Hyppää pääsisältöön

Kun Kalle-Kustaa Korkki Pekka Lipposen Santo Utopiaan lähetti

Kuvassa Oke Tuuri eli Pekka Lipponen
Oke Tuuri esitti Pekka Lipposta. Kuvassa Oke Tuuri eli Pekka Lipponen Kuva: Yle Kalle-Kustaa Korkki,Pekka Lipponen,Oke Tuuri

Jännityskuunnelmasarja Öljyä ja aivopesua kuultiin radioaalloilla ensimmäisen kerran keväällä 1961. Tarinan päähenkilöitä ei tarvinnut kuulijoille esitellä, sillä heidät – Kalle-Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen – kyllä tunnettiin. Huippusuosittu sarja jäi kirjoittajansa Aarne Haapakosken viimeiseksi. Elävä arkisto esittää kuunnelman kokonaisuudessaan.

Yleisö oli tuntenut gentlemanniseikkailija Kalle-Kustaa Korkin ja hänen kanssaan mitä erilaisimmissa tehtävissä liikkuvan "prinssieverstin, Rantasalmen sulttaanin" Pekka Lipposen jo vuodesta 1945 alkaen. Tuolloin Yleisradio oli pyytänyt Aarne Haapakoskea eli Outsideria kirjoittamaan radioon kuunnelmasarjan, joka pitäisi kuuntelijat tyytyväisinä. Yleisön huomio oli taattu myös siksi, ettei sodanjälkeisessä paperipulassa juuri painettu uutta viihdekirjallisuutta. Korkki ja Lipponen löivät itsensä kerrallla läpi kaikenikäisten kuulijoiden keskuudessa. Kerran aloitettuaan Haapakoski kirjoitti Korkin ja Lipposen edesottamuksista kaikkiaan 18 kuunnelmasarjaa.

Haapakoski kuoli äkillisesti tammikuussa 1961, ennen viiimeiseksi jääneen kuunnelmasarjansa Öljyä ja aivopesua radiolähetystä. Kun kuunnelman ensimmäinen osa esitettiin saman vuoden huhtikuussa, lausui ajanvieteohjelmien esimies Antero Alpola ensiksi Outsiderin muistosanat.

Oman elämänsä seikkailija Outsider tiesi, mistä kirjoitti

Kirjailija, toimittaja Aarne Haapakosken (1904–1961) ura ja tuotteliaisuus etsivät vertaistaan. 1930-alusta alkaen julkaissut Haapakoski ehti omien sanojensa mukaan kirjoittaa yli 2 500 tarinaa.

Torpparin pojaksi syntyneen Haapakosken (vuoteen 1935 asti Laitisen) kirjalliset kyvyt tulivat esiin jo kouluiässä. Sisällissodan ja vapaaehtoisen armeijapalvelun jälkeen hän muutti ensin Helsinkiin ja sieltä pian taideopiskelijaksi Pariisiin. Kuvataide kuitenkin jäi ja Haapakoski valmistui Sorbonnesta sanomalehtimieheksi vuonna 1927. Tämän jälkeen hän kiersi Eurooppaa ja osin Afrikkaa lehtitoimittajana kolmen vuoden ajan.

Palattuaan Suomeen Haapakoski jatkoi toimittajana ja alkoi julkaista omakustanteisia jännityskertomuksia. Vuonna 1934 hänestä tuli Outsider: ensimmäisen kerran nimeä käytettiin Lukemista kaikille -lehden jatkokertomuksessa Kuoleman varjostamana. Leipätyönään hän toimi ensimmäisenä suomalaisen erikoistoimittajana: matkusti ympäri Eurooppaa Seura-lehden toimittajana. Vuonna 1941 Outsider julkaisi seitsemän kirjaa, joiden päähenkilönä oli rikostutkija Klaus Karma. Samana vuonna Haapakoski jätti työnsä Seurassa ja ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi käyttäen lukuisia eri nimimerkkejä. Sodan aikana hän työskenteli rintamakirjeenvaihtajana.

Vuonna 1945 Yleisradio tilasi häneltä kuunnelmasarjan radiokuuntelijoiden viihdyttämiseksi. Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailut upposivat radiokuuntelijoiden lisäksi myös lukijoihin, ja sarjat olivat ennenkuulumattoman ja -näkemättömän suosittuja. Korkki ja Lipponen seikkailivat radiossa 15 vuoden ajan ja heidät nähtiin myös valkokankaalla. Korkin seikkailuista ilmestyi vuosina 1945–1955 yhteensä 15 nidettä, ja niitä seurasivat kummankin miehen nimeä kantavat sarjajulkaisut, joita ilmestyi vuosien 1956–1965 aikana 192 kappaletta.

Vuonna 1958 Haapakoski etsi itselleen avustajan, jotta pysyisi kirjoitusaikataulussaan: kaksi pienoisromaania kuukaudessa, lisäksi vielä muita töitä. Tehtävä ei ollut helppo, sillä ”haamukirjoittajan” tuli omaksua Outsiderin tyyli niin, ettei lukija huomaisi eroa kirjoittajien välillä. Sopivaksi kirjoittajaksi osoittautui Seppo Tuisku, joka jo vuonna 1960 kirjoitti yli puolet Korkin ja Lippposen seikkailuista.

Haapakoski kuoli sydänkohtaukseen lomamatkalla Málagassa tammikuussa 1961. Hänen kuolemansa jälkeen Tuisku jatkoi vuoteen 1965 Outsiderina yksin ja kirjoitti kaikkiaan 123 Lipposen ja Korkin seikkailua.

Esko Leväluoman ohjaaman kuunnelman tapahtumat lähtevät liikkeelle New Yorkista, kansainvälisen öljy-yhtiön päämajasta. Pääjohtaja Truss on kutsunut luokseen Kalle-Kustaa Korkin (Wilho Ilmari). Asia koskee Santo Utopiaa, "salaperäistä saarta kaukana laivaväyliltä", jota hallitsi diktaattori Cesareo Massilio. Joka kertoi saaren salaisuuksista ulkomaailmaan, murhattiin.

Trussin tietojen mukaan saarelta löytyi valtavat öljylähteet. Varmistuaksen asiasta hän haluaa lähettää paikalle vakoilijan. Korkki ei tehtävään sovellu, joten paikalle kutsutaan Pekka Lipponen (Oke Tuuri).

Lähetämme Pekka Lipposen, ahväärimatkalle! Ostamaan vaikka kissankäpäliä.― Kalle-Kustaa Korkki
All right, all right, otan kaaran!― Pekka Lipponen

Lipponen tarvitsee matkansa ajaksi pätevän peitetoimen. Hän tutustuu yövartija Napoleon Monkiin, mieheen, joka kertoo juuri kieltäytyneensä pyynnöstä lähteä Santo Utopiaan synnyinmaansa Tjinganjikan suurlähettilääksi. Lipponen lankkaa kasvonsa mustiksi ja ottaa Monkin tehtävän omakseen. Hänen uudeksi nimekseen tulee Kusavupu-pupu. Nimi viitannee vuonna 1960 valittuun itsenäisen Kongon ensimmäiseen presidenttiin Joseph Kasa-Vubuun.

Mister Truss on hälyttänyt minut tänne kesken kiireideni, joten missi ilmoittaa minut hänelle heti!― Pekka Lipponen
Saanko esitellä: Simban tasavallan suurlähettiläs Kigu-Koba – Tjinganjikan suurlähettiläs Kusavupu-pupu!― Simban lähetystösihteeri
Nimeni on Vong-Li. Olen syntynyt siellä, missä kamferipuu tuoksuu.― Vong-Li, kiinalainen öljyangentti
Sallikaa minun puristaa kättänne, eversti Lipponen. Olette Santo Utopian sankari!― Erico, vallankumouksen johtaja
Ja niin on Santo Utopian seikkailu on sitten päättynyt. Tekisi mieleni sanoa kuin radiokuuluttaja: kuulemiin, kuulemiin, kuulemiin!― Kalle-Kustaa Korkki

Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailut esitetiin esitettiin alkujaan lyhyissä, alle viiden minuutin pätkissä. Jokainen osa päättyi Jalmari Rinteen lausumaan legendaariseen ilmoitukseen siitä, että sarja jatkui seuraavana päivänä.

Öljyä ja aivopesua -kuunnelman näyttelijät

Pekka Lipponen, Tjinganjikan suurlähettiläs Kusavupu-pupu - Oke Tuuri.
Kreivitär de Lane, kaunis vallankumouksellinen - Hilkka Helinä.
Tohtori Amondio, Utopian salaisen poliisin agentti - Pehr-Olof Sirén.
Pavel Pohjola, hovimestari, Tjinganjikan lähetystösihteeri - Sasu Haapanen.
Signor Cariolaro, asekauppias - Mauno Hyvönen.
Signora Cariolaro, edellisen puoliso - Martta Kontula.
Professori Leo Bauman, huijari - Leevi Kuuranne.
Kalle-Kustaa Korkki, öljyagentti - Wilho Ilmari.
Vong-Li, kiinalainen öljyagentti - Kaarlo Halttunen.
Poliisiupseeri, Utopian valtiollinen poliisi - Esko Mannermaa.
Erico, vallankumouksen johtaja - Aimo Hiltunen.
Li-Jung, konna - Leo Jokela.
Napolen Monk, yövartija neekeri - Reino Valkama.
Corner, murhaaja - Kauko Kokkonen.
Mr Kyle, amerikkalainen - Esko Mannermaa.
Esko Lipponen - Rauno Ketonen (Pertti Weckström ?).
Lähetystösihteeri Remargue - Pentti Irjala.
Pääjohtaja Truss - Matti Aulos.
Diktaattori Cesareo Masilio - Leo Riuttu.
Miss Seward - Aino Lehtimäki.
Black - Tauno Kajander.
Hednett - Heimo Lepistö.
Adolfiina - Terttu Soinvirta.
Autonkuljettaja + hotellinjohtaja - Leo Jokela.
Portieri - Heimo Lepistö.
Matruusi - Lauri Kuosmanen.
Naisääni I - Terttu Soinvirta.
Naisääni II - Aino Lehtimäki.
Puosu - Hannes Veivo.
Kapteeni - Pentti Irjala.
Kuski - Lauri Kuosmanen.
Lisäksi muita tunnistamattomia pikkurooleja.

Lue lisää:

Kuvituskuva kuunnelmaan Sumulaakson sankarit

Outsider Etelänavalla – Korkki ja Lipponen Sumulaakson sankareina

Sumulaakson sankarit vie Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen etelään – kauas etelään, aina Etelämantereelle saakka. Kaksitoistaosainen jännityskertomus toteutettiin radiodraamana 17 vuotta valmistumisensa jälkeen. Nyt kuulemme sen ensimmäistä kertaa viiteenkymmeneen vuoteen, sillä kuunnelmaa ei ole uusittu sitten ensilähetysten.

Lue lisää:

Näyttelijät Oke Tuuri, Kauko Helovirta ja Elsa Turakainen roolihahmoissa radiostudiossa Kalle Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen -kuunnelman teossa 10.4.1967.

Pekka Lipponen ja Kalle-Kustaa Korkki

Rantasalmelainen Pekka Lipponen ja hänen kaverinsa Kalle-Kustaa Korkki seikkailivat radiossa vuodesta 1945 lähtien. Kuunnelmien osat päättyivät radiossa aina legendaariseen lauseeseen: Jatkuu huomenna... Näytteeksi valitussa Calamarian kuningas -jatkokuunnelmassa vuodelta 1960 Pekka Lipponen sieppaa Calamarian saarilla olevan saaliin ylivoimaisella rohkeudellaan ja neuvokkuudellaan.

Lue lisää:

Viihdetoimittajat Spede Pasanen, Aune Haarla ja Antero Alpola pöydän ääressä. Pasanen hymyilee, Haarla nauraa, Alpolan ilme on vakava.

Haudanvakava Antero Alpola oli vuosikymmeniä Ylen huumoripomo

Antero Alpola (1917–2001) johti radion ajanvieteosastoa yli 30 vuotta ja lahjoitti Suomen kotien kuultavaksi Kankkulan kaivon, Reino Helismaan ja Speden. Huumoriveteraanin tavaramerkkinä oli järkkymättömän vakava naama.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.