Hyppää pääsisältöön

Kirjailijan tehtävä on olla ihminen, sanoo Tanssivan karhun voittanut Sirpa Kyyrönen

Runoilija Sirpa Kyyrönen
Runoilija Sirpa Kyyrönen Kuva: Otava/Pekka Holmström Sirpa Kyyrönen,runoilijat,Tanssiva karhu

Sirpa Kyyrönen on saanut Ylen Tanssiva karhu -runopalkinnon teoksestaan Ilmajuuret. Hän on myös runouden edistäjä ja näin hän ajattelee runoudesta.

Helsinkiläinen Sirpa Kyyrönen on paitsi runoilija myös runouden sekatyöläinen ja runousaktiivi. Hän on toiminut esimerkiksi runoyhdistys Nihil Interitin puheenjohtajana ja yhteisöllisen kirjakustantamo Poesian tapahtumatuottajana. Hänelle on tärkeää olla kuulolla siellä missä runous elää ja tapahtuu.

Runouden kirjoittaminen ja harrastaminen ei siis ole vain yksinäistä eristäytymistä ja kammioon sulkeutumista. Runous on päinvastoin vuorovaikutusta ja ihmisten välisiä suhteita. Kyyrönen sanookin, että runous asuu sekä runoilijan että lukijan sydämessä ja on puhetta näiden välillä. Ilmaisu on ehkä itsessään runollinen, mutta Kyyrönen on jalkatyöllään myös elänyt ihannettaan todeksi. Ja jalkatyö todella tarkoittaa jalkautumista. Siellä, missä on runoutta, on usein Kyyrönenkin.

– Lukijoita tulee palvella miettimällä, miten tehdä runoutta lähestyttävämmäksi. On myös syytä yhyttää lukijoita, teoksia ja runoilijoita kohtaamaan. Se on tärkeää varsinkin tänä aikana, kun runous on siivottu aika tehokkaasti joistakin kirjakaupoista pois. Nyt runouden kentällä on hyvin erilaisia haasteita kuin kymmenen vuotta sitten, Kyyrönen sanoo.

Kirjallisuus tuo Kyyröselle lohtua.

Runoustapahtumien lisäksi Kyyrönen arvostaa runouslehtiä, sellaisia kuin Tuli & Savu, Jano ja Noesis. Ne edustavat Kyyröselle hidastumaa ajassa. Siksi hän vertaakin runouslehtiä maantiekirkkoihin, joissa matkalainen saa pysähtyä.

Ylipäätään runous kuuluu Kyyrösestä pyhän alueelle. Siksi se myös tuottaa arvaamatonta hyvää – sellaista, mihin muu media ei enää Kyyrösen mukaan kykene. Lukijan elämä ja arki voivat saada uusia merkityksiä. Runouden äärellä jokin pieni ja unohtunut yksityiskohta tulee usein ymmärretyksi uudella tavalla.

Lukijana Kyyrönen ajattelee runouden ja muunkin kirjallisuuden esittävän kysymyksiä ja haasteita, samalla myös vastauksia. Yksi kirjallisuuden voimista onkin Kyyröselle siinä, että se vastaa sellaisiin kysymyksiin, joita hän ei välttämättä ole tiennyt viljelevänsä. Kirjat aavistavat, mikä lukijaa askarruttaa. Samalla kirjallisuus tuo Kyyröselle lohtua.

Entä mikä on Kyyrösestä kirjailijan tehtävä? Kyyrönen vastaa ensin empien ja varoen, sillä hän sanoo inhoavansa kaikenlaisia kirjailijamyyttejä, sitkeitä ja tarkasti rajautuneita käsityksiä siitä, mitä kirjailijuuden tulisi olla. Lopulta Kyyrösellä kuitenkin on kirkas näkemys:

– Kirjailijan tehtävä on olla ihminen tässä ajassa. Ihan niin kuin kaikkien tehtävä on olla ihmisiä toisilleen, Kyyrönen sanoo.


Sirpa Kyyrönen ja Liisa Enwald ovat Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelman vieraina lauantaina 8.7. klo 19:03 (Yle Radio 1).

Lue lisää:

Tanssiva karhu Sirpa Kyyröselle, Kääntäjäkarhu Liisa Enwaldille

Sirpa Kyyrösen runokokoelma Ilmajuuret on palkittu Ylen Tanssiva karhu -runopalkinnolla, ja Liisa Enwald on saanut Kääntäjäkarhun Rainer Maria Rilken runoteoksen Uusia runoja suomennoksesta.

Lue lisää:

Arpaonni yhdisti minut klassikkorunoilijaan, kertoo Kääntäjakarhun voittaja Liisa Enwald

Kun Liisa Enwald suomentaa runoa, hän ajattelee veistävänsä. Samalla hän kuuntelee, sanoo synnyttävänsä laulun. Ylipäätään Enwald vertaa runoutta toisiin taiteisiin. Ehkä ne oikeastaan ovatkin yhtä. Enwaldin Rainer Maria Rilke -suomennos palkittiin Ylen Kääntäjäkarhulla.

  • Tanssi itsellesi terveemmät aivot

    Aivot voivat hyvin, kun keho ja mieli voivat hyvin.

    Käykö sinulle joskus niin, että erityisen stressaavan työpäivän jälkeen jätät liikunnan väliin ja sorrut lohdutukseksi roskaruokaan? Kotiin tultuasi kohdistat turhautumisesi puolisoosi ja uppoudut koko illaksi mököttämään päätteen ääreen. Yöllä uni ei tule, kun mietit elämäsi kurjuutta. Inhimillistä, mutta aivan väärin, jos ajattelet aivojesi terveyttä.

  • Avaruusromua: Tämänhän ymmärtää jopa nelivuotias lapsikin!

    Hakekaa tänne jostakin nelivuotias lapsi!

    Hakekaa tänne jostakin nelivuotias lapsi, minä en ymmärrä tästä yhtään mitään! Näin sanoi Freedonian valtiota johtanut Rufus T. Firefly eli Groucho Marx elokuvassa Neljä naurettavaa naapuria. Jostakin syystä tuo klassikkoelokuva ja klassikkorepliikki tulivat mieleen albumista nimeltä Experimental Synth Kids. Rohkealla ja virkistävällä albumilla on nimensä mukaisesti lasten tekemää elektronista ja kokeellista musiikkia. Jopa nelivuotiaitten lasten. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Onko rivous uusi musta?

    Rivot jutut huvittavat, koska ne ovat tabu.

    Äitini korvat menevät välittömästi lukkoon, jos hän kuulee v-sanan. Hän ei hyväksy kiroilua tai alapääjuttuja lainkaan. Monille muillekin hänen sukupolvensa edustajalle tämä tabu on ehdoton. Hänen mukaansa törkeyksiä ja rivoa kieltä kuulee yhä useammin ja kaikkialla. Toisaalta monet nauttivat tabujen rikkomisesta. Kielletty kiinnostaa, estottomuus ja häpeästä vapautuminen tuottaa mielihyvää.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri