Hyppää pääsisältöön

Kun Helsingin rautatieasema paloi, ensimmäisenä paikalla olivat palomiehet Etelä-Karjalasta

Helsingin aseman palo 1950
Helsingin rautatieaseman palo 1950 Helsingin aseman palo 1950 Kuva: Public domain Helsingin päärautatieasema,tulipalot,ylehistoria

Tässä kuvassa riehuu tulipalo Helsingin rautatieasemalla vuonna 1950. Perimätiedon mukaan palopaikalle ehti ensimmäisenä "Suomen nopein palokunta" Joutsenosta. Miten ihmeessä?

Rautatieaseman paloon liittyy pieni tarina, että ensimmäisenä palopaikalla oli Joutsenon palokunta. Siksi sitä silloin kutsuttiinkin "Suomen nopeimmaksi palokunnaksi". Selitys tähän on sattuma, sillä palomiehet olivat Helsingissä noutamassa uutta paloautoa. Reissulla he pistäytyivät kahvilla asemalla ja olivat paikalla ensimmäisenä juuri tulipalon syttyessä.

Tämä tarina mainitaan muutaman kerran kertomuksissa onnettomuudesta, mutta yleisimmissä historiallisissa lähteissä se jää mainitsematta. Siitäkin huolimatta, että palon ja sammutustöiden kulku on kirjattu tarkasti.

Valtava savupilvi Helsingin yllä

Helsingin rautieaseman palo 14. kesäkuuta 1950 näytti aluksi pieneltä palolta suljetussa tilassa. Hälytys paloasemalle tuli klo 16.42. Palo oli saanut alkunsa 2.luokan ravintolan puolen hissistä, mutta kun ensimmäiset paloautot ehtivät paikalle, ravintolan ja pääsisäänkäynnin ullakko olivat kokonaan tulessa. Noin tuntia myöhemmin, klo 17.47, annettiin täyshälytys.

Sammutustöihin osallistui lopulta 19 pelastusyksikköä ja tulipalosta aiheutunut savupilvi oli niin valtava, että ainakin kerrotaan sen näkyneen Turkuun saakka. Tulipalo ei onneksi vaatinut ihmishenkiä, mutta seitsemän palomiestä sai savumyrkytyksen ja yksi loukkaantui muuten. Aseman noin 3000 neliön ullakko tuhoutui käytännössä kokonaan,

Palon valtava voima en sentään pysäyttänyt junaliikennettä. Junien lähtöpaikat siirrettiin vain normaalia kauemmaksi asemarakennuksesta.

Oletko kuullut muistoja rautatieaseman palosta tai kenties jopa muistat itse savupilven kaupungin yllä? Tai oletko kuullut lisätietoa "Suomen nopeimmasta palokunnasta" - pelastiko se Helsingin rautatieaseman? Kerro kommenttikentässä.

Kommentit
  • Metsään pysähtynyt juna – Matti Johannes Koivun sukellus modernin Suomen historiaan

    Matti Johannes Koivun kehityskertomus päättyy.

    Modernin Suomen tarina on ihmeellinen, mutta se on aina kesken. Valtavalla sinnikkyydellä ihmiset ovat yrittäneet luoda järjestystä ja hallittua yhteiskuntaa, mutta aina jokin pilaa järjestyksen. Keskeneräisyyden historia päättää Matti Johannes Koivun esseesarjojen trilogian. Mutta miksi muusikko ryhtyi selvittämään mammuttimaisia kysymyksiä? Matti Johannes Koivu kertoo.

  • Hakoisten kartanon perintö – juurevasti moderni maatalousyrittäjyys

    Hakoisten kartanon perintö on vastuullinen.

    Hakoisten kartanon historia Janakkalassa juontuu jo 1200-luvulta. Linnavuorella sijaitsi ilmeisimmin Birger-jaarlin toisen ristiretken aikainen puulinna, jota novgorodilaiset piirittivät. Nykyinen kartanon päärakennus on 1700-luvun lopusta. Rosenbergien suku on omistanut Hakoisten kartanon vuodesta 1935. Nuori isäntä Max Rosenberg saattoi kartanon toiminnan eettiseen luomuun vuonna 2015. Hereford-lihakarjaa pidetään hyvin ja vastuullisesti. Kartano on aina ollut yritteliäs maatalouskartano, joka on myös vaikuttanut paikallisesti alueen kehitykseen. Suomen kartanot ovat toimineet paikallisina vaikuttajina, mutta myös kansainvälisten vaikutteiden tuojina maahamme. Tapaamme Hakoisissa sekä vanhemman isännän Björn Rosenbergin että nuoren isännän Max Rosenbergin ja edustavan otoksen Hereford-karjan rouvapuolisista edustajista.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua