Hyppää pääsisältöön

Cityluonto: Ovela kuin citykettu

Rävar gästade igen Yles Aamu-tv.
Pasilan ketut voivat pulskasti hyvänä kanivuotena 2015. Kuva: Yle Rävar gästade igen Yles Aamu-tv.

Joko bongasit cityketun? Repolaisen voi nähdä kesällä hämärän tullen jopa keskellä kaupunkia. Pesäkolonsa se pyrkii piilottamaan uteliailta, mutta joskus haju kavaltaa asuinpaikan.

Helsingin Olympiastadionin kupeessa on vielä hiljaista kesäaamuna kello kuusi. Liikkeellä on harvakseltaan työmatkakävelijöitä ja pyöräilijöitä. Sataa, ja rehevien puiden sekä pensaiden juurilla ei siksi liiku sen paremmin citykaneja kuin muitakaan eläimiä. Linnut pitävät sadetta eikä cityketuista näy hännänpäätäkään. Täällä niitä kuitenkin on todistettavasti nähty monena kesänä.

Kettu joen rannalla.
Kettu joen rannalla. Kuva: Yle/Seppo Nykänen kettu
Keskikesään mennessä ketut ovat jo saaneet jälkeläisiä. Useilla paikkakunnilla uteliaita ja leikkisiä pentuja voi nähdä jopa keskustan tuntumassa, ketuilla kun riittää ravintoa kaupunkioloissakin.

– Helsingin kanitilanteen muuttuminen voi tosin heijastua poikueiden kokoon. Helsinkiläisketut eivät ole välttämättä yhtä hyvässä kunnossa kuin aiempina vuosina, pohtii eläintieteen tohtori Heidi Kinnunen.

Citykanikantaa viime vuonna rajusti vähentänyt virustauti on laihduttanut kettujen ruokalistaa. Mutta jyrsijöitä riittää yllin kyllin kaupungeissa. Kettu saalistaa yleensä hämärän tullen, jolloin jyrsijätkin ovat parhaiten liikkeellä.

– Hiiriä on kaupungissa toisella tavalla kuin metsissä, mutta täällä on muuta ruokaa kuten rottia. Kaupungin työntekijät yrittävät päästä niistä eroon, ja kettu on siinä hyvänä apurina. Ketut syövät myös ihmisiltä pudonneita eväitä, citykaneja, lintuja, munia ja marjoja. Kompostit ja huonosti suljettujen roskalaatikkojen sisältö kelpaavat myös. Kettu on hyvin kaikkiruokainen, kertoo Heidi Kinnunen.

Pesäkolon kavaltaa voimakkaan myskinen haju
Kettu tekee pesänsä esimerkiksi hiekkatöyräisiin, joita on helppo kaivaa. Sillä voi olla pesäkolon lisäksi muitakin koloja ja päiväpiiloja, minne se saattaa vetäytyä lepäämään tai varastoida ravintoa. Pesäkolon kavaltaa voimakkaan myskinen haju.
Ketun ulosteita isossa kasassa
Kettu kävi täällä. Ketun ulosteita isossa kasassa Kuva: Yle / Sara Vertanen Ketun ulosteita

Joskus ketun läsnäolosta kielivät tummat makkaramaiset ulosteet. Ne ovat usein näkyvillä paikoilla reviiriä merkitsemässä.

– Ketut eivät yleensä tappele reviireistään, vaan ne jättävät jälkiä ja joku voimakkaampi yksilö näyttäytyy toisille. Heikommat ja nuoremmat väistävät kohteliaasti, selittää Heidi Kinnunen.

Ihminen ja kettu mahtuvat hyvin samalle reviirille, jos ihminen jättää eläimen rauhaan.

– Kettu on aika sopeutuvainen kuten koiraeläimet yleensäkin. Se tottuu ihmiseen ja oppii jopa tunnistamaan yksilöitä. Onneksi valtaosa ihmisistä kunnioittaa kettua ja antaa sen olla rauhassa, Kinnunen sanoo.

Vanhassa kivijalassa on ketunkolo.
Vanhassa kivijalassa on ketunkolo. Vanhassa kivijalassa on ketunkolo. Kuva: Yle / Sara Vertanen Ketunkolo
Olympiastadionin ympäristö herää aamuun ja sadekin taukoaa. Emme pääse tällä kertaa todistamaan cityketun kaupunkikävelyä. Joko tämä yksilö on maineensa veroisesti ovela, tai ihminen on liikkeellä väärään aikaan. Tai sekä että.

Aurinko on jo niin korkealla, että kettu todennäköisesti vähät välittää ohikulkijoista. Se luultavasti lepää saalistusretkiensä jälkeen vatsa täynnä piiloon jääneessä kolossaan.

Eläintieteen tohtori Heidi Kinnunen
Eläintieteen tohtori Heidi Kinnunen Eläintieteen tohtori Heidi Kinnunen Kuva: Yle / Sara Vertanen Eläintieteen tohtori Heidi Kinnunen

Kuuntele juttu cityketun jäljiltä

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto