Hyppää pääsisältöön

Omakuvista tunnettu Helene Schjerfbeck rikkoi rajoja monella tavalla

Helene Schjerfbecks målning Självporträtt (1912)
Helene Schjerfbecks målning Självporträtt (1912) Kuva: Helene Schjerfbeck: Självporträtt (1912). Konstmuseet Ateneum. Foto: Nationalgalleri/Hannu Aaltonen. Helene Schjerfbeck

Helene Schjerfbeck (1862-1946) on yksi Suomen kaikkien aikojen tunnetuimmista ja rakastetuimmista taiteilijoista. Nyt hän saa myös liputuspäivän, kun sisäministeriö on suositellut lipun nostamista salkoon Suomen kuvataiteen päivänä 10. heinäkuuta, joka on Schjerfbeckin syntymäpäivä.

Schjerfbeckiä pidettiin jo hänen elinaikanaan ensi rivin taiteilijana. Myöhäiskautensa tuotannon ansiosta hän on yksi länsimaisen taiteen merkittävimmistä modernisteista.

Schjerfbeck tunnetaan parhaiten pelkistetyistä omakuvista, joista useimmat ja tunnetuimmat hän maalasi vuosina 1939-45, kun hän oli jo yli 70-vuotias.

Iloton lapsuus

Helene Sofia Schjerfbeck syntyi 10.7.1862 Helsingissä. Suomi oli tuolloin osa Venäjän suuriruhtinaskuntaa.

Hän varttui vaatimattomissa oloissa suomenruotsalaisessa perheessä. Schjerfbeck itse on kuvaillut lapsuuttaan ilottomaksi ja vakavamieliseksi.

Perheeseen kuuluivat äiti Olga Johanna Printz (1839-1923) ja isä Svante Schjerfbeck (1833-76), joka työskenteli virkamiehenä rautateillä. Helenellä oli myös kaksi vuotta vanhempi veli Magnus.

Schjerfbeck oli vain 11-vuotias, kun hänet hyväksyttiin Suomen taideyhdistyksen Piirustuskouluun

Nelivuotiaana Helene kaatui rappusissa ja sai vaikean lonkkavamman. Perheellä ei ollut varaa lääkäriin, eikä vammaa sen kummemmin hoidettu. Sen seurauksena Schjerfbeck kärsi kivuista ja käveli ontuen koko loppuelämänsä.

Vamman vuoksi Schjerfbeck ei käynyt tavallista koulua vaan sai kotiopetusta, mikä luultavasti vahvisti hänen kokemaansa ulkopuolisuuden tunnetta.

Schjerfbeckin lahjat huomattiin varhain

Schjerfbeck osoitti taiteellista lahjakkuutta hyvin aikaisin. Hän oli vain 11-vuotias, kun hänet hyväksyttiin Suomen taideyhdistyksen Piirustuskouluun. Häntä opetti mm.taiteilija Adolf von Becker.

Schjerfbecks målning, Sårad soldat från år 1880.
Haavoittunut soturi hangella, 1880. Ateneum Schjerfbecks målning, Sårad soldat från år 1880. Kuva: Wikimedia Commons Helene Schjerfbeck,maalaukset,naturalismi (taide)

18-vuotiaana Schjerfbeckin historiamaalaukset herättivät niin suurta ihailua, että hän sai stipendin Ranskassa opiskelua varten. Schjerfbeck aloitti vuonna 1880 opiskelun Academie Colarossissa Pariisissa ja jatkostipendien turvin hän teki opintomatkoja eri puolille Eurooppaa. Schjerfbeck palasi Suomeen vuonna 1882.

Schjerfbeckin työt edustivat aluksi 1800-luvun naturalismia ja historiamaalausta, mutta myöhemmin hän kehitti ilmaisuaan yhä pelkistetympään ja modernistisempaan suuntaan.

Den unga Schjerfbeck
Helene Schjerfbeck, nuoruuskuva. Den unga Schjerfbeck Kuva: Yle

Liian radikaali omalle ajalleen

Suurissa ja kunnianhimoisissa töissään Schjerfbeck maalasi aiheita, joita pidettiin miehiseen kokemusmaailmaan kuuluvina ja naisille sopimattomina. Kokeellinen ja moderni naturalismi, ns. radikaali naturalismi, jonka Schjerfbeck oli omaksunut Pariisissa, ei saanut kovin lämmintä vastaanottoa Suomessa. Lahjakkuudestaan huolimatta hän tunsi itsensä ulkopuoliseksi suomalaisessa taidemaailmassa.

Schjerfbecks målning, Wilhelm von Schwerins död från år 1886
Wilhelm von Schwerinin kuolema, 1886 Schjerfbecks målning, Wilhelm von Schwerins död från år 1886 Kuva: Åbo Konstmuseum Helene Schjerfbeck,maalaukset,taidehistorioitsijat,naturalismi (taide)
Helene schjerfbeck omakuva
Schjerfbeck on tunnettu omakuvistaan Helene schjerfbeck omakuva Kuva: Turun taidemuseon kokoelmat omakuva

Maailmansotien välillä Schjerfbeckin töitä pidettiin hauraina ja naisellisina. Siihen aikaan vallitseva taidekäsityksen mukaan kaikki heikko ja hauras edusti naiseutta, vahva ja elinvoimainen taas miehisyyttä. Schjerfbeckin töitä kuvailtiin ilmaisuvoimaisiksi, vahvoiksi ja moderneiksi.

Suurissa ja kunnianhimoisissa töissään Schjerfbeck maalasi aiheita, joita pidettiin miehiseen kokemusmaailmaan kuuluvina ja naisille sopimattomina.

Schjerfbeckin tunnetuimpiin maalauksin kuuluvat myös Toipilas ja Vihreä asetelma.

Opintomatkojensa jälkeen Schjerfbeck asui Helsingissa ja toimi jonkun aikaa opettajana Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Hän ei kuitenkaan viihtynyt pääkaupungin taiteilijapiireissä eikä saanut arvostusta 1800-1900 -luvun taitteen kansallisromanttisella kaudella, jonka suuri nimi oli Akseli Gallen-Kallela. Hänen töitään oli kuitenkin mukana yhteisnäyttelyissä mm. Helsingissä ja Turussa.

Kihlaus Ranskassa

Schjerfbeck teki toisen matkan Ranskaan 1884-85. Kevättalvella 1884 Schjerfbeck kihlautui miehen kanssa, jonka uskottiin pitkään olleen brittiläinen taidemaalari. Myöhemmin on ilmennyt, että kyseessä olikin luultavasti ruotsalainen taiteilija Otto Hagborg, joka oleskeli samaan aikaan Ranskassa.

Otto Hagborg purki kihlauksen vuonna 1885 ja särki Schjerfbeckin sydämen. Kihlauksen purkamisen syynä oli ehkä se, että Hagborgin suku luuli Schjerfbeckin lonkkavamman olevan tuberkuloosin oire.

Toipilas esittää lasta, joka – samoin kuin sydänsuruja potenut Schjerfbeck – oli toipumassa ja valmis jatkamaan elämää.

Eräs tulkinta arvelee maalauksen olevan omakuva, joka symboloi uudenlaista taiteellista ilmaisutapaa. Toisen tulkinnan mukaan Schjerfbeck suri lapsettomuuttaan, mutta luopui adoptiohaaveistaan ympäristön kielteisen suhtautumisen takia.

Galleristimesenaatti edisti Schjerfbeckin suosiota

1880-luvun tuottoisan kauden jälkeen Schjerfbeck maalasi vähemmän osittain siitä syystä, että hän oli opettajana Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Hänen terveydentilansa heikkeni ja sairasteltuaan jonkin aikaa hän vuonna 1902 lopetti opettamisen.

Lääkärinsä kehotuksesta Schjerfbeck muutti äitinsä kanssa Hyvinkäälle. Hyvinkään kuivaa ilmanalaa pidettiin terveellisempänä Schjerfbeckille, joka kärsi sydän- ja hengitystievaivoivsta.

Schjerfbeck ja hänen äitinsä asuivat Hyvinkäällä yhden huoneen ja keittiön asunnossa 20 vuotta. Suhde äitiin oli ristiriitainen. Äiti ei hyväksynyt tyttärensä taiteellista kunnianhimoa, mutta silti heidän välillään oli vahva side ja äiti oli usein Helenen maalauksissa mallina.

Schjerfbecks målning, I hemmet (Olga Schjerfbeck, konstnärens mor), 1903.
Kotona (Olga Schjerfbeck, taiteilijan äiti), 1903. Turun taidemuseo Schjerfbecks målning, I hemmet (Olga Schjerfbeck, konstnärens mor), 1903. Kuva: Åbo Konstmuseum taide,Helene Schjerfbeck

Taidekauppias ja galleristi Gösta Stenman otti yhteyttä Schjerfbeckiin ja halusi tehdä hänen elämäntyötään tunnetuksi. Stenman osti kaikki Schjerfbeckin työt ja myi ne kaupassaan.

Syyskuussa 1917 Stenman järjesti galleriassaan Schjerfbeckin ensimmäisen yksityisnäyttelyn. Siitä tuli eräänlainen comeback Schjerfbeckille. Muutamia vuosia myöhemmin hän sai valtion apurahan ja Suomen valkoisen ruusun kunniamerkin.

Hyvinkään vuosinaan Schjerfbeck kehitti modernistista tyyliään. Hänen innoittajiaan olivat Manet, van Gogh, Cézanne, sekä impessionistit, symbolistit ja aikalaistaiteilijat, joita hän opiskeli taidekirjoista ja -lehdistä. Gösta Stenman tutustutti hänet myös mm Juan Grisin, Marie Laurencinen ja Tyko Sallisen alkuperäistöihin.

Porträtt av kvinna målat av Helene Scherfbeck
Kalifornialainen. 1934 (tai 1935) Öljy kankaalle. Porträtt av kvinna målat av Helene Scherfbeck Kuva: Didrichsen Helene Schjerfbeck

Myöhäinen läpimurto

Schjerfbeckin äiti Olga kuoli vuonna 1923 ja kaksi vuotta myöhemmin Helene muutti Tammisaareen voidakseen maalata rauhassa.

Schjerfbeckin suosio kasvoi ja hänen työnsä keräsivät huomiota Tukholman näyttelyissä 1930-1940-luvulla. 1930-luvun alussa Stenman avasi gallerian Tukholmassa. Vuoden 1937 näyttelyä pidetään Schjerfbeckin lopullisena läpimurtona.

Tulkinnat Schjerfbeckin taiteesta ja taiteilijuudesta perustuvat suurimmaksi osiksi vanhoihin elämäkertoihin, olettamuksiin ja erityisesti Schjerfbeckin pitkäaikaisen ystävän Einar Reuterin kirjoittamaan elämäkertaan.

Elämäkerran mukaan Schjerfbeck oli hauras ja kärsivä ihminen. Samoja piirteitä on haluttu löytää myös hänen taiteestaan. Schjerfbeckin töissä näkyy kuitenkin myös vahvoja ja intensiivisiä sävyjä. jotka kytkeytyvät monin tavoin hänen aikaansa ja ajan taidesuuntauksiin.

Schjerfbeck kuoli Saltsjöbadenin kylpylähotellissa 23. tammikuuta 1946. Hänet on Haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle.

Suurin kokoelma Schjerfbeckiä on nähtävillä Ateneumin taidemuseossa Helsingissä. Myös Villa Gyllenbergissä ja Didrichsenin taidemuseossa on useita Schjerfbeckin töitä.

Lähteet:
Källor:
Oma Tie kirj. Riitta Konttinen
Helsingin Sanomien artikkeli Helene Schjerfbeckistä
Kansallisbiografia: Helene Schjerfbeck
Wikipedia: Helene Schjerfbeck

Artikkeli on käännetty ja muokattu Charlotte Lindroosin kirjoittaman Vetamixissä julkaistun artikkelin pohjalta

Ihminen ja yhteiskunta

  • Savuton Suomi ulottuu koteihin – mihin asukkaan pitää varautua?

    Taloyhtiö voi hakea kunnalta tupakointikieltoa parvekkeelle.

    Suomesta halutaan savuton vuoteen 2030 mennessä. Valtionhallinnon kunnianhimoinen tavoite näkyy jo tänä vuonna taloyhtiöissä, kun tupakointikieltoa voidaan hakea asunnon parvekkeelle tai jopa asunnon sisätiloihin. Tupakointikieltoa haetaan kunnalta yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä. Kunta voi määrätä kiellon, vaikka asunnoissa ei tupakoida.

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Tunnetko juhlapäivät? Testaa tietosi!

    Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä

    Kuka olikaan Minna Canth ja miksi hänellä on oma juhlapäivänsä? Mikä on kekri, entä mitä tekemistä sillä on Halloweenin kanssa vai onko mitään? Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä!

  • 10 vinkkiä aloittelevalle sijoittajalle

    Pienelläkin rahasummalla pääsee sijoittamisen alkuun

    Oletko harkinnut sijoittamista? Kannattaako sijoittaa rahastoihin vai pörssiosakkeisiin? Milloin kannattaa ostaa, milloin myydä? Miten hoituu verotus? Tässä 10 vinkkiä aloittelevalle sijoittajalle.

  • Kuningaskuluttaja: Testaa, oletko taitava toriostaja

    Torilla hinnat saa ilmoittaa toisin kuin kaupassa.

    Torikaupassa marjojen ja vihannesten hinnat saa ilmoittaa tilavuuden mukaan, toisin kuin tavallisessa kaupassa. Nippuina myytävien vihannesten kilohintaakaan ei tarvitse kertoa. Käytössä on myös mittayksiköitä, joihin marketeissa ei törmää. Tunnetko nämä torikaupan perinteiset mitat ja vakiintuneet tavat?

  • Kuntavaalit - 10 kiinnostavaa faktaa

    Mistä kuntavaaleissa oikein äänestetään?

    Mistä kuntavaaleissa äänestetään? Eivätkö maakunnat kaappaa valtaa ja rahat? Katso kahden minuutin video ja lue kymmenen faktaa.

  • Oudot tunteet

    Mikä selittää omituiset kokemukset?

    Miksi jotkut ihmiset sylkevät mustan kissan nähdessään? Entä mistä syntyy déjà vu, kummallinen tuttuuden tunne? Oudot tunteet -sarjassa pohditaan näiden lisäksi myös mm. flow-tilaa, migreeniä, rakastumista, humalaa ja unihalvausta. Mikä selittää nämä monelle niin tutut, mutta omituiset kokemukset?

  • Tuliko riita juristin kanssa? — 5 väylää valittaa

    Kuluttajansuoja koskee myös lakipalveluita.

    Ostamaansa lakipalveluun tyytymätön kuluttaja on tenkkapoon edessä pohtiessaan, uskaltaako juristin kanssa ruveta riitelemään. Päätä joutuu raapimaan myös sen suhteen, mikä on oikea paikka valittaa. Lakipalveluita kuitenkin koskee samanlainen kuluttajansuoja kuin muitakin palveluita. Niistä voi valittaa ilmaiseksi kuluttajaviranomaisille tai asianajajia valvovaan Valvontalautakuntaan, kertoo Kuningaskuluttaja.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Kalliit kulissit

    Miten terveellä pohjalla rahankäyttösi on?

    Viisiosainen ohjelmasarja, joka haastaa nuoret laittamaan oman rahankäyttönsä terveelle pohjalle. Jokaisessa osassa kaksi yhdeksäsluokkalaista kahden nuoren paria saa tehtävän, jonka suoritusta kommentoi ihan oikea Martta.

  • Keisarit ja Suomi

    Venäjän keisarit kaukaisissa palatseissaan olivat Suomen suuriruhtinaita ja hallitsijoita yli sadan vuoden ajan. Vuonna 1808 Suomi oli Euroopan köyhimpiä maita, mutta keisareiden ajan päättyessä se oli saavuttanut Euroopan keskitason.

  • Miksi demokratia?

    10 kysymystä, miksi demokratia on tärkeää.

    Kuka hallitsee maailmaa? Onko hyviä diktaattoreita olemassa? Voiko terrorismi tuhota demokratian? Julkkikset, poliitikot ja tavikset eri puolilla maailmaa vastaavat kymmeneen demokratiaa koskevaan kysymykseen.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?