Hyppää pääsisältöön

Meillä kaikilla on röntgenkatse

lähikuva silmästä, joka katsoo tiukasti
lähikuva silmästä, joka katsoo tiukasti prisma studio blogit

Teräsmies näkee röntgenkatseellaan seinien lävitse. Harva tietää, että jokaisella ihmisellä on lähes samanlainen kyky. Oman röntgenkatseen toimintaa on helppo kokeilla itse, vinkkaa havaintopsykologi Jukka Häkkinen blogissaan.

Teräsmies näkee röntgenkatseellaan näppärästi seinien lävitse, ainoastaan lyijy ja kryptoniitti häiritsevät katseen läpäisykykyä. Jos tarkkoja ollaan, niin Teräsmiehen katse ei toimi kuten oikea röntgenkuvaus, vaan kyseessä on enemmänkin läpikatsomiskatse, jolla voi poistaa läpinäkymättömien pintojen vaikutuksen. Vähemmän tunnettua on, että jokaisella ihmisellä on samanlainen kyky. Asiaa käsittelevä tieteellinen tutkimus on edennyt viime vuosina suurin harppauksin ja röntgenkatseen toimintaa ymmärretään jo hyvin.

Ihmisen kyky nähdä esineiden lävitse perustuu kahteen silmään, jotka ovat vierekkäin pään etupuolella. Silmien näkökentät ovat osittain päällekkäiset eli vasen ja oikea silmä näkevät samat näkökentän kohteet.

Röntgenkatseen toimintaa voi hahmottaa seuraavilla kuvilla, jossa kuvan henkilö on jäänyt osittain lehtien peittämäksi. Herran henkilöllisyyden voi kasvojen näkyvän osan perusteella arvata, mutta lehdet hankaloittavat varmaa tunnistusta.

Charles Darwinin valokuva ja sen edessä lehti
Kuvittele , että katsot henkilöä, joka on jäänyt osittain lehden taakse. Charles Darwinin valokuva ja sen edessä lehti prisma studio blogit

Jos kuvaa katsotaan huoneessa, jossa lehdet ovat katselijan ja kuvan välisessä tilassa, vasen ja oikea silmä näkevät eri asioita. Havainnollistan tätä alla, jossa vasen kuva on vasemman silmän näkymä ja oikea kuva on oikean silmän näkymä. Koska havaitsijan silmät ovat noin kuuden sentin päässä toisistaan, näkevät ne maailman eri perspektiivistä. Tämän vuoksi ne myös näkevät peittävien lehtien takaa eri alueet.

kaksi Charles Darwinin valokuvaa, joiden edessä lehti
Vasen ja oikea silmä näkevät maailman eri perspektiivistä. kaksi Charles Darwinin valokuvaa, joiden edessä lehti prisma studio blogit

Jotta röntgenkatse toimisi kuten Teräsmiehellä, täytyy edessä olevat lehdet häivyttää näkyvistä. Tämä tapahtuu kun henkilö kohdistaa katseensa Charles Darwinin kasvoihin. Tällöin kasvot näkyvät kokonaisina ja edessä oleva lehti näkyy himmeänä kaksoiskuvana. Aivot laittavat katseen kohdistuspisteen etusijalle ja himmentävät peittävät lehdet niin, että ne häiritsevät mahdollisimman vähän.

Charles Darwinin valokuva ja sen edessä kaksi himmeää lehteä
Kun kohdistat katseen henkilön kasvoihin, lehdet häiritsevät mahdollisimman vähän. Charles Darwinin valokuva ja sen edessä kaksi himmeää lehteä prisma studio blogit

Oman röntgenkatseen toimintaa on helppo kokeilla itse. Laita toinen silmä kiinni ja nosta etusormi pystysuoraan eteesi. Pidä sormi noin kymmenen sentin etäisyydelle silmistä. Tähtää etusormella jotakin huoneessa olevaa kohdetta, jonka sormi peittää kokonaan. Työhuoneessani tähtäsin kirjahyllyssä olevaa kirjaa.

Avaa nyt kummatkin silmät, mutta pidä sormi samassa kohdassa. Huomaat, että sormen peittämä kohde näkyy toisella silmällä. Kun kohdistat katseesi kaukaiseen kohteeseen, voit tarkastella sitä kaikessa rauhassa. Sormi näkyy haamumaisen himmeänä kaksoiskuvana näkökentässä.

Voit kurkistaa pintojen taakse, jos edes toinen silmä näkee kohteen.

Eihän tämä mikään Teräsmiehen katse ole, mutta mahdollistaa kurkistamisen pintojen taakse, jos edes toinen silmä näkee kohteen. Eräs edellytys mekanismin toiminnalle on silmien sijoittuminen pään etupuolelle, jolloin suuri osa vasemman ja oikean silmän näkökenttää ovat päällekkäisiä. Tästä järjestelystä on myös selkeää haittaa, koska puolet ympäröivästä maailmasta jää näkymättömiin. Ihmisellä ei ole silmiä selässään, joten selkäpuolen tarkkailu on lähinnä kuuloaistin varassa.

Kaikki eläimet eivät ole evoluution aikana kehittyneet samalla tavalla. Esimerkiksi jäniksen silmät ovat pään sivuilla, jolloin sen näkökenttä on hyvin laaja. Jänis voi siis istua täysin paikallaan ja katsella joka puolelle ympärilleen. Ainoastaan kapea alue pään takana jää pimentoon. Tällöin se kuitenkin menettää mahdollisuuden röntgenkatseeseen

Evoluutio: röntgenkatse oli hyödyllinen metsäisissä ympäristöissä.

Biologi Mark Changizi ja psykologi Shinshuke Shimojo ovat analysoineet silmien sijoittumista suhteessa elinympäristöön ja elintapoihin. Heidän mukaansa pään etupuolella olevien silmien mahdollistama röntgenkatse on hyödyllinen metsäisissä ympäristöissä, koska siellä on erityisen tärkeää nähdä tiheikön lävitse. He kävivät läpi suuren joukon nisäkkäitä ja osoittivat, että metsässä pään etupuolelle sijoittuneet silmät ovat yleisempiä.

He osoittivat myös, että eläinten silmäväli liittyy lehtien keskimääräiseen kokoon. Esimerkiksi ihmisen silmävälillä voi nähdä vain tietyn kokoisista lehdistä koostuvien tiheikköjen lävitse. Jos pensaikossa olisi pyyhkeen kokoisia jättilehtiä, ei ihmisen silmäparilla pysty kurkistamaan niiden taakse. Toisaalta taas yksittäinen ruohonkorsi näkökentässä on niin pieni, että sen taakse ei mahdu mitään ihmisen kannalta merkityksellistä piiloon. Yleensä lehdet ovat kuitenkin noiden kahden ääripään välillä, ja ihmisen silmäväli sopii hyvin tyypillisten lehtien läpi katseluun. Myös muiden eläinten silmävälit ovat ryhmittyneet alueelle, joka mahdollistaa parhaan mahdollisen havaitsemisen keskimääräisillä lehdillä.

sirppihyppyhämähäkki
Sirppihyppyhämähäkki yhdistää eteenpäin ja sivulle näkevät silmät. sirppihyppyhämähäkki Kuva: Samuli Siltanen prisma studio

Ympäristö vaikuttaa silmien sijoittumiseen, sillä avarassa maastossa asuvien eläinten silmäväli vaihtelee enemmän. Niiden ei tarvitse nähdä lehtitiheikköjen lävitse, vaan silmäväliin vaikuttavat ympäristön muut tekijät.

Myös muut tekijät vaikuttavat silmien sijoittumiseen. Saaliseläinten silmät ovat yleisemmin pään sivuilla, koska niiden kannattaa tarkkailla ympäristöään herkeämättä. Petoeläimillä silmät ovat useammin pään etupuolella, koska sen avulla ne voivat erottaa suojavärittyneitä saaliita paremmin. Päällekkäiset näkökentät myös helpottavat etäisyyden arviointia kun saalistaja hyökkää saaliin kimppuun.

Silmien sijainti päässä kertoo paljon eläimen elintavoista ja -ympäristöstä. Syvänmeren kaloilla vasemman ja oikean silmän näkökenttä on päällekkäinen pään yläpuolella, koska se auttaa havaitsemaan pieniä ylhäältä päin tulevia valomääriä muutoin pilkkopimeässä ympäristössä. Hyppyhämähäkki puolestaan yhdistää eteenpäin ja sivulle näkevät silmät. Sillä on kahden eteenpäin katsovan silmän lisäksi joka suuntaan katsovia pikkusilmiä.

psykologi Jukka Häkkinen
Psykologi Jukka Häkkinen psykologi Jukka Häkkinen Kuva: Yle Kuvapalvelu / Jukka Lintinen prisma studio blogit

Kirjoittaja: Jukka Häkkinen

Havaintopsykologi Jukka Häkkinen tietää, mikä on katseidemme ja silmänliikkeidemme salaisuus. Häkkinen tutkii kuvien havaitsemista sekä ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta Helsingin yliopistossa. Jukka on toiminut myös skepsiksen puheenjohtajana, joten yliluonnolliset ilmiöt ja niiden psykologiset taustat ovat tuttuja juttuja. Häkkinen on perehtynyt myös ufosieppauksiin, enneuniin ja valemuistoihin.

Yle Tieteen asiantuntijat bloggaavat itselleen tärkeistä tiedeaiheista.

Kommentit

Tiede

Uusimmat sisällöt - Tiede