Hyppää pääsisältöön

Tanssiva karhu Sirpa Kyyröselle, Kääntäjäkarhu Liisa Enwaldille

Sirpa Kyyrönen ja Liisa Enwald
Sirpa Kyyrönen ja Liisa Enwald. Sirpa Kyyrönen ja Liisa Enwald Kuva: Pekka Holmström ja Tanne Laajalahti Sirpa Kyyrönen,Liisa Enwald,Tanssiva karhu

Sirpa Kyyrösen runokokoelma Ilmajuuret on palkittu Ylen Tanssiva karhu -runopalkinnolla, ja Liisa Enwald on saanut Kääntäjäkarhun Rainer Maria Rilken runoteoksen Uusia runoja suomennoksesta.

Yle jakoi runouspalkintonsa Kajaanin Runoviikolla 5.7.2017. Valinnan teki Tanssivan karhun runoraati, jonka puheenjohtajana oli tänä vuonna kirjallisuuskriitikko Fredrik Hertzberg. Raadin muut jäsenet ovat olleet Ylen kulttuuritoimittajat Minna Joenniemi ja Marit Lindqvist sekä näyttelijä–tuottaja Erja Manto.

Tanssivan karhun voittajaksi valikoitui kirjailija Sirpa Kyyrösen äitiyttä ja sen moniulotteisuutta käsittelevä teos Ilmajuuret. Käännösrunoudesta tunnustuksen sai kirjailija ja suomentaja Liisa Enwald, joka on suomentanut Rainer Maria Rilken saksankielisen klassikkoteoksen Neue Gedichte, Uusia runoja vuodelta 1907. Suomennos kunnioittaa Rilken rytmi- ja riimiratkaisuja.

Tanssivan karhun palkintosumma on 4000 euroa, Kääntäjäkarhun 1500 euroa. Tanssivaa karhua on jaettu vuodesta 1994.

Tanssivan karhun palkintoperustelut

Sirpa Kyyrösen Ilmajuuret-kokoelmassa ihmiset, eläimet ja luonto kasvavat kuin tiheä sademetsä, täynnä merkityksiä. Kyse on naisellisuudesta, ruumiillisuudesta, rakkaudesta, äitiydestä, lasten kasvamisesta, arjesta ja konflikteista, tapaamisista ja eroista. Mutta myös juurtumisesta, haarautumisesta menneisyyteen ja tulevaisuuteen, minän integroitumisesta maailmaan, arvon ja merkityksen tunteesta.

Hän luo tiiviin kuvaston, jonka avulla hän tutkii suhteita ja yhtäläisyyksiä: suurten ja pienten, mikrokosmoksen ja makrokosmoksen välillä. Kyyrönen tekee sen tavalla, joka muistuttaa eräiden varhaisten suomalaisten naismodernistien tuotantoa, mutta myös tuo mieleen luonnonfilosofian ja ekofeminismin.

Kääntäjäkarhun palkintoperustelut

Liisa Enwald on tehnyt erinomaista työtä kääntäessään Rainer Maria Rilken (1875-1926) klassisen runokokoelma Neue Gedichte. Nyt ilmestynyt käännös Uusia runoja on ensimmäinen suomennos Rilken vuonna 1907 ilmestyneestä teoksesta.

Näin veistettyjä ja kirkkaaksi hiottuja käännöksiä on ilo lukea. Näissä muodoltaan tarkoissa mutta sisällöltään vapaissa runoissa näkyy Enwaldin oma käsiala. Enwald kuitenkin seuraa Rilken muodollisia lähtökohtia.

Neljäsosa runoista on sonetteja. Ne ovat vaikeimpia, ankarimpia runon muotoja. Uusia runoja on osoitus Enwaldin ammattitaidosta ja rakkaudesta Rilken runouteen.


Sirpa Kyyrönen ja Liisa Enwald ovat Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelman vieraina lauantaina 8.7. klo 19:03 (Yle Radio 1).


Lue lisää:

Kääntäjäkarhun voittaja 2017 Liisa Enwald

Arpaonni yhdisti minut klassikkorunoilijaan, kertoo Kääntäjakarhun voittaja Liisa Enwald

Kun Liisa Enwald suomentaa runoa, hän ajattelee veistävänsä. Samalla hän kuuntelee, sanoo synnyttävänsä laulun. Ylipäätään Enwald vertaa runoutta toisiin taiteisiin. Ehkä ne oikeastaan ovatkin yhtä. Enwaldin Rainer Maria Rilke -suomennos palkittiin Ylen Kääntäjäkarhulla.

Lue lisää:

Runoilija Sirpa Kyyrönen

Kirjailijan tehtävä on olla ihminen, sanoo Tanssivan karhun voittanut Sirpa Kyyrönen

Sirpa Kyyrönen on saanut Ylen Tanssiva karhu -runopalkinnon teoksestaan Ilmajuuret. Hän on myös runouden edistäjä ja näin hän ajattelee runoudesta.

  • Itsenäistyvän Viron ja Suomen ystävyys punnittiin villeinä vuosina

    Rodeo -elokuva avaa Viron itsenäistymisen ajan kulisseja

    Mitä tapahtui kulissien takana Viron itsenäistymisen aikana, romanttisella 90-luvulla, jolloin vapaus alkoi häämöttää ja sitten valkeni? Millainen oli henkilökemioiden merkitys Viron ja Suomen välisissä suhteissa? Mitä Suomessa ajateltiin Mart Laarin nuoren hallituksen hulluista ratkaisuista? Maanantaina 19.2. Yle TV1:llä palataan Viron villeihin vuosiin.

  • Samasta muotista

    Univormu yhdistää kantajat, ja erottaa heidät muista

    Univormu tarkoittaa yhdenmukaista. Sanasta tulee ensimmäiseksi mieleen armeija ja sotilaat. Yhtenäistä pukeutumista esiintyy kuitenkin monissa ammateissa, laitoksissa ja viroissa. Armeijan, poliisin ja palokunnan asujen on ensisijaisesti tarkoitus lisätä käyttäjien turvallisuutta ja mukavuutta.

  • Onko kiroilu kielen köyhyyttä vai rikkautta?

    Kiroilun aiheita on kolme: uskonto, sukuelimet ja eritteet.

    Kiroileminen on ihanaa! Saa päästellä höyryä ja adrenaliini virtaa suonissa. Harmituskin helpottaa hiukan. Mutta sitten tulee häpeä. Kuuliko joku? Kiroilua käytetään paheksumiseen, pettymykseen, ihasteluun tai kovaan ponnistukseen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

  • Erkka Filander ajatteli kiusattujen kasvoja kirjoittaessaan runoteostaan

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Erkka Filander muisteli koulunsa kiusattuja ja kirjoitti kehutun runoteoksen marttyyreistä ja rakennuksista. Nyt Torso on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Mutta miksi Filander on sitä mieltä, ettei hänen teostaan kannata lukea ääneen? Erkka Filanderin Torso on runoteos arkkitehtuurista, tiloista ja marttyyriudesta.

  • Äitiys on maailman vanhin aihe ja silti Sirpa Kyyrönen kirjoittaa siitä

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Jotenkin runoilijat sen tekevät. He tarttuvat ikuisiin teemoihin ja löytävät niihin uuden tulokulman, kehittelevät ilmaisutavan, joka sopivalla tavalla kummeksuttaa, hivelee. Juuri näin tekee Sirpa Kyyrönen Ilmajuuret-kokoelmassaan, joka on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Runoja sielun kokoamiseksi – Catharina Gripenbergin teos flirttailee käsikirjoille

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Runoilija Catharina Gripenberg kiinnostui erilaisten käsikirjojen ja oppaiden kielestä. Seurauksena syntyi runoteos, jossa Gripenberg yhdistää neutraalin ja käsikirjanomaisen tyylin henkilökohtaiseen ja yksityiseen kielelliseen ilmaisuun. Teos on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Runous sopii kielen tutkiskeluun.

  • Miksi tuhlata aikaa proosaan, kysyy runoilija V. S. Luoma-aho

    Tanssiva karhu -ehdokas

    Kirjailija Ville Luoma-aho ei ole varma, kirjoittaako hän runoutta. Joka tapauksessa hänen teoksensa Mantra on nyt Ylen runouskilpailun ehdokkaana. Jyväskyläläinen Ville Luoma-aho (s. 1984) on kustantamo Poesian kirjailijoita. Varminta lienee puhua kirjailijasta eikä runoilijasta, sillä Luoma-aho ei ole kirjallisten raja-aitojen ystävä.

  • Muistisairautta käsittelevä Multa on Tiina Lehikoisen henkilökohtaisin kirja

    Teos on Tanssiva karhu -ehdokas

    Muistisairautta on luontevampaa käsitellä runoudessa kuin proosassa, väittää Tiina Lehikoinen. Hänen Multa-teoksensa on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouskilpailussa. Tamperelaisen Tiina Lehikoisen runoteos Multa on sekä "multa sulle, minulta sinulle" että kirja mullasta, maasta.

  • Tässä ovat Ylen Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaat

    Kuusi erityisen kiinnostavaa runoteosta

    Kevään merkkejä: linnut, aurinko, Tanssiva karhu. Runouspalkintoa tavoittelevat vuonna 2017 Erkka Filanderin Torso, Catharina Gripenbergin Handbok att bära till en dräkt, Sirpa Kyyrösen Ilmajuuret, Tiina Lehikoisen Multa, V. S.

  • Ylen Tanssiva karhu -palkinto Anja Erämajalle, Kääntäjäkarhu Katriina Ranteelle

    Palkitut:Ehkä liioittelen vähän ja Korallia ja suolakiteitä

    Yleisradion vuoden 2016 Tanssiva karhu -runopalkinto on myönnetty Anja Erämajalle kokoelmasta Ehkä liioittelen vähän. Kääntäjäkarhun sai Katriina Ranne afrikkalaisen runouden antologiasta Korallia ja suolakiteitä. Palkintoraadin jäsenet olivat tänä vuonna puheenjohtajana kriitikko Aleksis Salusjärvi

  • Tanssivan karhun voittanut Anja Erämaja: Tärkeintä on kosketus

    Rakkauspuhetta ei ole maailmassa liikaa

    Anja Erämajan Tanssivalla karhulla palkittu runokokoelma Ehkä liioittelen vähän pureutuu rakkauspuheeseen ja siihen, miten rakkauden ilmaisemisesta ja tunnustamisesta voi syntyä koomisiakin tilanteita. Vaikka Erämaja ottaa etäisyyttä kliseisimpään rakkauden kieleen, hän ei katso, että rakkauspuhetta olisi maailmassa liikaa. - Tokkopa sitä rakkauspuh

  • Ylen Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaat 2016 on valittu!

    Palkintoa tavoittelee 6 ehdokasta

    Vuoden 2016 Tanssiva karhu –palkintoa tavoittelee 6 ehdokasta. Ehdolla ovat Kristian Blombergin Valokaaria, Anja Erämajan Ehkä liioittelen vähän, Susinukke Kosolan Avaruuskissojen leikkikalu – tutkielma ihmisyyden valtavirrasta, Saila Susiluodon Ariadne, Virpi Vairisen Kuten avata äkisti sekä Gösta Ågrenin Dikter utan land.

  • Tanssiva Karhu - runopalkinto Eino Santaselle

    Runoteos Tekniikan maailmat voitti

    Eino Santasen Tekniikan maailmat (Teos) on erittäin omaperäinen, samalla hieno kunnianosoitus traditiolle, historialliselle ja sotien jälkeiselle avantgardelle. Se on tyylillisesti rohkea, nykyrunoutemme kärjessä aivan ainutlaatuinen. Tekniikan maailmat -teos on aidosti uutta luova.

  • Kääntäjäkarhu Pauliina Haasjoelle ja Peter Mickwitzille

    Gunnar Björlingin teoksen Solgrönt käännöksestä

    Gunnar Björling on arvostetuimpia suomenruotsalaisia modernistirunoilijoita. Solgrönt, nyt suomennettu Auringonvihreä (Poesia), on Björlingin neljäs kirja, hän julkaisi sen omakustanteena vuonna 1933.

  • Runous on henkilökohtaista painovoimaa

    Kajaanissa runous kasvaa kirjojen sivuilta todellisuudeksi.

    Kirkosta kapakkaan ja aamusta yöhön. Runous koskettaa Kajaanissa kaikkea, se on kuin luonnonvoima joka vallitsee kaikkialla. Suomessa julkaistaan noin sata runokirjaa vuodessa. Kajaanissa se kasvaa kirjojen sivuilta todellisuudeksi, joka paikoin syrjäyttää, paikoin syventää kielellistä maailmaamme. Runouden alkuaine, sanat, muodostaa sen todellisuuden, jossa elämme.

  • Totuus, esiintyminen ja eurosetelit

    Eino Santala voitti Tanssivan karhun runopalkinnon

    Tanssivan karhu- runopalkinto jaettiin Kajaanin runoviikkojen avajaisissa juhlallisesti. Eino Santanen palkittiin monipuolisesta Tekniikan maailmat -teoksestaan. - Kirjallisuus koettiin kansallisen kulttuurin selkärankana Kekkosen aikana, kertoi Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Vesa Kaikkonen.

  • Nerudan ja Björlingin jalanjäljet johtavat Kajaaniin

    Maailmankirjallisuus muuttuu Kainuussa henkilökohtaiseksi.

    Suven runoilija Pentti Saaritsa tunsi Pablo Nerudan ja käänsi hänen runojaan. Pauliina Haasjoki ja Peter Mickwitz käänsivät Gunnar Björlingin keskustelemalla. Kajaanissa kaikki tuntuu liittyvän yhteen. Ainakin sellaisen kuvan saa, kun kuuntelee Suven runoilija Pentti Saaritsaa.

  • Kaikki tahtoo runoo

    Runous hitsaa yhteen monenlaisia ihmisiä

    Ylepomo Ville Vilen oli mukana palkitsemassa Ylen runopalkinnon voittajaa v. 2012 ,Tanssivan karhun sai tuolloin Henriikka Tavi: ”Te runoilijat ette tarvitse Yleä mutta Yle tarvitsee teitä .” Kätkin nuo päällikkötason sanat syvälle syömmeeni. Eihän me pärjätä ilman teitä, runoilijat, runot ja runous! Runous hitsaa yhteen monenlaisia ihmisiä.

  • Ennätyksellisen runsas runovuosi

    Runovuoden yhteenvetoa

    Millainen on ollut runovuosi? Runokirjoja on julkaistu ennennäkemättömän paljon, raadin arvioitavana on ollut pitkälti yli sata kokoelmaa. Kokoelmien suosituin teema tänä vuonna olivat elämän eri vaiheet, lopulta kuolema.

  • Mikä runopalkitsemisessa voi mennä vikaan?

    Runopalkinnon jakaminen herättää aina porua

    Runouden hyvät, pahat ja rumat on äkkiä lueteltu. Sama koskee palkintoraateja ja palkitsijoita, Ylen runopalkintoakin. Tanssiva karhu on hyvä esimerkki siitä, millaista porua hyvääkin tarkoittavan hankkeen ympärillä pidetään. Parhaan runoteoksen, parhaan runoilijan ja parhaan palkintoperusteenkin pystyy moni nimeämään jo lonkalta. Huonoimman myös.

  • Tanssiva karhu on liikkeellä jälleen

    Tanssiva karhu –runopalkintoa tavoittelee 6 teosta

    Vuoden 2015 Tanssiva karhu -runoteoksen palkintoa tavoittelee kuusi ehdokasta. Ehdolla ovat Janette Hannukaisen Lennä vahingossa, Olli Heikkosen Teoria kaikkein pienimmistä, Kristiina Lähteen Kuinka voisit minulta puuttua, Aki Salmelan Jokeri, Eino Santasen Tekniikan maailmat ja Ville Vanhalan Konepeltivirta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Katriina Huttunen: Hautausmaa on kotini

    Itsemurhan tehneen äiti käy hautausmaalla päivittäin.

    Helsingin Hietaniemessä on Suomen tunnetuin hautausmaa, joka on täynnä taidetta ja kuolleita merkkihenkilöitä. Suomentaja Katriina Huttunen käy siellä päivittäin. Hänen on pakko. Hautausmaa on hänen itsemurhan tehneen tyttärensä viimeinen leposija. Tämä essee on uskonnottoman ihmisen yritys levittää hautausmaan ilosanomaa.

  • Tutkimusmatkoja idän maisemiin. Avaruusromua 18.2.2018

    Myös miniatyyrisävellyksiä ja dub-kokeilua

    Suomalainen tutkimusmatkailija ja kielitieteilijä Gustav John Ramstedt teki 1900-luvun alussa seitsemän tutkimusmatkaa Siperiaan, Keski-Aasiaan ja Mongoliaan. Elokuvantekijät Martti Kaartinen ja Niklas Kullström reissasivat G.J. Ramstedtin jalanjäljillä. Näin syntyi elokuva Eastern Memories, johon säveltäjä ja tuottaja Rasmus Hedlund teki musiikin. Avaruusromussa myös miniatyyrisävellyksiä, dub-henkistä kokeilua sekä abstraktia äänimaisemaa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Big Star: Nothing Can Hurt Me

    Dokumentti parhaasta bändistä joka ei koskaan menestynyt.

    Rakkaudella tehty pitkä dokumenttielokuva memphisiläisestä popyhtyeestä, josta piti tulla 1970-luvulla maailmankuulu mutta josta tulikin kulttibändien kulttibändi – muusikkojen, kriitikkojen ja asianharrastajien kiihkeän fanituksen kohde. Big Star oli "hienoin yhtye joka ei koskaan menestynyt".

  • Itsenäistyvän Viron ja Suomen ystävyys punnittiin villeinä vuosina

    Rodeo -elokuva avaa Viron itsenäistymisen ajan kulisseja

    Mitä tapahtui kulissien takana Viron itsenäistymisen aikana, romanttisella 90-luvulla, jolloin vapaus alkoi häämöttää ja sitten valkeni? Millainen oli henkilökemioiden merkitys Viron ja Suomen välisissä suhteissa? Mitä Suomessa ajateltiin Mart Laarin nuoren hallituksen hulluista ratkaisuista? Maanantaina 19.2. Yle TV1:llä palataan Viron villeihin vuosiin.

  • Samasta muotista

    Univormu yhdistää kantajat, ja erottaa heidät muista

    Univormu tarkoittaa yhdenmukaista. Sanasta tulee ensimmäiseksi mieleen armeija ja sotilaat. Yhtenäistä pukeutumista esiintyy kuitenkin monissa ammateissa, laitoksissa ja viroissa. Armeijan, poliisin ja palokunnan asujen on ensisijaisesti tarkoitus lisätä käyttäjien turvallisuutta ja mukavuutta.

  • Onko kiroilu kielen köyhyyttä vai rikkautta?

    Kiroilun aiheita on kolme: uskonto, sukuelimet ja eritteet.

    Kiroileminen on ihanaa! Saa päästellä höyryä ja adrenaliini virtaa suonissa. Harmituskin helpottaa hiukan. Mutta sitten tulee häpeä. Kuuliko joku? Kiroilua käytetään paheksumiseen, pettymykseen, ihasteluun tai kovaan ponnistukseen.

  • Miksi tuossa maassa on tammenterho? Avaruusromua 11.2.2018

    Olemmeko me vain oppineet ajattelemaan tietyllä tavalla?

    Kun lapsi kysyi näin antiikin Kreikassa, hänelle vastattiin tammenterhon olevan maassa siksi, että siitä voisi kasvaa tammi. Jos taas lapsi meidän aikanamme ihmettelee tammenterhoa maassa, mitä hänelle vastataan? Tammenterho on maassa siksi, että se on pudonnut puusta maahan. Avaruusromussa eteenpäin suuntautuvia musiikillisia ajatuksia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Taustamusiikki ärsyttää säveltäjä Olli Kortekangasta

    Ihmisääni inspiroi oopperasäveltäjää säveltämään uutta

    Säveltäjä Olli Kortekangasta kiehtoo tekstin, kielen ja ihmisäänen yhdistelmä. Rakkaudesta tähän yhdistelmään on syntynyt niin oopperoita kuin kuoro- ja sooloteoksia. Tuoreimpana sävellyksenä valmistuu helmikuussa kanta-esityksensä Tampereella saava Veljeni vartija – ooppera