Hyppää pääsisältöön

Suomen kansallisluontovalokuvaaja Hannu Hautala rakastaa öisiä metsiä

Hannu Hautala kirjan Nokikkain kannessa.
Hannu Hautala mustassa lierihatussaan. Hannu Hautala kirjan Nokikkain kannessa. Kuva: Jorma Komulainen/Otava Hannu Hautala,kuusi kuvaa

Hannu Hautala on ennen kaikkea metsän valokuvaaja. Toisinaan aiheet tulevat vastaan sattumanvaraisesti, mutta toisaalta hän kuvaa myös tarkan ennakkosuunnittelun avulla, sillä hyvä luontokuva syntyy hänen mielestään harvoin sattumalta.

Hannu Hautala rakastaa kuvaamista talven valossa ja kesällä öisissä metsissä. Hannun henkilintuja ovat joutsen, kuukkeli, kotka ja uivelo.

Mieluisia kuvattavia ovat olleet myös pöllöt, joita löytyy vuonna 1968 ilmestyneestä, ensimmäisestä kirjasta Erämetsän elämää.

– Kuukkeli on minulle sielun lintu, ja se on yleinen metsän lintu täällä Kuusamossa. Vuonna 1984 tein Kuukkelin maa -nimisen kirjan, joka oli myyntimenestys. Sen ansiosta pystyin ostamaan parhaan mahdollisen kameran, ja olin vihdoin tasavertainen muiden ammattivalokuvaajien kanssa.

Hannu Hautala on ollut pikkupojasta lähtien kiinnostunut luonnosta ja luontovalokuvista. - Lapsuudessani minulla oli tapana istua lähimetsän puissa. Katselin ja kuuntelin luonnon ääniä sekä tarkkailin lintuja, hän muistelee.

Nuorena miehenä hän toimi autonasentajana Seinäjoella, mutta saatuaan valtion taiteilija-apurahan vuonna 1970 Hautala ryhtyi päätoimiseksi luontovalokuvaajaksi.

– Kuusamossa on sikäli hyvä asua ja kuvata, että täällä paistaa kesällä läpi yön aurinko. Kesällä pystyn yhdessä vuorokaudessa tuottamaan saman verran kuvia kuin talvella yhdessä viikossa. Kesänyön valo on pehmeää, salaperäistä, muotoilevaa ja kauniin keltaisen sumuista, hän kuvailee. Hannu Hautala kuvaa edelleen filmille.

– Haluan, että kuvissani näkyy vuodenaika ja vuorokauden aika. Luonnonkuvaus on hyvin herkkä ala, pahimmillaan se voi olla sitä, että luontokuvaaja ei voi mennä metsään, koska astuu muurahaisen päälle, nauraa Hannu.

Hautala lienee eniten valokuvakirjoja julkaissut suomalainen luonnonvalokuvaaja. Hänen kirjojaan on julkaistu yli 50 ja niitä on käännetty useille kielille ja myyty ympäri maailmaa. Hautalaa itseään kiehtovat eniten japanilaiset luontovalokuvakirjat.

Parittelevat kotkat

Hannu Hautalan valokuva Parittelevat kotkat valittiin vuonna 1973 vuoden lehtikuvaksi. Kotkien parittelua ei oltu siihen mennessä onnistuttu tiettävästi kuvaamaan. Tällä kuuluisalla valokuvallaan hän tuli suuren yleisön tietoisuuteen.

Kotkan kuvaamista hän opetteli aluksi oppi-isänsä Teuvo Suomisen kanssa, joka on luontovalokuvauksen ja luonnonsuojelun uranuurtaja. Opettajansa seurassa Hannu Hautala oppi lukemaan luonnon yksityiskohtia. – Teuvo Suominen saattoi pysähtyä jäkälän viereen ja kertoa minulle mistä sen väri on peräisin, hän kuvailee.

Hannu Hautala muutti vaimonsa Irman kanssa Kuusamoon vuonna 1979.

– Jokaisen menestyvän miehen takana on nainen, vakuuttaa Hannu, jolle kielitaitoinen ja kovakuntoinen Irma-vaimo on hyvin tärkeä. Hän järjestää arkistot, löytää valokuvat, kuulee tarvittaessa lintujen äänet, auttaa Hannua kuvauksissa ja kantaa reppuja.

Vuonna 2000 käynnistyi suuri kuvamanipulaatiosota Hannu Hautalan viidestä valokuvasta, joihin hän oli kiistan mukaan teettänyt manipuloituja elementtejä. – Olen jättänyt asian taakseni.

Hannu Hautala on saanut paljon palkintoja ja tunnustusta työstään. – Suuri ilonaiheeni oli se, kun Oulun yliopisto promovoi minut kunniatohtoriksi elämäntyöstäni vuonna 2002. Hannu Hautalan kuuteen kuvaa johdattaa Rita Trötschkes.

Radio-ohjelman kesto 45 minuuttia.

  • Sano kyllä sille mitä maailma tarjoaa

    Vihreän talon isäntä Olli Soini vietti kulkurin elämää.

    Riihimäellä yhteisöllisenä kulttuuritalona tunnetun Vihreän talon isäntä on nähnyt miljonäärien ja kulkurien elämää. Huomattuaan, että raha ei tee onnelliseksi, hän alkoi tutustumaan avoimin mielin kaikkeen siihen, mitä elämä hänen eteensä toi. Kulkurivuosien aikana hän oppi sanomaan "kyllä" ja pyytämään sitä mitä kulloinkin tarvitsi. Kaikista maailman paikoista hän asettui lopulta Riihimäelle.

  • Pakolaisena Suomeen tullut muutosjohtaja Rajkumar Sabanadesan: "Perheensä voi valita"

    Pakolaisesta yrittäjäksi ja muutosjohtamisen valmentajaksi.

    Yrittäjä ja muutosjohtamisen valmentaja Rajkumar Sabanadesan tuli Suomeen pakolaisena 90-luvulla ja toimi pitkään vastaanottokeskusten johtajana. Sukulaisiinsa Sri Lankassa Sabanadesan ei ole enää yhteydessä, mutta omistaa aikansa nykyiselle perheelleen ja ihmisten auttamiselle.

  • Kirjat aina mukana – Professori Jaakko Hämeen-Anttila rentoutuu suomentamalla runoutta

    Jaakko Hämeen-Anttila rentoutuu runoutta suomentaen.

    Jaakko Hämeen-Anttila on arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Edinburghin yliopistossa ja työskentelee koronaviruksen vuoksi parhaillaan kotoa, sillä koko yliopisto on suljettuna. Hän tuntee erityisen hyvin arabialaista ja assyrialaista kulttuuria ja on usein onnistunut työssään yhdistämään nämä harvinaiset osaamisen alat. Hämeen-Anttila vietti lapsuutensa Oulussa ja tiesi ryhtyvänsä professoriksi jo ennen kouluikää.