Hyppää pääsisältöön

Kun Kalle-Kustaa Korkki Pekka Lipposen Santo Utopiaan lähetti

Kuvassa Oke Tuuri eli Pekka Lipponen
Oke Tuuri esitti Pekka Lipposta. Kuvassa Oke Tuuri eli Pekka Lipponen Kuva: Yle Kalle-Kustaa Korkki,Pekka Lipponen,Oke Tuuri

Jännityskuunnelmasarja Öljyä ja aivopesua kuultiin radioaalloilla ensimmäisen kerran keväällä 1961. Tarinan päähenkilöitä ei tarvinnut kuulijoille esitellä, sillä heidät – Kalle-Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen – kyllä tunnettiin. Huippusuosittu sarja jäi kirjoittajansa Aarne Haapakosken viimeiseksi. Elävä arkisto esittää kuunnelman kokonaisuudessaan.

Yleisö oli tuntenut gentlemanniseikkailija Kalle-Kustaa Korkin ja hänen kanssaan mitä erilaisimmissa tehtävissä liikkuvan "prinssieverstin, Rantasalmen sulttaanin" Pekka Lipposen jo vuodesta 1945 alkaen. Tuolloin Yleisradio oli pyytänyt Aarne Haapakoskea eli Outsideria kirjoittamaan radioon kuunnelmasarjan, joka pitäisi kuuntelijat tyytyväisinä. Yleisön huomio oli taattu myös siksi, ettei sodanjälkeisessä paperipulassa juuri painettu uutta viihdekirjallisuutta. Korkki ja Lipponen löivät itsensä kerrallla läpi kaikenikäisten kuulijoiden keskuudessa. Kerran aloitettuaan Haapakoski kirjoitti Korkin ja Lipposen edesottamuksista kaikkiaan 18 kuunnelmasarjaa.

Haapakoski kuoli äkillisesti tammikuussa 1961, ennen viiimeiseksi jääneen kuunnelmasarjansa Öljyä ja aivopesua radiolähetystä. Kun kuunnelman ensimmäinen osa esitettiin saman vuoden huhtikuussa, lausui ajanvieteohjelmien esimies Antero Alpola ensiksi Outsiderin muistosanat.

Oman elämänsä seikkailija Outsider tiesi, mistä kirjoitti

Kirjailija, toimittaja Aarne Haapakosken (1904–1961) ura ja tuotteliaisuus etsivät vertaistaan. 1930-alusta alkaen julkaissut Haapakoski ehti omien sanojensa mukaan kirjoittaa yli 2 500 tarinaa.

Torpparin pojaksi syntyneen Haapakosken (vuoteen 1935 asti Laitisen) kirjalliset kyvyt tulivat esiin jo kouluiässä. Sisällissodan ja vapaaehtoisen armeijapalvelun jälkeen hän muutti ensin Helsinkiin ja sieltä pian taideopiskelijaksi Pariisiin. Kuvataide kuitenkin jäi ja Haapakoski valmistui Sorbonnesta sanomalehtimieheksi vuonna 1927. Tämän jälkeen hän kiersi Eurooppaa ja osin Afrikkaa lehtitoimittajana kolmen vuoden ajan.

Palattuaan Suomeen Haapakoski jatkoi toimittajana ja alkoi julkaista omakustanteisia jännityskertomuksia. Vuonna 1934 hänestä tuli Outsider: ensimmäisen kerran nimeä käytettiin Lukemista kaikille -lehden jatkokertomuksessa Kuoleman varjostamana. Leipätyönään hän toimi ensimmäisenä suomalaisen erikoistoimittajana: matkusti ympäri Eurooppaa Seura-lehden toimittajana. Vuonna 1941 Outsider julkaisi seitsemän kirjaa, joiden päähenkilönä oli rikostutkija Klaus Karma. Samana vuonna Haapakoski jätti työnsä Seurassa ja ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi käyttäen lukuisia eri nimimerkkejä. Sodan aikana hän työskenteli rintamakirjeenvaihtajana.

Vuonna 1945 Yleisradio tilasi häneltä kuunnelmasarjan radiokuuntelijoiden viihdyttämiseksi. Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailut upposivat radiokuuntelijoiden lisäksi myös lukijoihin, ja sarjat olivat ennenkuulumattoman ja -näkemättömän suosittuja. Korkki ja Lipponen seikkailivat radiossa 15 vuoden ajan ja heidät nähtiin myös valkokankaalla. Korkin seikkailuista ilmestyi vuosina 1945–1955 yhteensä 15 nidettä, ja niitä seurasivat kummankin miehen nimeä kantavat sarjajulkaisut, joita ilmestyi vuosien 1956–1965 aikana 192 kappaletta.

Vuonna 1958 Haapakoski etsi itselleen avustajan, jotta pysyisi kirjoitusaikataulussaan: kaksi pienoisromaania kuukaudessa, lisäksi vielä muita töitä. Tehtävä ei ollut helppo, sillä ”haamukirjoittajan” tuli omaksua Outsiderin tyyli niin, ettei lukija huomaisi eroa kirjoittajien välillä. Sopivaksi kirjoittajaksi osoittautui Seppo Tuisku, joka jo vuonna 1960 kirjoitti yli puolet Korkin ja Lippposen seikkailuista.

Haapakoski kuoli sydänkohtaukseen lomamatkalla Málagassa tammikuussa 1961. Hänen kuolemansa jälkeen Tuisku jatkoi vuoteen 1965 Outsiderina yksin ja kirjoitti kaikkiaan 123 Lipposen ja Korkin seikkailua.

Esko Leväluoman ohjaaman kuunnelman tapahtumat lähtevät liikkeelle New Yorkista, kansainvälisen öljy-yhtiön päämajasta. Pääjohtaja Truss on kutsunut luokseen Kalle-Kustaa Korkin (Wilho Ilmari). Asia koskee Santo Utopiaa, "salaperäistä saarta kaukana laivaväyliltä", jota hallitsi diktaattori Cesareo Massilio. Joka kertoi saaren salaisuuksista ulkomaailmaan, murhattiin.

Trussin tietojen mukaan saarelta löytyi valtavat öljylähteet. Varmistuaksen asiasta hän haluaa lähettää paikalle vakoilijan. Korkki ei tehtävään sovellu, joten paikalle kutsutaan Pekka Lipponen (Oke Tuuri).

Lähetämme Pekka Lipposen, ahväärimatkalle! Ostamaan vaikka kissankäpäliä.― Kalle-Kustaa Korkki
All right, all right, otan kaaran!― Pekka Lipponen

Lipponen tarvitsee matkansa ajaksi pätevän peitetoimen. Hän tutustuu yövartija Napoleon Monkiin, mieheen, joka kertoo juuri kieltäytyneensä pyynnöstä lähteä Santo Utopiaan synnyinmaansa Tjinganjikan suurlähettilääksi. Lipponen lankkaa kasvonsa mustiksi ja ottaa Monkin tehtävän omakseen. Hänen uudeksi nimekseen tulee Kusavupu-pupu. Nimi viitannee vuonna 1960 valittuun itsenäisen Kongon ensimmäiseen presidenttiin Joseph Kasa-Vubuun.

Mister Truss on hälyttänyt minut tänne kesken kiireideni, joten missi ilmoittaa minut hänelle heti!― Pekka Lipponen
Saanko esitellä: Simban tasavallan suurlähettiläs Kigu-Koba – Tjinganjikan suurlähettiläs Kusavupu-pupu!― Simban lähetystösihteeri
Nimeni on Vong-Li. Olen syntynyt siellä, missä kamferipuu tuoksuu.― Vong-Li, kiinalainen öljyangentti
Sallikaa minun puristaa kättänne, eversti Lipponen. Olette Santo Utopian sankari!― Erico, vallankumouksen johtaja
Ja niin on Santo Utopian seikkailu on sitten päättynyt. Tekisi mieleni sanoa kuin radiokuuluttaja: kuulemiin, kuulemiin, kuulemiin!― Kalle-Kustaa Korkki

Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailut esitetiin esitettiin alkujaan lyhyissä, alle viiden minuutin pätkissä. Jokainen osa päättyi Jalmari Rinteen lausumaan legendaariseen ilmoitukseen siitä, että sarja jatkui seuraavana päivänä.

Öljyä ja aivopesua -kuunnelman näyttelijät

Pekka Lipponen, Tjinganjikan suurlähettiläs Kusavupu-pupu - Oke Tuuri.
Kreivitär de Lane, kaunis vallankumouksellinen - Hilkka Helinä.
Tohtori Amondio, Utopian salaisen poliisin agentti - Pehr-Olof Sirén.
Pavel Pohjola, hovimestari, Tjinganjikan lähetystösihteeri - Sasu Haapanen.
Signor Cariolaro, asekauppias - Mauno Hyvönen.
Signora Cariolaro, edellisen puoliso - Martta Kontula.
Professori Leo Bauman, huijari - Leevi Kuuranne.
Kalle-Kustaa Korkki, öljyagentti - Wilho Ilmari.
Vong-Li, kiinalainen öljyagentti - Kaarlo Halttunen.
Poliisiupseeri, Utopian valtiollinen poliisi - Esko Mannermaa.
Erico, vallankumouksen johtaja - Aimo Hiltunen.
Li-Jung, konna - Leo Jokela.
Napolen Monk, yövartija neekeri - Reino Valkama.
Corner, murhaaja - Kauko Kokkonen.
Mr Kyle, amerikkalainen - Esko Mannermaa.
Esko Lipponen - Rauno Ketonen (Pertti Weckström ?).
Lähetystösihteeri Remargue - Pentti Irjala.
Pääjohtaja Truss - Matti Aulos.
Diktaattori Cesareo Masilio - Leo Riuttu.
Miss Seward - Aino Lehtimäki.
Black - Tauno Kajander.
Hednett - Heimo Lepistö.
Adolfiina - Terttu Soinvirta.
Autonkuljettaja + hotellinjohtaja - Leo Jokela.
Portieri - Heimo Lepistö.
Matruusi - Lauri Kuosmanen.
Naisääni I - Terttu Soinvirta.
Naisääni II - Aino Lehtimäki.
Puosu - Hannes Veivo.
Kapteeni - Pentti Irjala.
Kuski - Lauri Kuosmanen.
Lisäksi muita tunnistamattomia pikkurooleja.

Lue lisää:

Kuvituskuva kuunnelmaan Sumulaakson sankarit

Outsider Etelänavalla – Korkki ja Lipponen Sumulaakson sankareina

Sumulaakson sankarit vie Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen etelään – kauas etelään, aina Etelämantereelle saakka. Kaksitoistaosainen jännityskertomus toteutettiin radiodraamana 17 vuotta valmistumisensa jälkeen. Nyt kuulemme sen ensimmäistä kertaa viiteenkymmeneen vuoteen, sillä kuunnelmaa ei ole uusittu sitten ensilähetysten.

Lue lisää:

Näyttelijät Oke Tuuri, Kauko Helovirta ja Elsa Turakainen roolihahmoissa radiostudiossa Kalle Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen -kuunnelman teossa 10.4.1967.

Pekka Lipponen ja Kalle-Kustaa Korkki

Rantasalmelainen Pekka Lipponen ja hänen kaverinsa Kalle-Kustaa Korkki seikkailivat radiossa vuodesta 1945 lähtien. Kuunnelmien osat päättyivät radiossa aina legendaariseen lauseeseen: Jatkuu huomenna... Näytteeksi valitussa Calamarian kuningas -jatkokuunnelmassa vuodelta 1960 Pekka Lipponen sieppaa Calamarian saarilla olevan saaliin ylivoimaisella rohkeudellaan ja neuvokkuudellaan.

Lue lisää:

Viihdetoimittajat Spede Pasanen, Aune Haarla ja Antero Alpola pöydän ääressä. Pasanen hymyilee, Haarla nauraa, Alpolan ilme on vakava.

Haudanvakava Antero Alpola oli vuosikymmeniä Ylen huumoripomo

Antero Alpola (1917–2001) johti radion ajanvieteosastoa yli 30 vuotta ja lahjoitti Suomen kotien kuultavaksi Kankkulan kaivon, Reino Helismaan ja Speden. Huumoriveteraanin tavaramerkkinä oli järkkymättömän vakava naama.

Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailuja: Pekan perillinen

Kommentit
  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.