Hyppää pääsisältöön

Provinssirockista Provinssiin – taltioita festarivuosilta

Kollaasi Provinssirockin esiintyjistä
Kollaasi Provinssirockin esiintyjistä Kuva: Yle kuvapalvelu Provinssirock,kollaasi

Vuonna 1979 aloittanut Seinäjoen Provinssirock oli pitkään kesäkuun alussa koko Suomen festarikesän avaaja. Ja keskemmällä kesääkin on Provinssi yksi kesän livemusan huippukattauksia. Musiikkikenttä on laajentunut ja Provinssirockin nimi tiivistynyt Provinssiksi. Tähän artikkeliin on koottu uutisjuttuja, artistihaastatteluita, biiseja ja kokonaisia keikkataltioita Provinssin vuosilta kesästä 1985 alkaen.

Kesäkuussa 1985 Seinäjoelle Törnävänsaarella käynnistyi Provinssirock seitsemättä kertaa. Festivaali sujui aurinkoisessa säässä rauhallisesti, eikä poliisin tarvinnut edes näyttäytyä alueella.

Kesällä 1986 yleisömäärä kasvoi etukäteen arvioidusta 10 000 huimaan 40 000:een. Kotimaisia kovia nimiä olivat mm. Eppu Normaali ja Sielun veljet.

Rockin saatanallisuus puhutti helluntainuoria, ja väärinpäin soitetuilta kaseteilta kuultiin outoja sanomia.

Hyvä henki kutsui kuitenkin yleisöä nauttimaan Provinssirockin vapaasta fiiliksestä.

Provinssirockissa 1988 Red Hot Chili Peppers kertoi näkemyksiään musiikin valtavirrasta. Viisi vuotta aiemmin perustettu bändi esiintyi Provinssissa alkuperäisellä kokoonpanolla toiseksi viimeistä kertaa ennen kitaristinsa Hillel Slovakin menehtymistä. Aki Sirkesalon haastattelussa miehet uhoavat hyppäävänsä Ramonesin esiintyessä lavalle alasti, ja myöhemmin nähdäänkin sukilla perhekalleutensa suojanneen RHCP:n performanssi.

Näissä taltioissa pääoassa on kuitenkin Ramones.

Törnävän saarella kuultiin myös Ziggy Bobinpoika Marleyta.

Kotimaista lavakarismaa edustivat mm. Kauko Röyhkä & Narttu.

1990-luvulla puhuttivat rocklyriikoiden numerot

Vuonna 1990 esitetyssä lasten- ja nuortennäytelmässä yläasteensa päättävä luokka tekee viimeisen luokkaretkensä Provinssirockiin. Säännöistä sovitaan etukäteen, mutta moni kielletty asia houkuttaa, kuten alkoholi.

Kesällä 1991 yleisömäärä laski alle kymmeneen tuhanteen, vaikeuksia oli ohjelmiston kanssa, mutta sää suosi.

Kesäkuussa 1996 Lista TOP 40 vieraili Provinssirockissa.

Vuonna 1998 varauduttiin huhuihin, että saatananpalvojat aikoisivat polttaa jonkin Seinäjoen kirkoista. Myös Provinssirockissa esiintyvä HIM yhdistettiin satanismiin. Poliisi-tv oli jutussaan kolmen kutosen symboliikan ja saatananpalvonnan jäljillä.

Lyriikoilla leikittely kuitenkin jatkui, ja HIM nähtiin Provinssirockissa seuraavanakin kesänä.

Paikalla oli myös Ultra Bra suojelemassa yleisöä kaikelta.

2000-luvulla päästiin juhlimaan jo 30. Provinssirockia

Festariohjelmistossa oli ulkomaisten tähtien lisäksi kattava kattaus kotimaista musiikkia. Kesäkuussa 2005 Provinssirockissa esiintyivät mm. Notkea Rotta,

22-Pistepirkko,

Ruudolf,

Turbonegro,

Memmy Posse ja

Steen1.

Uutisjutussa pureudettiin kesällä 2005 Provinssirockin talouteen.

Kesällä 2006 Provinssirockin kotimaisia esiintyjiä oli mm. CMX.

Provinssirockissa 2007 yleisö hyppi mm. Riston,

Rubikin,

The Crashin,

Reginan ja

Kotiteollisuuden tahdissa.

Kesällä 2008 juhlittiin 30. Provinssirockia. Juhlavuotta muistettiin ohjelmistolla myösYlen kanavilla.

Provinssirock 30 -juhlavuoden ohjelmistosta Ylen kanavilla 2008
Provinssirock 30 -juhlavuoden ohjelmistosta Ylen kanavilla 2008 Kuva: Yle Kuvapalvelu Provinssirock,2008,kollaasi

Seinäjoella loppuunmyydyllä juhlafestarilla häikäisivät mm. Jenni Vartiainen,

Paula Koivuniemi,

Asa ja Jätkäjätkät, Disco Ensemble,

Von Hertzen Brothers, Pepe Deluxé,

Scandinavian Music Group, Jippu,

Stam1na ja YUP.

Vesa-Matti Loiri veti elämänsä ensimmäisen rockfestarikeikkansa Seinäjoella kesäkuussa 2009. Tiivis tunnelma herkisti sekä yleisön että laulajan.

YleX julkaisi muillekin ensikertalaisille tai festarirutiineissaan kehitystä kaipaaville opastavan dokumentin: Olet alleviivannut aikataulusta keikat jotka haluat nähdä. Aikoja, paikkoja. Festivaalialueella ymmärrät, että lähestymistapasi on väärä. Ei ole aikaa eikä paikkaa. Vain vellova, rytmin liikuttama ihmismeri. Provinssirock 2009: Kaksi radiotoimittajaa ja kamera, suuret odotukset ja Manowar. Tämä dokumentti vie sinut ytimeen.

2010-luvulla nimi lyhentyi Provinssiksi, mutta perinteinen rokkikukkoilukin juhli

Kesäkuulta 2010 on tarjolla upeita kokonaisia keikkataltiointeja.

Jenni Vartiainen lumosi Provinssirockin yleisön.

Kamerat seurasivat myös Viikatteen keikalle Provinssirockin X-stagen lavalle.

Chisu loi suurenmoisen tunnelman.

Legendaarisen Kari Tapion ensimmäinen Provinssirock-keikka X-Stagelta. Kari esittää mm. hittikappaleensa Juna kulkee, ja hänet palkitaan kultalevyllä.

Humpan ilosanomaa jo lähemmäs toistakymmentä vuotta levittäneet viriilit Eläkeläiset nousivat Provinssirockin X-Stagella. Nousiko Eläkeläisten jalka vanhaan malliin vai tarvittiinko lavalla rollaattoreita? In humppa we trust!

Lavallahan on jätkiä enemmän kuin Aleksis Kiven romaanissa veljeksiä konsanaan! Mikä boogie miehillä oli Törnävällä, check it out now!

Lisäksi K-13 extra: Mitä kaikkia ruumiinosia paljastettiinkaan comebackin tehneen rivoilijaräppärin keikalla? Ei sovellu perheen pienimmille!

Myös Provinssirockista 2011 on tarjolla kokonainen Palefacen keikka. Lavalla nähtiin myös muun muassa pianisti Iiro Rantala ja Tuomo Prättälä.

Provinssirockin järjestäjä Juha Koivisto kertoo, millaisilla linjamuutoksilla Provinssirock 2011 saatiin nousuun. Ja artistit kertovat kuulumisiaan YleX:n haastatteluissa.

Provinssirock 2011 oli täyttä rockglamourin juhlaa, kun Michael Monroe esiintyi festarilla syntymäpäivänään.

Lue lisää:

Michael Monroen synttärikeikalla Provinssirockissa

Michael Monroe esiintyi Provinssirockissa 17. kesäkuuta 2011 mukanaan bändi, jonka hän perusti Hanoi Rocksin jäähyväisten jälkeen. Keikkapäivä oli samalla rock-kukon syntymäpäivä, jota myös muistettiin kukilla, kakulla ja yhteislaululla.

Vuonna 2012 YleX oli Provinssirockissa matkalla Kumikiiturila. YleX:n lähetyksissä pistäytyi useampikin festarin artisti, osa joutui myös kondomihaasteeseen.

Bändivaihto avasi nouseville bändeille uusia mahdollisuuksia.

Lisäksi kenttäreportteri keuli ja testasi festarioloja, konkarit jakoivat kokemuksiaan.

Provinssissa 2013 Karri Koira ja Ruudol villitsivät ja viihdyttivät energisellä esiintymisellä YleX Iltapäivän järjestämässä Utimate Telttabileratsiassa. Yhteys ulkomaille saatiin puolestaan tuonpuoleisen kautta. YleX:n Uuden musiikin ohjelmien Juhani Kenttämaa ja Venla Kokkonen ottivat muusikko Antero Lindgrenin kanssa spiritistisen yhteyden Jim Morrisoniin Provinssirocksissa 2013.

Kenttämaa tapasi myös Provinssirockissa esiintyneen Turbonegron jäsenen Happy-Tomin, ja haastatteluun saatiin lisäksi yhtyeen laulaja Tony Sylvester. Haastattelussa puhuttiin muun muassa Suomen seksiasteikosta, ekoista kortsukokemuksista ja siitä, kuka yhtyeen jäsen on saanut eniten seksiä Suomessa.

Uuden musiikin iltavuoron Pirita sai haastatteluun Provinssirockissa esiintyneen Bastille-bändin. Miten yhtyeelle maistuivat Piritan lahjaksi tuomat suomalaiset pastillit?

YleX järjesti kilpailun, jonka kautta innokkaimmat The Sounds -fanit pääsivät tapaamaan yhtyeen jäsenistöä. Provinssirockin päälavan takana jaettiin nimmareita, esitettiin rakkaudentunnustuksia ja yhtyeen laulaja Maja Ivarssonia jopa kosittiin.

Ja tarina jatkuu.

Ota haltuun YleX:n Provinssi-tärpit 2017. YleX:n Uuden musiikin ohjelmien juontajat Anne Lainto ja Ida Karimaa valitsivat mielenkiintoisimmat keikat Provinssin ohjelmasta. Nämä esiintyjät on nähtävä.

Lisää ohjelmasta

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Viron vaiheita radiodraaman kertomina

    Kuunnelmat valottavat veljeskansan 100-vuotista historiaa

    Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

  • Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa: Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

  • Satukirjamainen Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi

    Vanha tammikaunotar pysyi pitkään paikallisten salaisuutena.

    Mystinen tammikaunotar on kasvanut Lohjansaaren kuusikon siimeksessä satoja vuosia. Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi Antti Huttusen artikkelin myötä syksyllä 2014. Ylen Uudenmaan uutiset vieraili tammen juurella kesällä 2015 ja haastatteli Huttusta tammenlehvien alla.

  • Pekka Lipposen kuninkuushaaveet törmäävät vanhaan heilaan

    Lipponen ja Korkki seikkailevat Calamarian saarella.

    Pekka Lipposen rutiinintäyteinen toimistopäivä keskeytyy Calamarian kuningaskunnasta saapuvaan kirjeeseen. Kuningas Valerius Tietäväinen kutsuu suuresti kunnioitetun everstin ja tähtiritarin hallitsemaan kuningaskuntaansa, joka on tukahtua kilpailevien kansojen vallanhimoon ja pahansuopuuteen.

  • Partasen perhe muuttaa Kotikadulle – viides kausi nyt Areenassa

    Mm. Eeva Litmanen ja Sulevi Peltola tulevat osaksi sarjaa.

    Partasen perheen vanhemmat Onni (Sulevi Peltola) ja Anja (Eeva Litmanen) tuovat perheensä Itä-Suomesta Kotikadulle heti viidennen kauden ensimmäisessä jaksossa. Koko kausi nyt katsottavissa Areenassa.

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa