Hyppää pääsisältöön

Göran Schildt ehti Välimeren tuttuihin matkakohteisiin ennen massaturismia

göran schildt
göran schildt Kuva: Christine ja Göran Schildtin säätiö Göran Schildt

Kirjailija ja taidehistorioitsija Göran Schildt (1917-2009) tunnetaan parhaiten matkakirjoistaan. Toisen maailmansodan jälkeen hän toteutti unelmansa ja purjehti neljän vuosikymmenen ajan ristiin rastiin Välimerta, aina Niilin yläjuoksulle. Schildt oli kiinnostunut länsimaisen kulttuurin juurista, sen voitoista ja tappioista. Matkoistaan hän kirjoitti kahdeksan kiehtovaa matkakertomusta, joista tuli kansainvälisiä myyntimenestyksiä.

Schildtin kirjoja voi lukea niin meriseikkailuina, filosofisina pohdintoina kuin kulttuuri- ja taidehistoriallisina tietoteoksina. Kirjailijan satavuotissyntymän kunniaksi Yle Radio 1:n Matkakuume-sarjassa kuljetaan tänä kesänä Göran Schildtin ja hänen rakkaan Daphne-veneensä matkassa.

Talvisodassa syttyi unelma Välimerestä

Räjähtävä luoti osui Göran Schildtin alavatsaan ja repi sisuskalut talvisodan viimeisinä päivinä maaliskuussa 1940. Schildtistä tuli 22-vuotiaana sotainvalidi. Tuskallinen toipumisjakso sotavammasairaalassa kesti vuoden.

Ällistyttävän positiivisen luonteensa ansiosta hän muistelmissaan näki sodan ja sen aiheuttamat koettelemukset lopulta onnellisen elämän alkusoittona.

göran schildtin kuva Georg Henrik von Wrightista Ranskassa
Göran Schildt matkusti ystäviensä kanssa. Kuvassa Georg Henrik von Wright vesiputoussuihkussa. göran schildtin kuva Georg Henrik von Wrightista Ranskassa Kuva: Christine ja Göran Schildtin säätiö Göran Schildt,Georg Henrik von Wright

Schildt oli matkannut ystävänsä Georg Henrik von Wrightin kanssa Johann Wolfgang Goethen jalanjäljissä Italiassa pari vuotta ennen sodan syttymistä.

Alokkaan reppuunsa hän oli pakannut henkiseksi tuekseen Goethen matkakirjan Italienische Reise.

Taistelujen kauhuissa ja myöhemmin sotasairaalan tuskantäyteisinä päivinä Göran Schildt päätti, että jos hän tästä selviää, hän purjehtii vielä omalla veneellään Välimerellä.

Täydellinen vene löytyy

Eräänä talvi-iltana vuonna 1947 Göran Schildt rämpi umpihangessa Helsingin Kulosaaressa. Kädessään hän retuutti seteleitä täynnä olevaa matkalaukkua. Schildtin isoäiti oli kuollut ja jättänyt tälle pienen perinnön. Rahat riittivät juuri ja juuri purjeveneen ostamiseen. Nyt Schildt oli menossa tekemään kauppoja.

Kyseessä oli juuri Välimeren purjehduksiin sopiva, Turun Veneveistämöllä vuonna 1936 rakennettu kymmenmetrinen, apumoottorilla varustettu kaksimastoinen ketsi nimeltään Daphne.

göran schildtin alus Daphne kreikassa
Schildt ja Daphne-purjevene Kreikan edustalla. göran schildtin alus Daphne kreikassa Kuva: Christine ja Göran Schildtin säätiö Göran Schildt

Schildt osti veneen ystävältään Christoffer Ericssonilta. Hän oli toki nähnyt Daphnen aiemminkin, mutta Christofferin tapa puhua veneestään ja kuvailla sen pienimpiäkin osia saivat Daphnen kasvamaan Schildtin mielessä lähes valtamerihöyryksi.

Schildt tarkasteli omistamaansa venettä hieman pettyneenä. Vähän pienihän tuo on, mutta jälleen vei positiivinen elämänasenne mukanaan: mitä enemmän hän veneeseensä tutustui, sitä enemmän hän siihen ihastui. Daphnehan oli täydellinen!

Daphnesta tuli niin kiinteä osa Göran Schildtin elämää viideksi vuosikymmeneksi, että hän kuvaili sitä kirjoissaan kuin elävää olentoa.

Veneen laidat ja kansi oli valmistettu brasilialaisesta peruba-puusta, joka kestävyydessään lyö vertoja teakille. Suomalainen Olympia-moottori oli asennettu moitteettomasti. Veneen istuinlaatikko oli suorastaan nerokkaasti sijoitettu veneen keskelle eikä perään kuten on tapana. Näin ollen Daphnessa oli kaksi kajuuttaa, yksi edessä, toinen takana. Schildtien mukana purjehti usein vieraita, joten rauhanomainen rinnakkainelo oli taattu.

Daphnesta tuli niin kiinteä osa Göran Schildtin elämää viideksi vuosikymmeneksi, että hän kuvaili sitä kirjoissaan kuin elävää olentoa. Schildt on todennut, miten hänen suhteensa Daphneen kasvoi lopulta tunnetasolla syvällisemmäksi ja ajallisesti kestävämmäksi kuin mikään muu suhde hänen elämässään. Daphne oli se, joka halusi purjehtia eikä toisinpäin.

göran schildt Leroksella
Kirjoituspöydän äärellä Léroksen saarella, jossa Schildtilla oli toinen koti Tammisaaren asunnon lisäksi. göran schildt Leroksella Kuva: Christine ja Göran Schildtin säätiö Göran Schildt

Göran Schildtin ja hänen ensimmäisen vaimonsa Monan Välimeren purjehdusten päämääränä eivät olleet satamat. He halusivat päästä kätevästi sisämaahan tutustumaan antiikin raunioihin ja muihin muinaismuistoihin. Siksi Schildt hankki 50-luvun alussa Daphnen lisävarustukseksi pienen italialaisen skootterin Lambrettan. Elettiin säännöstelyn aikaa, joten asioihin mutkattomasti suhtautuva Göran Schildt järjesti moottoripyörän ilman jonotusta hyvän ystävänsä avustuksella suoraan tehtaalta.

Schildt kirjoittaa, ettei ollut koskaan aiemmin ajanut muulla kuin polkupyörällä ja hevosella. Matka Lambrettan tehtaalta läpi ruuhka-ajan Milanon katujen oli täynnä kauhunhetkiä niin tempoilevan ajokin alta syöksyneille milanolaisille kuin Schildtille itselleen.

Matkailua ennen massaturismia

Keväällä 1948 Daphne ajettiin pääasiassa moottorilla Välimerelle. Reitti kulki Tukholmasta halki Ruotsin Pohjanmerelle, Englannin kanaaliin ja Seine-joelle. Sodan jäljet olivat näkyvissä kaikkialla. Taival huipentui Ranskan kanavien satoihin sulkuihin. Kliimaksina oli 1700-luvulla rakennettu Burgundin kanava.

Kanava kiipeää 242 kilometrin pituisena kaivettuna uomana neljänsadan metrin korkeuteen merenpinnasta ja yhdistää Pohjois-Ranskan joet Saone-jokeen ja Välimereen. Sulkuportteja on 209. Matkanteko sululta toiselle on kuin vuorikiipeilyä. Tämä sopi täydellisesti Göran Schildtin romanttiselle matkailijan mielelle.

Schildt on ihmetellyt, mikä onni hänellä oli päästä tutustumaan Välimeren kohteisiin viimeisinä aikoina ennen massaturismia. Schildtit ystävineen olivat satamissa usein ensimmäisiä siviilejä sodan jälkeen. Nykyään Italian ja Espanjan saaret, Adrianmeren Dalmatia, Kreikan saaristo, Turkin rannikko ja Mustan meren kohteet ovat kaikki matkailun kuluttamia ja Välimerestä on tullut tuhansien Eurooppaan pyrkivien pakolaisten hauta.

Tarkkana ihmiskuvaajana Göran Schildt kirjoitti, miten kreikkalaisten uteliaisuus on lähinnä hyvien tapojen puutetta. Espanjalaisten uteliaisuutta estää ylpeys ja ranskalaisia turhamaisuus.

Daphnen saapuessa satamiin paikalle kokoontui ihmettelemään välittömästi sankka väkijoukko, joka halusi tietää kaiken mahdollisen veneen ominaisuuksista miehistön perhesuhteisiin.

Tarkkana ihmiskuvaajana Göran Schildt pääsee irrottelemaan kuvatessaan eri kansallisuuksien luonteenlaatua. Hän kirjoitti, miten kreikkalaisten uteliaisuus on lähinnä hyvien tapojen puutetta. Italialaiset ovat lopen kyllästyneitä uusiin elämyksiin ja kokemuksiin, kun kaikkea on omasta takaa ylenpalttisesti joka puolella. Espanjalaisten uteliaisuutta estää ylpeys ja ranskalaisia turhamaisuus.

göran schildtin kuva vaimosta christinestä skopeloksen saarella
Schildt kävi monilla Kreikan saarilla ennen massaturismia, kuten Skopeloksella. göran schildtin kuva vaimosta christinestä skopeloksen saarella Kuva: Christine ja Göran Schildtin säätiö Göran Schildt

Pohjoismaalaiset saavat tietenkin osansa. Tanskalaisissa Schildt ihailee heidän luonteenlaatunsa laveutta ja avaruutta. Työläiset ja yläluokka tuntuvat omaksuneen yhteisen porvarillisen tapakulttuurin. Ruotsalaiset haluavat olla muuta kuin työväkeä, käyttäytyvät tyylittömästi ja ovat omasta arvostaan epävarmoja. Norjalaisten kalastaja- ja merimiesmentaliteetti kannattelee koko kansaa ja Suomen uudisraivaajahenki ja asema rajamaana tekee koko kansasta suoraselkäistä. Amerikkalaisissa häntä naurattaa sivistymättömyys ja briteissä syvässä istuva luokkayhteiskunta.

Niiliä pitkin Nubiaan

Ritva Kolho on kirjoittanut vuonna 2000 ilmestyneen Pro gradu-tutkielmansa Göran Schildtin matkakirjoista. Hän päättelee, miten Schildtin historian tuntemus ja kulttuurihistorioitsijan ammatti auttoi vertailemaan nykyhetkeä ja entisiä aikoja. Schildt viihtyi loputtomia aikoja vanhojen hautojen äärellä iättömässä, seisahtuneessa ajassa. Oikeastaan hän halusi ajan pysähtyvän ja kääntyvän kulumaan taaksepäin, Kolho toteaa.

Schildt oli seikkailija, joka halusi selvitä omin neuvoin ja vältti mahdollisuuksien mukaan turismin turmelemia paikkoja. Siksi matka Niiliä pitkin ylös Assuanin padon tekojärvelle Nubiaan oli monella tapaa hieman ahdistava ja koettelemuksia täynnä.

Koko ajatus lähteä kölillä varustetulla purjeveneellä Niilille oli täysin hullu. Niili on matala ja siellä kuljetaan ainoastaan tasapohjaisilla aluksilla. Voimakkaat virtaukset pitävät hiekkasärkät jatkuvassa liikkeessä.

göran schildtin alus Daphne niilillä
Schildt purjehti Daphne-veneensä Niilille, jossa ei oltu totuttu näkemään kölillisiä veneitä. göran schildtin alus Daphne niilillä Kuva: Christine ja Göran Schildtin säätiö Göran Schildt

Ensimmäistä kertaa purjehduksillaan Schildt joutui turvautumaan ulkoiseen apuun. Hänellä oli välttämättömät suosituskirjeet, jotka takasivat toki esteettömän pääsyn kohteisiin ja turvallisen yöpymisen kylien laitureissa, mutta johtivat rasittaviin tilanteisiin: korkea-arvoiselta kenraalilta tullut määräys edellytti jokaisessa kylässä tiukkaa protokollan sanelemaa ohjelmaa. Välillä oltiin kuin valtiovierailulla.

Göran Schildtiä kiinnosti Välimeren kulttuureissa länsimaisen individualismin synty, sen voitot ja puutteet. Egyptiin hänet veti tämän individualismin juuret, se kulttuuri, joka antoi kreikkalaisille ratkaisevat herätteet.

Faaraoiden Egypti oli suosittu matkailukohde, jossa Schildt ei tuntunut viihtyvän. Aamukahvilla Thebassa Daphnen vilpoisan aurinkokatoksen alla hän tarkkailee matkailijavirtojen siirtymistä linja-autoihin ja veneisiin, ja pohtii, miten modernin matkailijan elämykset säilyvät mielessä vain tovin. Mutta väliäkö sillä, kun kohta hankitaan jo uusia kokemuksia jostakin toisesta halvasta kohteesta.

Kun Daphne lopulta nousee läpi Assuanin padon sulkukanavien valtavalle tekojärvelle, Göran Schildt huokaisee helpotuksesta. Hän tuntee jälleen olevansa vapaa, ja viimein Daphne pääsee ainoana kölillä varustettuna veneenä viilettämään yli aaltojen purjeet raikkaassa tuulessa pullottaen. Nubiassa Schildt vihdoin kokee tämän talvisen matkansa suurimmat elämykset muinaisten monumenttien majesteetillisuuden ja arvoituksellisuuden äärellä.

Daphne palaa kotiin

Vuonna 1984 Göran Schildt päätti upottaa rakkaan veneensä talvikotinsa Leroksen saaren merenlahteen. Schildtiä painoi ikä, oli tullut aika luopua Daphnesta.

Sitten tuli puhelinsoitto saksalaiselta merikulkurilta Joachim Fritziltä, jolle Göran Schildt oli joskus aiemmin retsinalasillisen äärellä ilmoittanut saattavansa myydä veneensä. Nyt oli kauppojen aika, pienen harkinnan jälkeen ja elämän väistämättömien tosiasioiden edessä niin tapahtui, ja Daphne purjehti Alindanlahdelta itäiseltä Välimereltä Karibialle.

göran schildtin alus Daphne
Daphne-veneen kokka kohti seuraavaa seikkailua. Nykyisin veneen voi nähdä Turun Forum Marinumissa. göran schildtin alus Daphne Kuva: Christine ja Göran Schildtin säätiö Göran Schildt

Kului kymmenen vuotta, ja Göran Schildtin ystävien keskuudessa syntyi ajatus, että vene olisi saatava takaisin Suomeen. Göran Schildtin matkakirjojen ansiosta Daphne oli lähes ikoniseen asemaan kohonnut kulttuuriaarre. Perustettiin Pro Daphne-säätiö joka järjesti kaupat, toi parin hirmumyrskyn runteleman, lähes hylkykunnossa olleen veneen Suomeen ja järjesti puolentoista miljoonaan markkaan nousseen kunnostuksen Loviisan Kuggomissa.

Kun Daphnea esiteltiin venemessuilla, yhdistyksen jäsenet kuvittelivat paikalle saapuvan korkeintaan suomenruotsalaisen veneilyä harrastavan kerman. Yllätys oli melkoinen, kun Daphnea katsomaan saapui väkeä joka puolelta Suomea Lappia myöten. He kertoivat lukeneensa Göran Schildtin kirjat ja ryhtyneensä itse harrastamaan purjehdusta niiden ansiosta.

Entiseen loistoonsa kunnostettu Daphne sijoitettiin yleisön nähtäville valtakunnalliseen merenkulun museoon Forum Marinumiin Turkuun maaliskuussa 2006.

Pro Daphne yhdistyksen puheenjohtaja, teatteriohjaaja Ralf Långbacka kuvaa Göran Schildtin merkitystä seuraavasti: "Kalleimman aarteen Göran Schildt antoi meille niillä ajatuksilla ja unelmilla, jotka syttyvät hänen teoksistaan."

Matkakuume. Göran Schildtin ja Daphnen vanavedessä Välimerellä ja Niilillä. Tiistaisin klo 18.30 4.7. alkaen. Uusinta keskiviikkoisin klo 18.00

Pekka Mandart valmisti vuosina 1990–2001 kolme Göran Schildtin elämänkokemusta valottavaa dokumenttia yhdessä kirjailijan itsensä kanssa. Dokumentit ovat katsottavissa Yle Areenassa.