Hyppää pääsisältöön

Verenluovuttajat pelastavat yli 10.000 ihmistä vuodessa

Tiedepodcastin verenluovutuksessa tunnistekuva
Tiedepodcastin verenluovutuksessa tunnistekuva Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Verenluovuttajia tarvitaan jatkuvasti. Siispä Tiedeykkösen neliosainen podcast-sarja perehtyy Suomen Punaisen Ristin Veripalvelussa veren käyttöön, erilaisiin verijaoksiin ja niiden tarvitsijoihin.

Luovutettu pussillinen jaotellaan verivalmisteiksi: punasolut, verihiutaleet ja plasma. Punasoluja tarvitaan leikkauspotilaille, onnettomuusuhreille ja synnyttäjille, jotka ovat menettäneet paljon verta. Verihiutaleita tarvitaan syöpäpotilaille sekä verenvuotojen hoitamiseen. Plasmaa annetaan mm. leikkauspotilaille ja siitä saadaan hyytymistekijöitä verenvuototautiin. Leena Mattila jututtaa Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun lääkäriä Johanna Castrenia Helsingin Kivihaassa.

Verihiutaleiden luovuttaja voi pelastaa syöpäpotilaan

Mihin verihiutaleita tarvitaan? Verta luovutetaan tavallisesti puolisen litraa kerrallaan, mutta nyt ei luovutetakaan kokoverta. Joukko verihiutaleiden luovuttajia makoilee letkuineen Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun lepolavereilla. Nakuttava laite erottelee verihiutaleet pussiin ja palauttaa loput verestä takaisin suoneen. Mitä järkeä siinä on, miksi heiltä ei oteta kokoverta, verenluovutuksen lääkäri Johanna Castren. Leena Mattila tutustuu verenluovutukseen. (kesto: 10:50)

Verenluovutuksessa: Verihiutaleiden luovuttaja voi pelastaa syöpäpotilaan

Veri jaotellaan verivalmisteiksi eri tarkoituksiin

Miksi veri jaotellaan osaverivalmisteiksi eikä anneta kokoverenä potilaille? Itsensä kuiviin hikoilleen maratoonarin suoneen pistetään ensiavussa suolaliuosta, mutta se kaikille riitä. Minkälaisille potilaille annetaan mitäkin verivalmistetta: punasoluja, verihiutaleita tai veriplasmaa? Entä miten pakastetut punasolut sulatetaan ilman että ne lussahtavat kasaan kuin pakastemansikat? Verenluovutuksen lääkäri Johanna Castren vastaa ja Leena Mattila kyselee. (kesto n.13)

Verenluovutuksessa: Veri jaotellaan verivalmisteiksi eri tarkoituksiin

valokuva Johanna Castren Suomen Punainen Risti
Lääkäri Johanna Castren, Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu valokuva Johanna Castren Suomen Punainen Risti Kuva: Leena Mattila/Yle Veripalvelu

Veriryhmällä on väliä ja muilla jakoluokilla

Miksi ihminen hylkii väärän sorttista verta? Entä mikä veriryhmä hylkii tai sietää mitäkin? Maallikkokin tietää ABO-veriryhmät, mutta se ei SPR:n Veripalvelun hommissa riitä. Suomalaisten yleisimmät veriryhmät ovat A+ ja O+, mutta mitä on hätäveri? Mihin perustuu jako ABO-veriryhmiin, Rh(esus) positiivisiin ja negatiivisiin tai HLA-kudostyyppeihin? Verenluovutuksen lääkäri Johanna Castren opastaa Leena Mattilaa veriryhmätekijöiden koukeroihin. (kesto n.15:30)

Verenluovutuksessa: Veriryhmillä on väliä ja muilla jakoluokilla

Annettu veri pelastaa yli 10.000 ihmishenkeä vuodessa

Kuinka paljon ihminen voi menettää verta ja silti toipua henkiin? Kuinka paljon verta virtaa Suomen Punaisen Ristin veripalvelun kautta ja kenelle se menee? Luovutettu veripussillinen jaotellaan punasoluihin, trombosyytteihin eli verihiutaleisiin ja plasmaan eli verivalmisteiksi, joita annetaan potilaille. Mihin tarkoituksiin verta tai verivalmisteita tarvitaan ja kuinka paljon niitä tarvitaan? Verenluovutuksen lääkäri Johanna Castren kertoo veren osajaosten käytöstä. Sarjan toimittaja Leena Mattila vieraili SPR:n Veripalvelussa Kivihaassa. (kesto n. 12:10)

Verenluovutuksessa: Annettu veri pelastaa yli 10.000 ihmishenkeä vuodessa

Muut Yle Tieteen julkaisemat podcast-sarjat:

Atomi

Atomi: Atomi on pelkkää tyhjää
Atomi: Vahva voima paketoi atomiytimen
Atomi: Heikon voiman ansiosta ydin voi hajota toiseksi
Atomi: Sähkömagneettinen vuorovaikutus pitää atomin kasassa

Onnellisuusharjoituksia

Onnellisuusharjoituksia: Vatvomisesta eroon
Onnellisuusharjoituksia: Kiitollisuus tuo onnellisuutta
Onnellisuusharjoituksia: Anteeksiantaminen vapauttaa
Onnellisuusharjoituksia: Hyvien asioiden näkeminen ja vahvistaminen

Oppimisvaikeudet

Oppimisvaikeudet: Huono työmuisti hankaloittaa päässälaskua ja muita arkisia toimia
Oppimisvaikeudet: Hahmotushäiriö voi vaikeuttaa kellon tuntemista ja kartanlukutaitoa
Oppimisvaikeudet: Dyskalkulia vaikeuttaa, muttei estä laskemaan oppimista
Oppimisvaikeudet: Lukivaikeus voi haitata vielä työelämässäkin

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

Uusimmat sisällöt - Tiede