetaan ja istutetaan saman tien uudet, niin saadaan kerralla siisti koko alueesta, sanoo Saija Asikainen, jonka työhön kuuluu mm. Töölön alueen puiden kunnossapito.

Mechelininkadun lehmuksiin on sidottu huiveja hyvästelemään pian kaadettavat puut.
Mechelininkadun kaadettavat lehmukset hyvästeltiin värikkäin huivein. Mechelininkadun lehmuksiin on sidottu huiveja hyvästelemään pian kaadettavat puut. Kuva: Yle / Anna-Kaisa Brenner huivit mechelininkadun lehmuksissa
Poppeleista kasvaa valtavia

Lehmus on ollut kadunvarsien suosikkipuu jo yli sata vuotta. Aiemmin kaupunkikuvassa on näkynyt enemmän myös poppeleita. Itse asiassa arvellaan, että Pohjoismaista juuri Helsingissä on eniten poppeleita.

Nopeasti kasvavat puut ovat aiheuttaneet sittemmin harmia, koska niillä on voimakas juuristo.

– Poppeleista kasvaa valtavia, siksi ne sopivat parhaiten puistoihin, ei katualueille, selvittää Saija Asikainen.

Helsingissä kokeillaan myös uusia kaupunkeihin soveltuvia puulajeja, tällaisia koekatualueita on mm. Viikissä.

Puussa pystyy keskittymään

Mikään puu ei kestä mitä tahansa. Rungon kolhut altistavat lahottajasienelle, ja esimerkiksi sydänten tai nimikirjainten kaivertaminen puuhun heikentää ravinteiden liikkumista, jos puunkuorta näin vaurioitetaan. Jotkut puut pärjäävät kuitenkin kaupunkioloissa muita paremmin.

Puun runkoon on kaiverrettu nimikirjaimet ja sydän
Puun runkoon on kaiverrettu nimikirjaimet ja sydän Kuva: Yle / Sara Vertanen Kaiverrus puunrungossa

– Lehmukset ovat kaupunkipuiden selviytyjiä. Ne ovat myös omia suosikkejani, paljastaa arboristi Saija Asikainen.

Luulisi, että fyysisesti rankka työ vilkkaan kaupungin keskustassa väsyttää, mutta Asikainen viihtyy kaupungin vilinässä - puunlatvassa.

– Puussa pystyy keskittymään. Tämä on terapeuttista vähän kuin mustikoita keräisi metsässä itsekseen. On itsensä kanssa puussa, mutta saa samalla tehdä työtä, josta tykkää ihan hirveästi. Onhan se tosi mahtavaa, sanoo Asikainen.

Kuuntele juttu arboristin työstä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto