Hyppää pääsisältöön

Maalaiskomedioiden Kuusniemellä eletään ihmisen näköistä elämää

Peräkamaripojat-sarjan neljän miesnäyttelijää kurkistaa ikkunasta
Ylhäällä: Panu Vauhkonen Karri Lämpsä, alhaalla: Kari Manninen, Tom Lindholm (Peräkamaripojat) Peräkamaripojat-sarjan neljän miesnäyttelijää kurkistaa ikkunasta Peräkamaripojat,Yle Elävä arkisto

Maalaiskomedia on yhteisnimitys Yleisradiossa vuosina 1998–2006 esitetyille draamasarjoille, joissa seurattiin kuvitteellisen Kuusniemen elämää Hämeessä.

Tähän artikkeliin on koottu jaksojen osia sarjoista Vain muutaman huijarin tähden (1998), Peräkamaripojat (2001) ja Mooseksen perintö (2002). Osa medioista on tässä kokonaisina. Jokaisen sarjan osat ovat katsottavissa kokonaisina Yle Areenassa 12. heinäkuuta 2018 asti.

Suosituimpiin suomalaisiin televisiodraamoihin kuuluneita sarjoja kutakin seurasi noin miljoona katsojaa. Niistä tehtiin teatterisovituksia ja sarjoissa kuullusta musiikista julkaistiin vuonna 2003 albumi nimeltään "Turpeisen baari". Nimi juontaa juurensa samannimisestä kuusniemeläisestä huoltamo-baarista, jota yrittäjä P.A. Turpeinen pyörittää. Sarjojen kuvauspaikat sijaitsivat eri puolilla Pirkanmaata muun muassa Vesilahdella, Ruovedellä, Suodenniemellä ja Kurussa.

Maalaiskomedioiden käsikirjoituksesta on vastannut Heikki Luoma ja sarjat on ohjannut Jukka Mäkinen, joka kertoo Yleisradion haastattelussa "maalaiskomedia"-nimityksen taustoista ja siitä, miksi ne ovat olleet niin suosittuja.

Vain muutaman huijarin tähden -sarjassa sätkittiin hyvien veljien verkossa

Vain muutaman huijarin tähden (1998) aloitti maalaiskomediat. Idean käsikirjoittaja Heikki Luoma sai omien sanojensa mukaan kauppareissulla. Pelkkää mielikuvituksen lentoa se ei suinkaan ollut, vaan Vain muutaman huijarin tähden -sarjan taustalla on todellisia ihmisiä ja tapahtumia. Luoma kertoo Ylen haastattelussa kotipitäjänsä nuoresta poikamiespapista, joka joskus 50-luvulla sai kylän mahtimiehet kimppuunsa puolustaessaan kirkkoa rakennushankkeilta. Kuten draamassa todellisuudessakin pappi joutui myös joidenkin kyläläisten hampaisiin noustessaan vastahankaan rahanvaltaa vastaan. Valittaessaan tuomiokapituliin kirkon tilanteesta, osa seurakuntalaisista alkoi boikotoida kirkonmenoja.

Vain muutaman huijarin tähden –sarjan sävy on lämmin huumori.― Käsikirjoittaja Heikki Luoma

Vain muutaman huijarin tähden -sarjan yksi päähenkilöistä on nuori pappi, joka tavan takaa joutuu todistamaan paikkakunnan mahtimiesten röyhkeyttä ja maallisen vallan hampaattomuutta taistelussa huijareita vastaan. Sarjan perusidea on esittää huumorin keinoin ihmiselämän kirjoa, jossa konniakin kuvataan lämminhenkisesti. Luoma toteaakin haastattelussa, että tv-käsikirjoituksessa tarinan sävy on tärkeä ja tässä sarjassa se on lämmin huumori.

Sarja alkaa, kun Kuusniemen uusi kirkkoherra Matias Pohto (Jarkko Tiainen) on matkalla uuteen työpaikkaansa, kun hän kohtaa sattumalta samalle paikkakunnalle uutena kulttuurisihteerinä aloittavan Suvi Aaltosen (Miia Nuutila). Pian saapumisensa jälkeen molemmat saavat huomata, miten Kuusniemellä asioita on tavattu hoitaa.

Sarjan muita keskeisiä hahmoja ovat kunnavaltuuston puheenjohtaja Urmas Hakkarainen (Matti Tuominen) ja kunnanjohtajan Ahti Kiiski (Jukka Pitkänen), joiden juonittelut pitävät kuntalaiset kiireisinä ja valppaina. Heidän apunaan toimii hautaustoimistoyrittäjä ja terveyslautakunnan jäsen Varma Kylmälehto (Ilkka Korhonen). Huoltamoyrittäjä P.A. Turpeisen (Risto Salmi) huoltoasema-baari on kunnan hermokeskus. "Turpeisen kabinetissa" tehdäänkin toisinaan kunnan kannalta tärkeitä päätöksiä.

Kanttori Ilmari Piiparinen, seurakunnan urkuri viilettää kylänraittia mopedillaan ja kärsii alkoholiongelmasta. Hän on kuitenkin syvästi kultturelli henkilö, jolle musiikki on kaikki kaikessa ja joka ei halua olla häiriöksi kenellekään. Tom Lindholmin esittämästä Piiparisesta tuli aikanaan peräti someilmiö, jonka faniryhmään liittyi kymmeniätuhansia ihmisiä.

Vain muutaman huijarin tähden näyttelijät ja tekijät

Jarkko Tiainen Matias Pohto

Miia Nuutila Suvi Aaltonen

Pertti Itkonen Kauppias Jortikka

Ilkka Korhonen Varma Kylmälehto

Ahti Kuoppala Rainer Mielonen

Tom Lindholm Ilmari Piiparinen

Kari Manninen Valtsu

Anne Niilola Virpi Hakkarainen

Kirsi Nurminen Tuulia Huttunen

Jukka Pitkänen Ahti Kiiski

Tuire Salenius Valma Ala-Viehko

Risto Salmi P.A. Turpeinen

Marja-Leena Syvänen Hillevi Jortikka

Matti Tuominen Urmas Hakkarainen

Tuija Vuolle Viola

Pekka Lukka kunnanlääkäri Voivalin

Asko Sahlman konstaapeli Juurikkala

Pertti Koivula konstaapeli Myllyniemi

Sirpa Bertling tuottaja

Jukka Mäkinen ohjaaja

Heikki Luoma käsikirjoittaja

Esa Kotilainen musiikki

Juhani Heikkonen kuvaus

Peräkamaripojissa poikamiehet etsivät rakkautta ja pyristelevät itsenäisiksi huijareiden hääriessä ympärillä

Peräkamaripojat olivat maalaiskomedioiden toinen osa ja siinä pääosassa olivat Kuusniemen aikuiset poikamiehet. Iltapäivälehti oli julkaissut Kuusniemen kulttuurisihteerin Suvi Pohdon (entinen Aaltonen) kirjoituksen kunnan poikamiehistä, jotka etsivät itselleen elämänkumppania. Tämän seurauksena kuntaan tullaan tekemään aiheesta dokumenttia, joskaan kaikilla tekijöillä ei ole puhtaita jauhoja pussissa. Taustalla häämöttää maa- ja yritysomaisuus, jota havitellaan omistajilta toisiin taskuihin.

Peräkamaripojat on junttikomedia, jossa on vain yksi ihmisen näköinen miehenpuoli.― Tv-kriitikko Jukka Kajava Peräkamaripojista Helsingin Sanomissa 2001

Kyläkauppiaan poika Late, maatilayrittäjän poika Oskari, kanttori Piiparinen ja korjaamoapulainen Valtsu ovat sarjan poikamiehet, joista tv-kriitikko Jukka Kajava Helsingin Sanomissa kirjoitti vuonna 2001, että he ovat naisenkipeitä ja äidin hoteisiin juuttuneita lökäpöksyjä. Karri Lämpsän Oskaria hän kuvaa sarjan ainoaksi "ihmisen näköiseksi miehenpuoleksi". Kajava kutsuu myös maalaiskomedioita "junttikomedioiksi, jotka ovat niin toistensa kaltaisia, ettei katsoja tiedä, mihin yksi päättyi ja mistä toinen alkaa." Kriitikon näkemyksistä huolimatta sarjan ensimmäinen osa keräsi yli miljoona katsojaa.

Peräkamaripoikien näyttelijät ja tekijät

Sari Havas Veera Keto
Tom Lindholm kanttori Piiparinen
Karri Lämpsä Oskari Fräntilä
Kari Manninen Valtsu
Anne Niilola konstaapeli Hakkarainen
Kirsi Nurminen Tuulia
Miia Nuutila Suvi Pohto
Kunto Ojansivu Aulis Närhi
Tuija Piepponen Lilja Fräntilä
Asko Sahlman konstaapeli Juurikkala
Risto Salmi P.A. Turpeinen
Kari Sorvali Heimo Hujanen
Pertti Sveholm Sulander
Panu Vauhkonen Late Jortikka

Sirpa Bertling tuottaja
Esa Kotilainen musiikki
Heikki Luoma käsikirjoitus
Arto Miettinen järjestäjä
Jukka Mäkinen ohjaus

Mooseksen perintö toi rahan ilot ja kirot pieneen kuntaan

Mooseksen perintö oli Kuusniemi-komedioiden viimeinen sarja. Siinä huoltamoyrittäjä P. A. Turpeinen löytää isänsä Mooses Turpeisen kassakaapin, jonka sisältä löytyy kalossien lisäksi testamentti. Ilmenee, ettei Mooses ollutkaan varaton kuollessaan. Tieto mahdollisesta suuresta perinnöstä leviää Kuusniemellä ja sesaa paikalliset vilunkipelaajat liikkeelle. Miljonääriksi muuttuneelle Turpeiselle tulee mahdollisuus ostaa pakkohuutokaupassa entisen kunnan napamiehen Urmas Hakkaraisen maatila. Siitä taas eivät kaikki pitäneet. Entiset kunnan mahtimiehet pyrkivät hyötymään perinnöstä. Mooseksen perintö nostaa esiin ahneuden ja itsekkyyden mutta myös arvot, joiden varaan yhteisö voi rakentaa hyvää tulevaisuutta.

Rähjäiset, elämänmakuiset roolihahmot ovat mieluisia. He ovat oikeita ihmisiä, eivätkä kiiltokuvia.― Näyttelijä Risto Salmi roolihahmostaan TS:n haastattelussa 2001

Mooseksen perinnössä niin tarina kuin juonenkäänteet lepäävät Risto Salmen (1941–2016) esittämän huoltamoyrittäjän harteilla. Aikaisemmissa maalaiskomedioissa Turpeisen huoltamo-baarilla oli tärkeä sijansa mutta nyt sekä baari että isäntä olivat aiempaa keskeisemmässä roolissa.
Risto Salmi värikuvassa
Risto Salmi Risto Salmi värikuvassa Risto Salmi

Tv-rooli poiki Salmelle Turpeisen rooleja kesäteattereissa vielä vuosia eläkkeelle jäämisensä jälkeen, Salmi kertoi Iltalehden haastattelussa vuonna 2013. Näyttelijälle huoltamoyrittäjä Turpeinen oli omien sanojensa mukaan luonteva rooli, vaikka ihan niin tyhmäksi hän ei itseään tuntenut kuin mitä Turpeinen oli. Turun Sanomien haastattelussa Salmi kertoi pitävänsä vähän rähjäisistä, elämänmakuisista roolihahmoista, sillä ne olivat hänen mukaansa oikeita ihmisiä, eivätkä mitään kiiltokuvia.

Maalaiskomedioissa Salmen esittämä Turpeinen on hyvätahtoinen, rehellinen yrittäjä. Hänen heikkoutenaan on pehmeä luonne, jota moni yrittää käyttää hyväkseen.


Toisaalta hänessä on myös aitoa auttamisen halua. Jos Turpeinen ei muuta osaa antaa, niin kuuntelijaksi hänestä on murheen murtamalle.

Mooseksen perinnön näyttelijät ja tekijät

Risto Salmi
P.A. Turpeinen
Kirsi Nurminen
Tuulia Turpeinen
Kari Manninen
Valtsu
Matti Tuominen
Urmas Hakkarainen
Jukka Pitkänen
Ahti Kiiski
Ilkka Korhonen
Varma Kylmälehto
Tuija Vuolle
Viola Turpeinen
Marja-Leena Syvänen
Hillevi Jortikka
Asko Sahlman
Konstaapeli Juurikkala
Anne Niilola
Virpi Hakkarainen
Jarkko Tiainen
Matias Pohto
Miia Nuutila
Suvi Pohto
Tom Lindholm
Ilmari Piiparinen
Katariina Kuisma
Hellä
Panu Vauhkonen
Late Jortikka
Pekka Lukka
Holger Voivalin
Liisa Peltonen
Eija
Esko Raipia
Pankinjohtaja Börje
Sirpa Bertling
Tuottaja
Jukka Mäkinen
Ohjaaja
Heikki Luoma
Käsikirjoittaja
Esa Kotilainen
Säveltäjä
Juhani Heikkonen
Kuvaaja

Lue lisää:

Ohjaaja Jukka Mäkinen työssään Mooseksen perintö -sarjan kuvauksissa vuonna 2001. Taustalla näyttelijä Matti Tuominen (roolinimi Urmas Hakkarainen).

Kulttuurin moniottelija Jukka Mäkisen rakastettuja maalaiskomedioita heinäkuun Toivotut-paketissa

Syvähaastattelussa ohjaaja Jukka Mäkinen, joka on tehnyt mittavan määrän viihdettä ja draamaa Ylellä. Niin yksittäisiä pisteohjelmia kuin pitkiä sarjoja. Heikki Luoman kanssa yhteistyössä tehdyt maalaiskomediat ovat katsojien suursuosikkeja. Jukan jäädessä eläkkeelle julkaisemme läksiäislahjana heinäkuun Toivotut-paketissa hänen suosittuja sarjojaan: Matkalaukkukostaja ja Luonnonmukainen rakastaja -sarjat sekä maalaiskomedioina tutuksi tulleet Kuusniemi-sarjat.

Lähteet: Iltalehti 28.4. 2016; TV2 Kakkonen kertoo: Kuusniemen herra; Helsingin Sanomat 3.1. 2001; Turun Sanomat

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.