Hyppää pääsisältöön

Tanssiva karhu Sirpa Kyyröselle, Kääntäjäkarhu Liisa Enwaldille

Sirpa Kyyrönen ja Liisa Enwald
Sirpa Kyyrönen ja Liisa Enwald. Sirpa Kyyrönen ja Liisa Enwald Kuva: Pekka Holmström ja Tanne Laajalahti Sirpa Kyyrönen,Liisa Enwald,Tanssiva karhu

Sirpa Kyyrösen runokokoelma Ilmajuuret on palkittu Ylen Tanssiva karhu -runopalkinnolla, ja Liisa Enwald on saanut Kääntäjäkarhun Rainer Maria Rilken runoteoksen Uusia runoja suomennoksesta.

Yle jakoi runouspalkintonsa Kajaanin Runoviikolla 5.7.2017. Valinnan teki Tanssivan karhun runoraati, jonka puheenjohtajana oli tänä vuonna kirjallisuuskriitikko Fredrik Hertzberg. Raadin muut jäsenet ovat olleet Ylen kulttuuritoimittajat Minna Joenniemi ja Marit Lindqvist sekä näyttelijä–tuottaja Erja Manto.

Tanssivan karhun voittajaksi valikoitui kirjailija Sirpa Kyyrösen äitiyttä ja sen moniulotteisuutta käsittelevä teos Ilmajuuret. Käännösrunoudesta tunnustuksen sai kirjailija ja suomentaja Liisa Enwald, joka on suomentanut Rainer Maria Rilken saksankielisen klassikkoteoksen Neue Gedichte, Uusia runoja vuodelta 1907. Suomennos kunnioittaa Rilken rytmi- ja riimiratkaisuja.

Tanssivan karhun palkintosumma on 4000 euroa, Kääntäjäkarhun 1500 euroa. Tanssivaa karhua on jaettu vuodesta 1994.

Tanssivan karhun palkintoperustelut

Sirpa Kyyrösen Ilmajuuret-kokoelmassa ihmiset, eläimet ja luonto kasvavat kuin tiheä sademetsä, täynnä merkityksiä. Kyse on naisellisuudesta, ruumiillisuudesta, rakkaudesta, äitiydestä, lasten kasvamisesta, arjesta ja konflikteista, tapaamisista ja eroista. Mutta myös juurtumisesta, haarautumisesta menneisyyteen ja tulevaisuuteen, minän integroitumisesta maailmaan, arvon ja merkityksen tunteesta.

Hän luo tiiviin kuvaston, jonka avulla hän tutkii suhteita ja yhtäläisyyksiä: suurten ja pienten, mikrokosmoksen ja makrokosmoksen välillä. Kyyrönen tekee sen tavalla, joka muistuttaa eräiden varhaisten suomalaisten naismodernistien tuotantoa, mutta myös tuo mieleen luonnonfilosofian ja ekofeminismin.

Kääntäjäkarhun palkintoperustelut

Liisa Enwald on tehnyt erinomaista työtä kääntäessään Rainer Maria Rilken (1875-1926) klassisen runokokoelma Neue Gedichte. Nyt ilmestynyt käännös Uusia runoja on ensimmäinen suomennos Rilken vuonna 1907 ilmestyneestä teoksesta.

Näin veistettyjä ja kirkkaaksi hiottuja käännöksiä on ilo lukea. Näissä muodoltaan tarkoissa mutta sisällöltään vapaissa runoissa näkyy Enwaldin oma käsiala. Enwald kuitenkin seuraa Rilken muodollisia lähtökohtia.

Neljäsosa runoista on sonetteja. Ne ovat vaikeimpia, ankarimpia runon muotoja. Uusia runoja on osoitus Enwaldin ammattitaidosta ja rakkaudesta Rilken runouteen.


Sirpa Kyyrönen ja Liisa Enwald ovat Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelman vieraina lauantaina 8.7. klo 19:03 (Yle Radio 1).


Lue lisää:

Kääntäjäkarhun voittaja 2017 Liisa Enwald

Arpaonni yhdisti minut klassikkorunoilijaan, kertoo Kääntäjakarhun voittaja Liisa Enwald

Kun Liisa Enwald suomentaa runoa, hän ajattelee veistävänsä. Samalla hän kuuntelee, sanoo synnyttävänsä laulun. Ylipäätään Enwald vertaa runoutta toisiin taiteisiin. Ehkä ne oikeastaan ovatkin yhtä. Enwaldin Rainer Maria Rilke -suomennos palkittiin Ylen Kääntäjäkarhulla.

Lue lisää:

Runoilija Sirpa Kyyrönen

Kirjailijan tehtävä on olla ihminen, sanoo Tanssivan karhun voittanut Sirpa Kyyrönen

Sirpa Kyyrönen on saanut Ylen Tanssiva karhu -runopalkinnon teoksestaan Ilmajuuret. Hän on myös runouden edistäjä ja näin hän ajattelee runoudesta.

Kommentit
  • Tanssiva karhu etsii vuoden 2019 runoteosta!

    Lähetä runoteoksesi raadin luettavaksi.

    Tanssiva karhu on Ylen oma runouspalkinto. Se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994. Ensimmäinen palkittu teos oli Sirkka Turkan Sielun veli. Runous todella ansaitsee huomiota. Siksi Yle hoitaa kulttuuritehtäväänsä ja nostaa joka vuosi esiin joukon erityisen korkeatasoisia kotimaisia runoteoksia.

  • Avaruusromua: Musiikkia kokemuksista ja muistoista

    Millaista musiikkia syntyy toisen ihmisen muistoista?

    Millaista on elää maailmassa, joka aiheuttaa voimattomuuden tunnetta ja huolta? Millaista on elää vaaran ja uhan keskellä? Millaista musiikkia syntyy toisen ihmisen muistoista? Entä jos nuo muistot ovat surullisia ja traagisia, tai eivät ainakaan yksinomaan aurinkoisia? Juha-Matti Rautiainen sanoo albuminsa olevan kunnianosoitus yksilön persoonan ikuiselle koskemattomuudelle ympäröivän yhteiskunnan vainoista huolimatta. Musiikki on yhteinen ja vapaa tila kaikille tunteille. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri