Hyppää pääsisältöön

Maalaiskomedioiden Kuusniemellä eletään ihmisen näköistä elämää

Peräkamaripojat-sarjan neljän miesnäyttelijää kurkistaa ikkunasta
Ylhäällä: Panu Vauhkonen Karri Lämpsä, alhaalla: Kari Manninen, Tom Lindholm (Peräkamaripojat) Peräkamaripojat-sarjan neljän miesnäyttelijää kurkistaa ikkunasta Peräkamaripojat,Yle Elävä arkisto

Maalaiskomedia on yhteisnimitys Yleisradiossa vuosina 1998–2006 esitetyille draamasarjoille, joissa seurattiin kuvitteellisen Kuusniemen elämää Hämeessä.

Tähän artikkeliin on koottu jaksojen osia sarjoista Vain muutaman huijarin tähden (1998), Peräkamaripojat (2001) ja Mooseksen perintö (2002). Osa medioista on tässä kokonaisina. Jokaisen sarjan osat ovat katsottavissa kokonaisina Yle Areenassa 12. heinäkuuta 2018 asti.

Suosituimpiin suomalaisiin televisiodraamoihin kuuluneita sarjoja kutakin seurasi noin miljoona katsojaa. Niistä tehtiin teatterisovituksia ja sarjoissa kuullusta musiikista julkaistiin vuonna 2003 albumi nimeltään "Turpeisen baari". Nimi juontaa juurensa samannimisestä kuusniemeläisestä huoltamo-baarista, jota yrittäjä P.A. Turpeinen pyörittää. Sarjojen kuvauspaikat sijaitsivat eri puolilla Pirkanmaata muun muassa Vesilahdella, Ruovedellä, Suodenniemellä ja Kurussa.

Maalaiskomedioiden käsikirjoituksesta on vastannut Heikki Luoma ja sarjat on ohjannut Jukka Mäkinen, joka kertoo Yleisradion haastattelussa "maalaiskomedia"-nimityksen taustoista ja siitä, miksi ne ovat olleet niin suosittuja.

Vain muutaman huijarin tähden -sarjassa sätkittiin hyvien veljien verkossa

Vain muutaman huijarin tähden (1998) aloitti maalaiskomediat. Idean käsikirjoittaja Heikki Luoma sai omien sanojensa mukaan kauppareissulla. Pelkkää mielikuvituksen lentoa se ei suinkaan ollut, vaan Vain muutaman huijarin tähden -sarjan taustalla on todellisia ihmisiä ja tapahtumia. Luoma kertoo Ylen haastattelussa kotipitäjänsä nuoresta poikamiespapista, joka joskus 50-luvulla sai kylän mahtimiehet kimppuunsa puolustaessaan kirkkoa rakennushankkeilta. Kuten draamassa todellisuudessakin pappi joutui myös joidenkin kyläläisten hampaisiin noustessaan vastahankaan rahanvaltaa vastaan. Valittaessaan tuomiokapituliin kirkon tilanteesta, osa seurakuntalaisista alkoi boikotoida kirkonmenoja.

Vain muutaman huijarin tähden –sarjan sävy on lämmin huumori.― Käsikirjoittaja Heikki Luoma

Vain muutaman huijarin tähden -sarjan yksi päähenkilöistä on nuori pappi, joka tavan takaa joutuu todistamaan paikkakunnan mahtimiesten röyhkeyttä ja maallisen vallan hampaattomuutta taistelussa huijareita vastaan. Sarjan perusidea on esittää huumorin keinoin ihmiselämän kirjoa, jossa konniakin kuvataan lämminhenkisesti. Luoma toteaakin haastattelussa, että tv-käsikirjoituksessa tarinan sävy on tärkeä ja tässä sarjassa se on lämmin huumori.

Sarja alkaa, kun Kuusniemen uusi kirkkoherra Matias Pohto (Jarkko Tiainen) on matkalla uuteen työpaikkaansa, kun hän kohtaa sattumalta samalle paikkakunnalle uutena kulttuurisihteerinä aloittavan Suvi Aaltosen (Miia Nuutila). Pian saapumisensa jälkeen molemmat saavat huomata, miten Kuusniemellä asioita on tavattu hoitaa.

Sarjan muita keskeisiä hahmoja ovat kunnavaltuuston puheenjohtaja Urmas Hakkarainen (Matti Tuominen) ja kunnanjohtajan Ahti Kiiski (Jukka Pitkänen), joiden juonittelut pitävät kuntalaiset kiireisinä ja valppaina. Heidän apunaan toimii hautaustoimistoyrittäjä ja terveyslautakunnan jäsen Varma Kylmälehto (Ilkka Korhonen). Huoltamoyrittäjä P.A. Turpeisen (Risto Salmi) huoltoasema-baari on kunnan hermokeskus. "Turpeisen kabinetissa" tehdäänkin toisinaan kunnan kannalta tärkeitä päätöksiä.

Kanttori Ilmari Piiparinen, seurakunnan urkuri viilettää kylänraittia mopedillaan ja kärsii alkoholiongelmasta. Hän on kuitenkin syvästi kultturelli henkilö, jolle musiikki on kaikki kaikessa ja joka ei halua olla häiriöksi kenellekään. Tom Lindholmin esittämästä Piiparisesta tuli aikanaan peräti someilmiö, jonka faniryhmään liittyi kymmeniätuhansia ihmisiä.

Vain muutaman huijarin tähden näyttelijät ja tekijät

Jarkko Tiainen Matias Pohto

Miia Nuutila Suvi Aaltonen

Pertti Itkonen Kauppias Jortikka

Ilkka Korhonen Varma Kylmälehto

Ahti Kuoppala Rainer Mielonen

Tom Lindholm Ilmari Piiparinen

Kari Manninen Valtsu

Anne Niilola Virpi Hakkarainen

Kirsi Nurminen Tuulia Huttunen

Jukka Pitkänen Ahti Kiiski

Tuire Salenius Valma Ala-Viehko

Risto Salmi P.A. Turpeinen

Marja-Leena Syvänen Hillevi Jortikka

Matti Tuominen Urmas Hakkarainen

Tuija Vuolle Viola

Pekka Lukka kunnanlääkäri Voivalin

Asko Sahlman konstaapeli Juurikkala

Pertti Koivula konstaapeli Myllyniemi

Sirpa Bertling tuottaja

Jukka Mäkinen ohjaaja

Heikki Luoma käsikirjoittaja

Esa Kotilainen musiikki

Juhani Heikkonen kuvaus

Peräkamaripojissa poikamiehet etsivät rakkautta ja pyristelevät itsenäisiksi huijareiden hääriessä ympärillä

Peräkamaripojat olivat maalaiskomedioiden toinen osa ja siinä pääosassa olivat Kuusniemen aikuiset poikamiehet. Iltapäivälehti oli julkaissut Kuusniemen kulttuurisihteerin Suvi Pohdon (entinen Aaltonen) kirjoituksen kunnan poikamiehistä, jotka etsivät itselleen elämänkumppania. Tämän seurauksena kuntaan tullaan tekemään aiheesta dokumenttia, joskaan kaikilla tekijöillä ei ole puhtaita jauhoja pussissa. Taustalla häämöttää maa- ja yritysomaisuus, jota havitellaan omistajilta toisiin taskuihin.

Peräkamaripojat on junttikomedia, jossa on vain yksi ihmisen näköinen miehenpuoli.― Tv-kriitikko Jukka Kajava Peräkamaripojista Helsingin Sanomissa 2001

Kyläkauppiaan poika Late, maatilayrittäjän poika Oskari, kanttori Piiparinen ja korjaamoapulainen Valtsu ovat sarjan poikamiehet, joista tv-kriitikko Jukka Kajava Helsingin Sanomissa kirjoitti vuonna 2001, että he ovat naisenkipeitä ja äidin hoteisiin juuttuneita lökäpöksyjä. Karri Lämpsän Oskaria hän kuvaa sarjan ainoaksi "ihmisen näköiseksi miehenpuoleksi". Kajava kutsuu myös maalaiskomedioita "junttikomedioiksi, jotka ovat niin toistensa kaltaisia, ettei katsoja tiedä, mihin yksi päättyi ja mistä toinen alkaa." Kriitikon näkemyksistä huolimatta sarjan ensimmäinen osa keräsi yli miljoona katsojaa.

Peräkamaripoikien näyttelijät ja tekijät

Sari Havas Veera Keto
Tom Lindholm kanttori Piiparinen
Karri Lämpsä Oskari Fräntilä
Kari Manninen Valtsu
Anne Niilola konstaapeli Hakkarainen
Kirsi Nurminen Tuulia
Miia Nuutila Suvi Pohto
Kunto Ojansivu Aulis Närhi
Tuija Piepponen Lilja Fräntilä
Asko Sahlman konstaapeli Juurikkala
Risto Salmi P.A. Turpeinen
Kari Sorvali Heimo Hujanen
Pertti Sveholm Sulander
Panu Vauhkonen Late Jortikka

Sirpa Bertling tuottaja
Esa Kotilainen musiikki
Heikki Luoma käsikirjoitus
Arto Miettinen järjestäjä
Jukka Mäkinen ohjaus

Mooseksen perintö toi rahan ilot ja kirot pieneen kuntaan

Mooseksen perintö oli Kuusniemi-komedioiden viimeinen sarja. Siinä huoltamoyrittäjä P. A. Turpeinen löytää isänsä Mooses Turpeisen kassakaapin, jonka sisältä löytyy kalossien lisäksi testamentti. Ilmenee, ettei Mooses ollutkaan varaton kuollessaan. Tieto mahdollisesta suuresta perinnöstä leviää Kuusniemellä ja sesaa paikalliset vilunkipelaajat liikkeelle. Miljonääriksi muuttuneelle Turpeiselle tulee mahdollisuus ostaa pakkohuutokaupassa entisen kunnan napamiehen Urmas Hakkaraisen maatila. Siitä taas eivät kaikki pitäneet. Entiset kunnan mahtimiehet pyrkivät hyötymään perinnöstä. Mooseksen perintö nostaa esiin ahneuden ja itsekkyyden mutta myös arvot, joiden varaan yhteisö voi rakentaa hyvää tulevaisuutta.

Rähjäiset, elämänmakuiset roolihahmot ovat mieluisia. He ovat oikeita ihmisiä, eivätkä kiiltokuvia.― Näyttelijä Risto Salmi roolihahmostaan TS:n haastattelussa 2001

Mooseksen perinnössä niin tarina kuin juonenkäänteet lepäävät Risto Salmen (1941–2016) esittämän huoltamoyrittäjän harteilla. Aikaisemmissa maalaiskomedioissa Turpeisen huoltamo-baarilla oli tärkeä sijansa mutta nyt sekä baari että isäntä olivat aiempaa keskeisemmässä roolissa.
Risto Salmi värikuvassa
Risto Salmi Risto Salmi värikuvassa Risto Salmi

Tv-rooli poiki Salmelle Turpeisen rooleja kesäteattereissa vielä vuosia eläkkeelle jäämisensä jälkeen, Salmi kertoi Iltalehden haastattelussa vuonna 2013. Näyttelijälle huoltamoyrittäjä Turpeinen oli omien sanojensa mukaan luonteva rooli, vaikka ihan niin tyhmäksi hän ei itseään tuntenut kuin mitä Turpeinen oli. Turun Sanomien haastattelussa Salmi kertoi pitävänsä vähän rähjäisistä, elämänmakuisista roolihahmoista, sillä ne olivat hänen mukaansa oikeita ihmisiä, eivätkä mitään kiiltokuvia.

Maalaiskomedioissa Salmen esittämä Turpeinen on hyvätahtoinen, rehellinen yrittäjä. Hänen heikkoutenaan on pehmeä luonne, jota moni yrittää käyttää hyväkseen.


Toisaalta hänessä on myös aitoa auttamisen halua. Jos Turpeinen ei muuta osaa antaa, niin kuuntelijaksi hänestä on murheen murtamalle.

Mooseksen perinnön näyttelijät ja tekijät

Risto Salmi
P.A. Turpeinen
Kirsi Nurminen
Tuulia Turpeinen
Kari Manninen
Valtsu
Matti Tuominen
Urmas Hakkarainen
Jukka Pitkänen
Ahti Kiiski
Ilkka Korhonen
Varma Kylmälehto
Tuija Vuolle
Viola Turpeinen
Marja-Leena Syvänen
Hillevi Jortikka
Asko Sahlman
Konstaapeli Juurikkala
Anne Niilola
Virpi Hakkarainen
Jarkko Tiainen
Matias Pohto
Miia Nuutila
Suvi Pohto
Tom Lindholm
Ilmari Piiparinen
Katariina Kuisma
Hellä
Panu Vauhkonen
Late Jortikka
Pekka Lukka
Holger Voivalin
Liisa Peltonen
Eija
Esko Raipia
Pankinjohtaja Börje
Sirpa Bertling
Tuottaja
Jukka Mäkinen
Ohjaaja
Heikki Luoma
Käsikirjoittaja
Esa Kotilainen
Säveltäjä
Juhani Heikkonen
Kuvaaja

Lue lisää:

Ohjaaja Jukka Mäkinen työssään Mooseksen perintö -sarjan kuvauksissa vuonna 2001. Taustalla näyttelijä Matti Tuominen (roolinimi Urmas Hakkarainen).

Kulttuurin moniottelija Jukka Mäkisen rakastettuja maalaiskomedioita heinäkuun Toivotut-paketissa

Syvähaastattelussa ohjaaja Jukka Mäkinen, joka on tehnyt mittavan määrän viihdettä ja draamaa Ylellä. Niin yksittäisiä pisteohjelmia kuin pitkiä sarjoja. Heikki Luoman kanssa yhteistyössä tehdyt maalaiskomediat ovat katsojien suursuosikkeja. Jukan jäädessä eläkkeelle julkaisemme läksiäislahjana heinäkuun Toivotut-paketissa hänen suosittuja sarjojaan: Matkalaukkukostaja ja Luonnonmukainen rakastaja -sarjat sekä maalaiskomedioina tutuksi tulleet Kuusniemi-sarjat.

Lähteet: Iltalehti 28.4. 2016; TV2 Kakkonen kertoo: Kuusniemen herra; Helsingin Sanomat 3.1. 2001; Turun Sanomat

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Viron vaiheita radiodraaman kertomina

    Kuunnelmat valottavat veljeskansan 100-vuotista historiaa

    Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

  • Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa: Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

  • Satukirjamainen Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi

    Vanha tammikaunotar pysyi pitkään paikallisten salaisuutena.

    Mystinen tammikaunotar on kasvanut Lohjansaaren kuusikon siimeksessä satoja vuosia. Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi Antti Huttusen artikkelin myötä syksyllä 2014. Ylen Uudenmaan uutiset vieraili tammen juurella kesällä 2015 ja haastatteli Huttusta tammenlehvien alla.

  • Pekka Lipposen kuninkuushaaveet törmäävät vanhaan heilaan

    Lipponen ja Korkki seikkailevat Calamarian saarella.

    Pekka Lipposen rutiinintäyteinen toimistopäivä keskeytyy Calamarian kuningaskunnasta saapuvaan kirjeeseen. Kuningas Valerius Tietäväinen kutsuu suuresti kunnioitetun everstin ja tähtiritarin hallitsemaan kuningaskuntaansa, joka on tukahtua kilpailevien kansojen vallanhimoon ja pahansuopuuteen.

  • Partasen perhe muuttaa Kotikadulle – viides kausi nyt Areenassa

    Mm. Eeva Litmanen ja Sulevi Peltola tulevat osaksi sarjaa.

    Partasen perheen vanhemmat Onni (Sulevi Peltola) ja Anja (Eeva Litmanen) tuovat perheensä Itä-Suomesta Kotikadulle heti viidennen kauden ensimmäisessä jaksossa. Koko kausi nyt katsottavissa Areenassa.

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa