Hyppää pääsisältöön

Skam loppui – voiko aussiteineihinkin samaistua?

Shay (Melina Vidler) ja Arlo (Benson Jack Anthony) sarjassa Piikkejä paratiisissa.
Shay (Melina Vidler) ja Arlo (Benson Jack Anthony) sarjassa Piikkejä paratiisissa. Piikkejä paratiisissa,teini-ikäiset,nuoret,Melina Vidler,Benson Jack Anthony

Skamin norjalaisteineihin on suomalaisena helppo samaistua. Katsoin suosittua australialaista Piikkejä paratiisissa -sarjaa ja etsin samaistumisen kohteita sen teinihahmoista Shaysta ja Arlosta.

Uusi alku elämässä ja uudessa maassa. Kaikkihan siitä unelmoivat, vai mitä? Ellet sitten satu olemaan australialaisteini, jonka isä on juuri päättänyt puolestasi, että elämä Sydneyssä vaihtuu uusiseelantilaiseen tuppukylään. Tämä on alkutilanne TV1:n kesäsarjassa Piikkejä paratiisissa, joka seuraa leskeksi jääneen Georgen sekä tämän kahden teini-ikäisen lapsen Shayn ja Arlon edesottamuksia kuvitteellisessa Weldin kylässä.

Aloin pohtia, miten Shayn ja Arlon kohtaloon samaistuminen onnistuisi Skamin jälkeen. Yksi norjalaisen ilmiön vahvuuksista oli nimittäin sen samaistuttavuus – vaikka 2000-luvun puolivälin kotibileet eivät olleet ihan Skam-cooleja, emmekä aina olleet niin tiedostavia kuin vaikkapa Noora ja Eskild.

Lähtötilanne Piikkejä paratiisissa -sarjan Shayhin ja Arloon samaistumiselle ei siis ole ehkä yhtä ilmiselvä kuin oslolaisteinisarjassa. Luultavasti suurempi osa meistä on juonut itsensä humalaan kaverin kotisohvalla kuin joutunut muuttamaan oman vanhemman päähänpiston seurauksena toiseen maahan.

Shay ja Arlo suhtautuvat isänsä päätökseen hyvin eri tavoin: Shay vastustaa Uuteen-Seelantiin muuttamista äänekkäästi, kun taas Arlo yrittää ymmärtää surevan isänsä mielenliikkeitä.

Perille saavuttua käy ilmi Georgen pähkähullun idean karu todellisuus: talo ei ole ollenkaan sama, jonka George luuli ostavansa, perheen huonekalut uppoavat saarivaltioiden välisellä matkalla eikä Georgella ole edes töitä paikassa, jonne hän on riuhtaissut koko elämänsä. Shay ja Arlo joutuvatkin mukautumaan kovin absurdiin tilanteeseen. Skamissahan arkisesta tehtiin taidokkaasti dramaattista, kun taas lähtökohdiltaan lennokkaammassa australialaissarjassa absurdiutta on lievennetty komediallisin keinoin.

Teinien elämä ei ole vanhemmista irrallaan. Vanhempien tekemät päätökset vaikuttavat suoraan teini-ikäisiin, olivat ne sitten fiksuja tai hajottavia.
Isä George halaa tytärtään Shayta sarjassa Piikkejä paratiisissa
Isä George halaa tytärtään Shayta sarjassa Piikkejä paratiisissa vanhemmat,teini,Piikkejä paratiisissa,australialaiset

Piikkejä paratiisissa -sarjan yksi ilmiselvä ero Skamiin on tietysti se, että sarjan päähenkilö on aikuinen. Rehellisesti sanottuna vanhempien läsnäolo on asia, jota joskus kaipasin Skamissa. Evan kaudella Eva oli melkein koko ajan yksin kotona, Noora asui kommuunissa, jonne Isak muutti omalla kaudellaan. Nyt Sanan kaudella äitiä nähtiin yllättävän paljon, ja se tuntui luonnolliselta.

Vanhempien pois rajaaminen on tietysti erityinen kunnianosoitus nuorten elämän kuvaamiselle, mutta samalla se tuntui realistisessa sarjassa vähän oudolta. Vanhemmathan ovat aina teinien riesana ja alati hengittämässä niskaan. Tuntui, että Skamissa teinit elivät vanhemmista vapaata luksuselämää, josta suurin osa teineistä vain haaveilee. Missä olivat arestit ja kotiintuloajat?

Ja hei, Shayhan voi hyvällä syyllä käyttää isäänsä vastaan yhtä teiniajan suosikkilauseista: “Sä pilaat mun elämän!"

Teinien elämä ei ole vanhemmista irrallaan. Vanhempien tekemät päätökset vaikuttavat suoraan teini-ikäisiin, olivat ne sitten fiksuja tai hajottavia. Shayn unelmamaailmassa hän voisi jäädä Sydneyyn elämään jännittävää kaupunkielämää, mutta koska hän on 17-vuotias, hän ei voi sitä tehdä. Se jos mikä on realistista ja samaistuttavaa.

Ja hei, Shayhan voi hyvällä syyllä käyttää isäänsä vastaan yhtä teiniajan suosikkilauseista: “Sä pilaat mun elämän!”

Skamiin verrattuna Piikkejä paratiisissa onkin siis selkeästi perhekeskeinen sarja. Mutta – monen nuoren harmistukseksi – teinit ovat osa perhettä.

Piikkejä paratiisissa kaksi kautta on katsottavissa Yle Areenassa 29.10.2017 asti.

Lue lisää:

De fem huvudpersonerna i Skam som sitter kring ett bord.

Mikä lääkkeeksi Skam-vieroitusoireisiin?

"Mä rakastan kans skamia!", "Joo se on aivan huippu!!", "Missä uusi jakso viipyy??" Skam on herättänyt suomalaisissa poikkeuksellisen suuria tunteita. Vuosisadan kotibileet, seksikokeilut, ystävyys, seksuaali-identiteetti ja luja ystävyys koukuttavat katsojia.

Skamia on katsottu Areenassa jo yli 12 miljoonaa kertaa. Norjalaissarjasta jäi iholle mm.

  • Kylmän maan kuningatar on ainutlaatuinen radiota varten tehty ooppera

    Ainutlaatuinen radiota varten tehty ooppera

    Riikka Talvitien ja Tommi Kinnusen Kylmän maan kuningatar on radio-ooppera kahdessa näytöksessä. Teos on lajissaan ensimmäinen Suomessa lähes 70 vuoteen. Aiemmat varta vasten radioon toteutetut oopperat ovat Ahti Sonnisen Merenkuninkaan tytär vuonna 1949 ja Tauno Pylkkäsen Sudenmorsian, joka oli voittoisa Prix Italia -kilpailussa vuonna 1950.

  • Salaisuudet paljastuvat Totuuden treffeillä

    Totuuden treffit -sarja nyt katsottavissa Yle Areenassa

    Totuuden treffit -sarjassa salaisuudet paljastuvat ensitreffeillä. Jokaisen jakson alussa esitellään toisilleen kaksi ihmistä. Päivän aikana kumpikin järjestää toiselle treffit, joilla paljastaa itsestään yhden salaisuuden, jota ei yleensä ensitapaamisessa kertoisi. Totuuden treffit tiistaisin klo 19 Kakkosella alkaen 14.11.2017. Koko sarja katsottavissa jo nyt Yle Areenassa 9.4.2018 asti.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua