Hyppää pääsisältöön

Vaakakapinan kesäjatkis, osa 5

Kuvassa on oranssilinssiset aurinkolasit rannalla. Kuvassa on teksti Vaakakapinan kesäjatkis.
Kuvassa on oranssilinssiset aurinkolasit rannalla. Kuvassa on teksti Vaakakapinan kesäjatkis. Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen / stocksnap.io vaakakapinan kesäjatkis

Vaakakapina julkaisee kahdeksanosaisen kesäjatkiksen, jonka kirjoittamiseen voi kuka tahansa osallistua Jenny ja Läskimyytinmurtajat -yhteisössä tai lähettämällä juonenkäänteitä osoitteeseen vaakakapina@yle.fi

Aiemmin tapahtunutta:
Seri viettää viimeistä työviikkoaan ennen kesälomaa, kun hänen pomonsa sukulainen Utu tulee työpaikalle lomittajaksi. Seri viehättyy Utun olemuksesta ja haluaisi tutustua tähän paremmin. Selviää, että Seri on viime kesänä tavannut Utun hääjuhlissa, joissa Seri nautti liikaa kuohuviiniä ja avautui Utulle surkeasta parisuhteestaan. Serin kollega Amia näyttää Utulle työpaikkaa tarkemmin, ja Amia menettää tajuntansa kahvihuoneessa. Serille paljastuu, että hänen exänsä on pelannut heidän yhteisiä vuokrarahojaan kolmen tuhannen euron edestä ja rahat olisi toimitettava vuokranantajalle ensi viikon tiistaihin mennessä. Utulla on idea rahojen keräämiseksi, muttei hän ehdi kertoa sitä kiirehtiessään Amian seuraksi sairaalaan. Serin pomo kertoo, ettei Serillä ole enää töitä firmassa.

OSA 5


"Siis MITÄ?" saan huudahdettua suuttumuksen ja epätoivin vallatessa koko kroppani. Jos nyt lähtevät työt alta, päädyn varmasti sillan alle asumaan.

"Jees. Elikkä siis..." Pomo kokoaa itseään. Hän huomaa suuttumukseni, ja jatkaa pikaisesti. "Sun täytyy vaihtaa firmaa. Eikä siinä vielä kaikki. Sun pitäisi, jos vain mitenkään mahdollista, myös siirtää sun lomaa."

Tuijotan pomoani suu auki. Mitä ihmettä hän yrittää selittää? Eihän pomo-raukan sanoissa ole mitään tolkkua! Miksi minun pitäisi vaihtaa firmaa?

"Oota, mä selitän paremmin", pomo sanoo. "Mä oon itsekin vielä vähän pihalla. Amia on tehnyt lyhyitä projektiassarihommia yhdessä toisessa firmassa tässä lähellä, ja niillä on joku ihan järjettömän tärkeä homma nyt. Amia oli luvannut mennä, mut ei tietenkään nyt pääse, koska on sairaslomalla", pomo rykäisee painottaen sairasloma-sanaa. Tuntuu absurdilta kuunnella esimiehen selittävän sairaslomasta, Amia kun vasta äsken vietiin ambulanssilla sairaalaan.

"Esimieheni on luvannut sinne meiltä jonkun ja Seri sä olet ainoa, jonka koulutus ja asiantuntemus vastaa sitä, mitä tarvitaan. Projekti alkaa heti huomenna ja kestää pari viikkoa, viikonloput mukaan lukien. Sua kuitenkin tarvittaisiin siellä, myös sulle jo ennalta sovitun loman aikana", pomo sanoo ja kiiruhtaa jatkamaan nähdessään närkästyneen katseeni.

"Siitä maksetaan tosi hyvä korvaus. Onko sulla joitakin lomasuunnitelmia, joita ei voi siirtää?" pomo kysyy ja katsoo minua kuin aneleva koiranpentu.

Olen ihan sekaisin päästäni, enkä tiedä miten vastaisin. Tekisi mieli kuitata pomolle jotain nasevaa, mutta pääni on aivan tyhjä. Juuri ennen kuin ehdin vastata, pomoni jatkaa: "Jos et voi siirtää lomaasi, niin sitten meidän pitää keksiä joku muu tekemään tämä työ. Ajattelin ehdottaa ensiksi sinua, koska sinä ja Amia tunnette niin hyvin ohjelmiston, jota tämä firma käyttää. Mutta jos kolmen tuhannen euron ylimääräinen liksa ei kelpaa, kysyn jotakuta toista."

Pomoni on kääntymässä kannoillaan kun saan suuni vihdoin auki. "Ei mulla ole lomasuunnitelmia, todellakin teen sen duunin!" huudahdan. Pomoni käännähtää kannoillaan ja virnistää. "Mutta saanko palkan ennakkoon ensi viikon tiistaihin mennessä?" saan vielä pyydettyä ja toivon, että epätoivo ei paista kasvoiltani. Tällä oljenkorrella pääsisin eroon exäni aiheuttamista vuokrarästeistä!

"Puolet saat varmasti, loppuja pitää vielä selvittää", pomo pohtii. "Ilmoitan firmaan että aloitat siellä huomenna, selvitellään sitten nämä raha-asiat", hän jatkaa ja tilaa hissin. "Tiesin, Seri, että suhun voi luottaa!" pomo vielä toteaa ja livahtaa hissiin samalla Utu astuu hissistä ulos hengästyneen oloisena.

"Seri!" Utu huohottaa hengästyneenä. "Mulla on uutisia sairaalasta. Amia selviää!" Utu huudahtaa ja ryntää halaamaan minua. Huomaan kateuden pistävän sisuskalujani ajatellessani Utua Amian sairaalasängyn vierellä. En kuitenkaan ehdi velloa kateudessa kauaa, koska Utun halaus tuntuu niin hyvältä. Utun ominaistuoksu miellyttää minua, tätä voisin tuoksutella useamminkin...

"Mutta kestää jonkin aikaa ennen kuin Amia pääsee takaisin töihin", Utu keskeyttää haaveiluni ja irrottautuu halauksesta. "Tiesitkö... Tiesitkö, että Amialla on syömishäiriö?"

Suuni loksahtaa auki ja pääni tyhjenee entisestään. En tiedä mitä sanoa.

"En, en todellakaan..." mumisen vastaukseksi. Se on kyllä totta, että Amiaa ei koskaan näkynyt työpaikkaruokalassa lounastauolla, mutta oletin hänen syövän omia eväitään. Ja kieltämättä hän on hoikistunut erittäin paljon viimeisten viikkojen ja kuukausien aikana, mutten ole halunnut kommentoida hänen muuttunutta ulkomuotoaan.

"Sairaalasta sanottiin, että Amia palaa töihin aikaisintaan parin kuukauden kuluttua. Ja arvaa mitä sun pomo sanoi!" Utu toteaa innokkaasti, eikä meinaa malttaa pysyä aloillaan. "Mä tuuraan Amiaa koko sairasloman ajan, eli meistä tulee kollegoita pidemmäksi aikaa! Kuinka siistiä!" Utu jatkaa innostuneena ja hänen hymynsä valaisee koko toimiston. Vasta nyt huomaan, että kollegani ovat omien pöytiensä ääressä muka kiireisinä - mutta varmasti jok'ikinen silmä- ja korvapari seuraa tarkkaan, mitä minun ja Utun välillä tapahtuu.

"Ei, Utu, meistä ei tule kollegoita", tuhahdan turhautuneena ja laitan käteni puuskaan. Miksi elämä kohtelee minua aina näin? Juuri, kun elämääni astelee vähänkin mielenkiintoinen henkilö, pitää minun olla viikonloppuja myöten kiinni duuniprojektissa. Enkä saa edes vietettyä Utun kanssa työpäiviä, koska uusi firma sijaitsee toisessa rakennuksessa. Edes 1500 euron ennakkopalkka ei tunnu nyt lohduttavan, koska haluan vain ja ainostaan tutustua Utuun paremmin.

"Mikä on? Etkö sä halua työskennellä mun kanssa?" Utu kysyy ja hänen siniset silmänsä näyttävät suuremmilta kuin koskaan.

Kerron Utulle lyhyesti uudesta työprojektistani ja siitä, että se syö kaiken vapaa-aikani seuraavien viikkojen ajan. Mainitsen myös tulevasta ennakkopalkasta, jolla saisin maksettua puolet rästissä olevista vuokrista. Toinen puolikas pitäisi vielä hoitaa jostain.

"Mut niin! Mullahan on sulle ratkaisu!" Utu sanoo innostuneena. "Sun täytyy vain pystyä luottamaan muhun", hän jatkaa ja virnistää. Utu katsoo minua syvälle silmiin ja tunnen jalkojeni muuttuan veteliksi. Voi Utu, todellakin luotan, teen mitä vain!

"Jotta saat loput vuokrarästeistä, sun täytyy olla alasti."


Mitä työtä Utu ehdottaa? Miksi siinä pitäisi olla alasti? Selviääkö Seri työprojektin paineista? Osallistu Vaakakapinan kesäjatkiksen luomiseen Jenny ja Läskimyytinmurtajat -yhteisössä tai lähettämällä juonenkäänteitä sähköpostitse osoitteeseen vaakakapina@yle.fi!
  • Vaakakapina - kansanliike, joka mursi pikadieettien vallan

    Kenenkään ihmisarvo ei ole kiinni kehon koosta

    Vaakakapina veti lääkärit, ministerit, kuntokeskukset ja ikilaihduttajat mukaan rintamaan. Kampanja mursi läskimyyttejä ja haastoi purkamaan kehovihan kulttuuria. Kun ihminen pitää itsestään, hän alkaa haluta itselleen hyviä asioita.

  • Sadun joulukirje: "Ajattelen edelleen, että ihminen on ihana!"

    Olkaamme kanssalaisia, ehdottaa Satu Lähteenkorva

    Millainen kulunut kapinavuosi on ollut Vaakakapinan psykologi Satu Lähteenkorvan näkökulmasta? Tässä Sadun joulukirje! Rakkaat vaakakapinalaiset ja sen rohkeat tukijat, En ole haikealla mielin, en, vaikka kohdallani päättyy yksi vaihe kapinassa, kun tehtäväni asiantuntijan roolissa päättyy. Olen saanut oppia paljon, enemmän kuin arvaatkaan.

Uusimmat sisällöt - Vaakakapina