Hyppää pääsisältöön

Cityluonto: Pieni ja pelottava punkki

Punkki on joutumassa punkkipihteihin
Puutiainen jää kohta kiikkiin. Punkki on joutumassa punkkipihteihin Kuva: Yle / Sara Vertanen punkkipihdit

Puutiainen eli punkki on monen mielestä Suomen pelottavin eläin. Suomessa elää 1500 punkkilajia, joista kuitenkin vain pieni osa on kiinnostunut ihmisestä. Tutkijat kartoittavat parhaillaan, voiko punkkien esiintymistä ennustaa vuoden tai sääennusteiden mukaan.

Vielä joku aika sitten lapsia peloteltiin, että rantalepikossa väijyy punkkeja. Todellisuudessa puutiaiset elävät monenlaisissa paikoissa.

– Ne tarvitsevat isäntäeläimiä, tarpeeksi kosteaa ja viileää. Sellaista voi olla toki rantalepikossa ennen helteitä, mutta puutiaisten lempiympäristöt vaihtelevat, selittää tohtorikoulutettava Jani Sormunen Turun yliopistosta.

Turun saaristossa ja Varsinais-Suomessa tehdyissä tutkimuksissa havaittiin, että puutiaisia löytyy helposti myös mustikkametsistä.

– Aina kun liikkuu Etelä- ja Keski-Suomen metsissä, pitää ottaa rutiiniksi punkkitarkastus ulkoilun jälkeen, muistuttaa Jani Sormunen.

Tutkija Jani Sormunen pyydystää puutiaisia lakanan avulla.
Tutkija Jani Sormunen pyydystää puutiaisia lakanan avulla. Tutkija Jani Sormunen pyydystää puutiaisia lakanan avulla. Kuva: Yle / Sara Vertanen Jani Sormunen

Synkemmässä metsässä saattavat punkit olla liikkeellä
Tutkijat käyttävät työssään yksinkertaista mutta hyväksi havaittua menetelmää: valkoista lakanaa vedetään aluskasvillisuutta pitkin. Punkit erehtyvät helposti luulemaan lakanaa isäntäeläimeksi ja tarttuvat siihen. Valkoisesta lakanasta on helppo havaita ja poimia punkit.

Jani Sormunen tutkii puutiaisten populaatiodynamiikkaa: onko puutiaisten esiintyminen kausittaista vai vaihteleeko se vuoden tai sään mukaan. Maailmalla on laadittu jonkin verran puutiaisriskikarttoja, joissa vallitsevien laajojen sääolosuhteiden mukaan ennustetaan eläinten aktiivisuutta.

– Se voi olla harhaanjohtavaa, sillä paljon on kiinni paikan mikroilmastosta. Jos verrataan aurinkoista niittyä ja synkkää kuusimetsää, niissä lämpötila ja kosteus voivat olla hyvin erilaisia. Jos sanotaan, että nyt on lämmin päivä ja riski on siksi pieni, siellä synkemmässä metsässä saattavatkin punkit olla liikkeellä, sanoo Sormunen.

Puutiainen vihreällä lehdellä.
Puutiainen odottaa lehdellä ohikulkijaa päästäkseen ruokailemaan. Puutiainen vihreällä lehdellä. Kuva: yle / Sara Vertanen punkki

Tietyt bakteerit parantavat puutiaisten kylmänkestävyyttä
Sormusen tutkimus käsittelee myös puutiaisten kantamia patogeeneja eli taudinaiheuttajia. Tähän mennessä tutkijat ovat löytäneet suomalaispuutiaisista riketsia- ja anaplasmabakteereita, joita ei ennen ole löydetty tai havaittu.

– Itseäni kiinnostaa myös se, miten bakteerit ja patogeenit vaikuttavat punkkiin. Laboratorio-oloissa todettu, että jotkut niistä saattaisivat vaikuttaa puutiaisiin positiivisesti. Esimerkiksi tietyt bakteerit parantavat puutiaisten kylmänkestävyyttä, mikä saattaisi pohjoisen levinneisyysrajan alueella olla hyvin merkittäväkin asia, kertoo Sormunen.

Puutiaiset elävät myös kaupunkioloissa, mutta urbaaneinkaan citypunkki tuskin selviytyy kaupungin keskustassa. Sen sijaan Helsingin edustan saarilla puutiaisia riittää, ja siksi punkkisyyni ulkoilun jälkeen on tärkeä.

Puutiainen koeputkessa
Turun yliopistossa tutkitaan puutiaisten kantamia taudinaiheuttajia. Puutiainen koeputkessa Kuva: Yle / Sara Vertanen punkki

Kuuntele juttu Seurasaaren punkeista

Tietopaketit punkeista

Akuutti: Testaa tietosi punkeista
Näin poistat punkin oikeaoppisesti - älä viivyttele

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto