Hyppää pääsisältöön

Maalaiskomedioiden Kuusniemellä eletään ihmisen näköistä elämää

Peräkamaripojat-sarjan neljän miesnäyttelijää kurkistaa ikkunasta
Ylhäällä: Panu Vauhkonen Karri Lämpsä, alhaalla: Kari Manninen, Tom Lindholm (Peräkamaripojat) Peräkamaripojat-sarjan neljän miesnäyttelijää kurkistaa ikkunasta Peräkamaripojat,Yle Elävä arkisto

Maalaiskomedia on yhteisnimitys Yleisradiossa vuosina 1998–2006 esitetyille draamasarjoille, joissa seurattiin kuvitteellisen Kuusniemen elämää Hämeessä.

Tähän artikkeliin on koottu jaksojen osia sarjoista Vain muutaman huijarin tähden (1998), Peräkamaripojat (2001) ja Mooseksen perintö (2002). Osa medioista on tässä kokonaisina. Jokaisen sarjan osat ovat katsottavissa kokonaisina Yle Areenassa 12. heinäkuuta 2018 asti.

Suosituimpiin suomalaisiin televisiodraamoihin kuuluneita sarjoja kutakin seurasi noin miljoona katsojaa. Niistä tehtiin teatterisovituksia ja sarjoissa kuullusta musiikista julkaistiin vuonna 2003 albumi nimeltään "Turpeisen baari". Nimi juontaa juurensa samannimisestä kuusniemeläisestä huoltamo-baarista, jota yrittäjä P.A. Turpeinen pyörittää. Sarjojen kuvauspaikat sijaitsivat eri puolilla Pirkanmaata muun muassa Vesilahdella, Ruovedellä, Suodenniemellä ja Kurussa.

Maalaiskomedioiden käsikirjoituksesta on vastannut Heikki Luoma ja sarjat on ohjannut Jukka Mäkinen, joka kertoo Yleisradion haastattelussa "maalaiskomedia"-nimityksen taustoista ja siitä, miksi ne ovat olleet niin suosittuja.

Vain muutaman huijarin tähden -sarjassa sätkittiin hyvien veljien verkossa

Vain muutaman huijarin tähden (1998) aloitti maalaiskomediat. Idean käsikirjoittaja Heikki Luoma sai omien sanojensa mukaan kauppareissulla. Pelkkää mielikuvituksen lentoa se ei suinkaan ollut, vaan Vain muutaman huijarin tähden -sarjan taustalla on todellisia ihmisiä ja tapahtumia. Luoma kertoo Ylen haastattelussa kotipitäjänsä nuoresta poikamiespapista, joka joskus 50-luvulla sai kylän mahtimiehet kimppuunsa puolustaessaan kirkkoa rakennushankkeilta. Kuten draamassa todellisuudessakin pappi joutui myös joidenkin kyläläisten hampaisiin noustessaan vastahankaan rahanvaltaa vastaan. Valittaessaan tuomiokapituliin kirkon tilanteesta, osa seurakuntalaisista alkoi boikotoida kirkonmenoja.

Vain muutaman huijarin tähden –sarjan sävy on lämmin huumori.― Käsikirjoittaja Heikki Luoma

Vain muutaman huijarin tähden -sarjan yksi päähenkilöistä on nuori pappi, joka tavan takaa joutuu todistamaan paikkakunnan mahtimiesten röyhkeyttä ja maallisen vallan hampaattomuutta taistelussa huijareita vastaan. Sarjan perusidea on esittää huumorin keinoin ihmiselämän kirjoa, jossa konniakin kuvataan lämminhenkisesti. Luoma toteaakin haastattelussa, että tv-käsikirjoituksessa tarinan sävy on tärkeä ja tässä sarjassa se on lämmin huumori.

Sarja alkaa, kun Kuusniemen uusi kirkkoherra Matias Pohto (Jarkko Tiainen) on matkalla uuteen työpaikkaansa, kun hän kohtaa sattumalta samalle paikkakunnalle uutena kulttuurisihteerinä aloittavan Suvi Aaltosen (Miia Nuutila). Pian saapumisensa jälkeen molemmat saavat huomata, miten Kuusniemellä asioita on tavattu hoitaa.

Sarjan muita keskeisiä hahmoja ovat kunnavaltuuston puheenjohtaja Urmas Hakkarainen (Matti Tuominen) ja kunnanjohtajan Ahti Kiiski (Jukka Pitkänen), joiden juonittelut pitävät kuntalaiset kiireisinä ja valppaina. Heidän apunaan toimii hautaustoimistoyrittäjä ja terveyslautakunnan jäsen Varma Kylmälehto (Ilkka Korhonen). Huoltamoyrittäjä P.A. Turpeisen (Risto Salmi) huoltoasema-baari on kunnan hermokeskus. "Turpeisen kabinetissa" tehdäänkin toisinaan kunnan kannalta tärkeitä päätöksiä.

Kanttori Ilmari Piiparinen, seurakunnan urkuri viilettää kylänraittia mopedillaan ja kärsii alkoholiongelmasta. Hän on kuitenkin syvästi kultturelli henkilö, jolle musiikki on kaikki kaikessa ja joka ei halua olla häiriöksi kenellekään. Tom Lindholmin esittämästä Piiparisesta tuli aikanaan peräti someilmiö, jonka faniryhmään liittyi kymmeniätuhansia ihmisiä.

Vain muutaman huijarin tähden näyttelijät ja tekijät

Jarkko Tiainen Matias Pohto

Miia Nuutila Suvi Aaltonen

Pertti Itkonen Kauppias Jortikka

Ilkka Korhonen Varma Kylmälehto

Ahti Kuoppala Rainer Mielonen

Tom Lindholm Ilmari Piiparinen

Kari Manninen Valtsu

Anne Niilola Virpi Hakkarainen

Kirsi Nurminen Tuulia Huttunen

Jukka Pitkänen Ahti Kiiski

Tuire Salenius Valma Ala-Viehko

Risto Salmi P.A. Turpeinen

Marja-Leena Syvänen Hillevi Jortikka

Matti Tuominen Urmas Hakkarainen

Tuija Vuolle Viola

Pekka Lukka kunnanlääkäri Voivalin

Asko Sahlman konstaapeli Juurikkala

Pertti Koivula konstaapeli Myllyniemi

Sirpa Bertling tuottaja

Jukka Mäkinen ohjaaja

Heikki Luoma käsikirjoittaja

Esa Kotilainen musiikki

Juhani Heikkonen kuvaus

Peräkamaripojissa poikamiehet etsivät rakkautta ja pyristelevät itsenäisiksi huijareiden hääriessä ympärillä

Peräkamaripojat olivat maalaiskomedioiden toinen osa ja siinä pääosassa olivat Kuusniemen aikuiset poikamiehet. Iltapäivälehti oli julkaissut Kuusniemen kulttuurisihteerin Suvi Pohdon (entinen Aaltonen) kirjoituksen kunnan poikamiehistä, jotka etsivät itselleen elämänkumppania. Tämän seurauksena kuntaan tullaan tekemään aiheesta dokumenttia, joskaan kaikilla tekijöillä ei ole puhtaita jauhoja pussissa. Taustalla häämöttää maa- ja yritysomaisuus, jota havitellaan omistajilta toisiin taskuihin.

Peräkamaripojat on junttikomedia, jossa on vain yksi ihmisen näköinen miehenpuoli.― Tv-kriitikko Jukka Kajava Peräkamaripojista Helsingin Sanomissa 2001

Kyläkauppiaan poika Late, maatilayrittäjän poika Oskari, kanttori Piiparinen ja korjaamoapulainen Valtsu ovat sarjan poikamiehet, joista tv-kriitikko Jukka Kajava Helsingin Sanomissa kirjoitti vuonna 2001, että he ovat naisenkipeitä ja äidin hoteisiin juuttuneita lökäpöksyjä. Karri Lämpsän Oskaria hän kuvaa sarjan ainoaksi "ihmisen näköiseksi miehenpuoleksi". Kajava kutsuu myös maalaiskomedioita "junttikomedioiksi, jotka ovat niin toistensa kaltaisia, ettei katsoja tiedä, mihin yksi päättyi ja mistä toinen alkaa." Kriitikon näkemyksistä huolimatta sarjan ensimmäinen osa keräsi yli miljoona katsojaa.

Peräkamaripoikien näyttelijät ja tekijät

Sari Havas Veera Keto
Tom Lindholm kanttori Piiparinen
Karri Lämpsä Oskari Fräntilä
Kari Manninen Valtsu
Anne Niilola konstaapeli Hakkarainen
Kirsi Nurminen Tuulia
Miia Nuutila Suvi Pohto
Kunto Ojansivu Aulis Närhi
Tuija Piepponen Lilja Fräntilä
Asko Sahlman konstaapeli Juurikkala
Risto Salmi P.A. Turpeinen
Kari Sorvali Heimo Hujanen
Pertti Sveholm Sulander
Panu Vauhkonen Late Jortikka

Sirpa Bertling tuottaja
Esa Kotilainen musiikki
Heikki Luoma käsikirjoitus
Arto Miettinen järjestäjä
Jukka Mäkinen ohjaus

Mooseksen perintö toi rahan ilot ja kirot pieneen kuntaan

Mooseksen perintö oli Kuusniemi-komedioiden viimeinen sarja. Siinä huoltamoyrittäjä P. A. Turpeinen löytää isänsä Mooses Turpeisen kassakaapin, jonka sisältä löytyy kalossien lisäksi testamentti. Ilmenee, ettei Mooses ollutkaan varaton kuollessaan. Tieto mahdollisesta suuresta perinnöstä leviää Kuusniemellä ja sesaa paikalliset vilunkipelaajat liikkeelle. Miljonääriksi muuttuneelle Turpeiselle tulee mahdollisuus ostaa pakkohuutokaupassa entisen kunnan napamiehen Urmas Hakkaraisen maatila. Siitä taas eivät kaikki pitäneet. Entiset kunnan mahtimiehet pyrkivät hyötymään perinnöstä. Mooseksen perintö nostaa esiin ahneuden ja itsekkyyden mutta myös arvot, joiden varaan yhteisö voi rakentaa hyvää tulevaisuutta.

Rähjäiset, elämänmakuiset roolihahmot ovat mieluisia. He ovat oikeita ihmisiä, eivätkä kiiltokuvia.― Näyttelijä Risto Salmi roolihahmostaan TS:n haastattelussa 2001

Mooseksen perinnössä niin tarina kuin juonenkäänteet lepäävät Risto Salmen (1941–2016) esittämän huoltamoyrittäjän harteilla. Aikaisemmissa maalaiskomedioissa Turpeisen huoltamo-baarilla oli tärkeä sijansa mutta nyt sekä baari että isäntä olivat aiempaa keskeisemmässä roolissa.
Risto Salmi värikuvassa
Risto Salmi Risto Salmi värikuvassa Risto Salmi

Tv-rooli poiki Salmelle Turpeisen rooleja kesäteattereissa vielä vuosia eläkkeelle jäämisensä jälkeen, Salmi kertoi Iltalehden haastattelussa vuonna 2013. Näyttelijälle huoltamoyrittäjä Turpeinen oli omien sanojensa mukaan luonteva rooli, vaikka ihan niin tyhmäksi hän ei itseään tuntenut kuin mitä Turpeinen oli. Turun Sanomien haastattelussa Salmi kertoi pitävänsä vähän rähjäisistä, elämänmakuisista roolihahmoista, sillä ne olivat hänen mukaansa oikeita ihmisiä, eivätkä mitään kiiltokuvia.

Maalaiskomedioissa Salmen esittämä Turpeinen on hyvätahtoinen, rehellinen yrittäjä. Hänen heikkoutenaan on pehmeä luonne, jota moni yrittää käyttää hyväkseen.


Toisaalta hänessä on myös aitoa auttamisen halua. Jos Turpeinen ei muuta osaa antaa, niin kuuntelijaksi hänestä on murheen murtamalle.

Mooseksen perinnön näyttelijät ja tekijät

Risto Salmi
P.A. Turpeinen
Kirsi Nurminen
Tuulia Turpeinen
Kari Manninen
Valtsu
Matti Tuominen
Urmas Hakkarainen
Jukka Pitkänen
Ahti Kiiski
Ilkka Korhonen
Varma Kylmälehto
Tuija Vuolle
Viola Turpeinen
Marja-Leena Syvänen
Hillevi Jortikka
Asko Sahlman
Konstaapeli Juurikkala
Anne Niilola
Virpi Hakkarainen
Jarkko Tiainen
Matias Pohto
Miia Nuutila
Suvi Pohto
Tom Lindholm
Ilmari Piiparinen
Katariina Kuisma
Hellä
Panu Vauhkonen
Late Jortikka
Pekka Lukka
Holger Voivalin
Liisa Peltonen
Eija
Esko Raipia
Pankinjohtaja Börje
Sirpa Bertling
Tuottaja
Jukka Mäkinen
Ohjaaja
Heikki Luoma
Käsikirjoittaja
Esa Kotilainen
Säveltäjä
Juhani Heikkonen
Kuvaaja

Lue lisää:

Ohjaaja Jukka Mäkinen työssään Mooseksen perintö -sarjan kuvauksissa vuonna 2001. Taustalla näyttelijä Matti Tuominen (roolinimi Urmas Hakkarainen).

Kulttuurin moniottelija Jukka Mäkisen rakastettuja maalaiskomedioita heinäkuun Toivotut-paketissa

Syvähaastattelussa ohjaaja Jukka Mäkinen, joka on tehnyt mittavan määrän viihdettä ja draamaa Ylellä. Niin yksittäisiä pisteohjelmia kuin pitkiä sarjoja. Heikki Luoman kanssa yhteistyössä tehdyt maalaiskomediat ovat katsojien suursuosikkeja. Jukan jäädessä eläkkeelle julkaisemme läksiäislahjana heinäkuun Toivotut-paketissa hänen suosittuja sarjojaan: Matkalaukkukostaja ja Luonnonmukainen rakastaja -sarjat sekä maalaiskomedioina tutuksi tulleet Kuusniemi-sarjat.

Lähteet: Iltalehti 28.4. 2016; TV2 Kakkonen kertoo: Kuusniemen herra; Helsingin Sanomat 3.1. 2001; Turun Sanomat

  • Rockstopin kuudes ja viimeinen vuosi

    Rockstopin kuudes ja viimeinen vuosi

    Rockstopin kuudes vuosi jäi lopulta vain puolikkaaksi. Varsinaisia jaksoja nähtiin syksyn 1992 aikana viisi. Tammikuussa 1993 esitettiin vielä ohjelmasarjan koko viiden ja puolen vuoden lähetysajalta koottu muistokooste. Erikoisjaksossa kaudella nähtiin maineikas jenkkiyhtye Toto, lisäksi vierailtiin ulkomailla Yhdysvalloissa ja Englannissa sekä Pohjoismaissa kesäfestareilla. Ohjelmasarjan vihoviimeiset jaksot on koottu tähän artikkeliin.

  • Hector ja Freeman tarjosivat Tuubin täydeltä kasarirockia

    1980-luvun alun rocksarja oli aikanaan lajinsa ainoa Ylessä.

    Syksyllä 1979 käynnistynyt Tuubi oli alkuvaiheissaan Ylen ainoa rockpainoitteinen tv-sarja. Ensimmäisinä vuosina sitä juonsivat Heikki "Hector" Harma ja Leo "Freeman" Friman. Tuubi tallensi mm. Kauko Röyhkän, Hassisen Koneen, Jimi Suménin ja Tommi Läntisen varhaiset esiintymiset.

  • Maalaiskomedioiden Kuusniemellä eletään ihmisen näköistä elämää

    Maalaiskomediat Kuusniemeltä

    Maalaiskomedia on yhteisnimitys Yleisradiossa vuosina 1998–2006 esitetyille draamasarjoille, joissa seurattiin kuvitteellisen Kuusniemen elämää Hämeessä. Tähän artikkeliin on koottu jaksojen osia sarjoista Vain muutaman huijarin tähden (1998), Peräkamaripojat (2001) ja Mooseksen perintö (2002). Osa medioista on tässä kokonaisina.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Johtavatko roolipelit saatananpalvontaan?

Lauantaivekkarissa pohdittiin vuonna 1997 vakavasti uhkasiko roolipelejä harrastavia nuoria saatananpalvonta vaiko jopa uusnatsit. Susanne Päivärinnan vieraiksi saapuivat Larppaaja-lehden päätoimittaja Esko "Elf" Vesala ja roolipeleihin seonneiden poikien huolestunut äiti Anna Lintunen.

  • Ikihippi Jukka Kuoppamäki

    Folk-Jukasta tuli vuonna 1967 hippi-Jukka.

    Folk-Jukasta tuli vuonna 1967 hippi-Jukka. Suomessa oli tosin talvisaikaan hieman hankala harrastaa kukkaisaatetta, Kuoppamäki myöntää 40 vuotta myöhemmin.

  • Jeesushipit tulivat myös Suomeen

    Raportti kristillisestä liikkeestä 1972.

    Jeesus-liike oli kristillinen liike hippien vastakulttuurin sisällä 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa. Toisaalta voidaan sanoa, että samaan aikaan Jeesus-liike oli hippiliike kristinuskon sisällä. Joka tapauksessa, erityisesti nuorten suosiossa ollut suuntaus rantautui 70-luvulla myös Suomeen.

  • Vesimiehen aika johdatti astraalimatkailuun

    Jorma Elovaara teki Ylelle okkulttista hippiohjelmaa.

    Hippisukupolven guru kampanjoi vapaan radiotoiminnan puolesta ja toimitti valtakunnanverkossa okkultismiin ja parapsykologisiin ilmiöihin erikoistunutta ohjelmaa.

  • Mattijuhani Koposen alaston totuus

    The Spermin keulakuvalle alastomuus oli totuuden etsimistä.

    The Sperm -yhtyeen keulakuva tuli tunnetuksi lausuttuaan alastomana runoa ja järjestettyään performanssin, jossa Itä ja Länsi yhtyisivät flyygelin päällä.

  • Lehmät lypsivät piimää mätäkuussa 1966

    Nurmijärvellä oli havaittu myös kokkeloitunutta maitoa.

    Heinäkuun ankarat helteet piiskasivat maitotilallisia erityisesti Suomen etelä- ja keskiosissa vuonna 1966. Pitkän lämpöaallon vaikutuksesta maito oli piiminyt jo lehmissä ja lypsettäessä oli tuloksena silkkaa piimää. Uutistoimittaja Hannu Karpo kiirehti Nurmijärvelle raportoimaan aiheesta. Alueella oli havaittu myös kokkeloitunutta maitoa.

  • Mätäkuun säätä 1969

    Uhkaavan kuuloisia säätietoja.

    Uutistenlukija Esko Tommola kertoo uhkaavan kuuloisia säätietoja: Moskovan tienoilla on syvä matalapaine, joka liikkuu kohti länttä.

  • Teeman Elävän arkiston Rokkikesän staroina Guns N' Roses sekä Skid Row

    Esitämme kaksi Rockstopin erikoisjaksoa vuosilta 1990 ja -91

    Esitämme kaksi Rockstopin erikoisjaksoa vuosilta 1990 ja 1991. Molempien jaksojen keskiössä ovat esitysaikanaan erityistä suosiota nauttineet yhdysvaltalaiset hard rock -orkesterit: Guns N' Roses sekä Skid Row. Ohjelmat esitetään suorassa kanavavirrassa maanantaina 24.7. klo 12, torstaina 27.7. klo 22:45 ja perjantaina 28.7. klo 14:25.

  • Rockstopin kuudes ja viimeinen vuosi

    Rockstopin kuudes ja viimeinen vuosi

    Rockstopin kuudes vuosi jäi lopulta vain puolikkaaksi. Varsinaisia jaksoja nähtiin syksyn 1992 aikana viisi. Tammikuussa 1993 esitettiin vielä ohjelmasarjan koko viiden ja puolen vuoden lähetysajalta koottu muistokooste. Erikoisjaksossa kaudella nähtiin maineikas jenkkiyhtye Toto, lisäksi vierailtiin ulkomailla Yhdysvalloissa ja Englannissa sekä Pohjoismaissa kesäfestareilla. Ohjelmasarjan vihoviimeiset jaksot on koottu tähän artikkeliin.

  • Hector ja Freeman tarjosivat Tuubin täydeltä kasarirockia

    1980-luvun alun rocksarja oli aikanaan lajinsa ainoa Ylessä.

    Syksyllä 1979 käynnistynyt Tuubi oli alkuvaiheissaan Ylen ainoa rockpainoitteinen tv-sarja. Ensimmäisinä vuosina sitä juonsivat Heikki "Hector" Harma ja Leo "Freeman" Friman. Tuubi tallensi mm. Kauko Röyhkän, Hassisen Koneen, Jimi Suménin ja Tommi Läntisen varhaiset esiintymiset.

  • Kulttuurin moniottelija Jukka Mäkisen rakastettuja maalaiskomedioita heinäkuun Toivotut-paketissa

    Kymmenen kysymystä ohjaajalle ja tietenkin ne ohjelmat myös!

    Syvähaastattelussa ohjaaja Jukka Mäkinen, joka on tehnyt mittavan määrän viihdettä ja draamaa Ylellä. Niin yksittäisiä pisteohjelmia kuin pitkiä sarjoja. Heikki Luoman kanssa yhteistyössä tehdyt maalaiskomediat ovat katsojien suursuosikkeja. Jukan jäädessä eläkkeelle julkaisemme läksiäislahjana heinäkuun Toivotut-paketissa hänen suosittuja sarjojaan: Matkalaukkukostaja ja Luonnonmukainen rakastaja -sarjat sekä maalaiskomedioina tutuksi tulleet Kuusniemi-sarjat.

  • Maalaiskomedioiden Kuusniemellä eletään ihmisen näköistä elämää

    Maalaiskomediat Kuusniemeltä

    Maalaiskomedia on yhteisnimitys Yleisradiossa vuosina 1998–2006 esitetyille draamasarjoille, joissa seurattiin kuvitteellisen Kuusniemen elämää Hämeessä. Tähän artikkeliin on koottu jaksojen osia sarjoista Vain muutaman huijarin tähden (1998), Peräkamaripojat (2001) ja Mooseksen perintö (2002). Osa medioista on tässä kokonaisina.

  • Saimaa – 1960-luvun järvimatkailun helmi

    Osin dramatisoitu kertomus sisävesilaivan reitistä.

    Suur-Saimaa vesireitteineen muodostaa kulkutien moniin itäisen Suomen keskuksiin. Fennada-Filmin elokuvassa kuljetaan valkokylkisin laivoin pitkin sinistä Saimaata, ja vieraillaan Lappeenrannassa, Mikkelissä, Savonlinnassa, Joensuussa, Kuopiossa, Varkaudessa ja Imatralla 1961.

  • "Matkailija kohtaa Suomessa vähäpuheisen ja kielitaidottoman kansan"

    Kuinka matkailu vaikuttaa suomalaiseen luontoon?

    Millaisen kuvan maanviljelijä Lalli antoi suomalaisesta maatilamatkailusta, kun hän halkaisi ulkomaisen vieraansa pään Köyliöjärven jäällä vuonna 1155? Entä miksi marsalkka Mannerheimin itärajan tuntumaan junailemien massamatkojen suosio loppui 1940-luvulla lyhyeen?

  • Kesäloma Suomessa ei ole hullumpi ajatus

    Matkailufilmi 1962 piirtää Suomesta postikortinmaisen kuvan.

    Suomessa riittää matkailijalle nähtävä ja koettavaa yllin kyllin. Yli 60 000 järveä, koskematon luonto, historialliset nähtävyydet, komeat kaupungit ja hyvin varustetut leirintäalueet ovat kesämatkailijan paratiisi.

  • Lasten kesäsuunnitelmia vuonna 1966

    Holopaisen revolverihaastattelussa kuullaan leikkipuistossa

    Toimittaja Pekka Holopaisen revolverihaastattelussa kuullaan leikkipuistossa telmivien helsikiläislasten kesänviettoaikeita. Suvena suunnattiin niin kesäsiirtolaan kuin mummolaankin.

  • Kotikadun kolmannen kauden suurin mysteeri löytyy ullakolta

    Neljäs kausi tulee katsottavaksi lokakuussa.

    Kotikadun kolme ensimmäistä kautta ovat nyt katsottavissa Areenassa. Jokainen kausi on katsottavissa kuusi kuukautta, joten vielä on aikaa aloittaa koko sarja alusta. Ensimmäinen kausi on katseltavissa 25.7. saakka. Vuosina 1997–1998 nähty kolmas kausi saapui juuri juhannuksen kynnyksellä katsottavaksi. Toinen kausi pättyi jaksoon, jossa tanssittiin Jannen ja Pirkon häitä.

  • Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Kun Kalle-Kustaa Korkki Pekka Lipposen Santo Utopiaan lähetti

    Legendaarinen kuunnelma jäi Haapakosken viimeiseksi

    Jännityskuunnelmasarja Öljyä ja aivopesua kuultiin radioaalloilla ensimmäisen kerran keväällä 1961. Tarinan päähenkilöitä ei tarvinnut kuulijoille esitellä, sillä heidät – Kalle-Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen – kyllä tunnettiin. Huippusuosittu sarja jäi kirjoittajansa Aarne Haapakosken viimeiseksi. Elävä arkisto esittää kuunnelman kokonaisuudessaan.

  • Kaikki äänestyksessä olleet radiodraamat on nyt julkaistu!

    Pääsikö suosikkidraamasi kärkikaartiin?

    Kiitos kaikille äänestäjille! Pyysimme teitä äänestämään kolmea suosikkia 16 radiodraaman listalta. Klassikkoteos Sinuhe egyptiläinen piti pintansa koko kahden viikon ajan ja ylsi ykköseksi saaden 22 prosenttia kaikista äänistä. Toiseksi eniten ääniä sai dekkari Maigret ja hotelli Majesticin murhat. Loputkin äänestyksessä mukana olleet kuunnelmat julkaistiin 10.7.

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

  • Knalleja, sateenvarjoja, loitsuja ja olviretkeä - radiodraamaa keskikesän juhlaan

    Radiodraaman juhannuspaketissa useita toivekuunnelmia

    Hellii juhannuksena helle tai piinaa sade ja savuava grilli, voivat radiodraaman ystävät uppoutua kuunnelmien maailmaan. Seikkaile Knallin ja sateenvarjon kanssa New Yorkin alamaailmassa, noitien kera juhannustanhuvilla ja selvitä hukkuneen miehen kohtalo komisario Vahtosen kanssa.

  • Ota radiodraamat mukaasi kesään!

    Lataa kuunnelmat omalle laitteelle

    Kaikki arkistosta julkaistavat radiodraamat ovat kuunneltavissa Areenan kautta, mutta osa on myös ladattavissa omalle laitteelle. Ota suosikkisi mukaan ja uppoudu kuunnelmien maailmaan mökkirannassa, tunturissa tai ulkomailla nettiyhteyksien ulottumattomissa. Kokoamme tälle sivulle ladattavat radiodraamat, jotka on julkaistu arkistosopimuksen puitteissa.

  • “Kaikki missä räjäytetään asuntovaunuja on kovaa kamaa” – Ylen Musiikki-tv oli musavideoiden runsaudensarvi

    Ohjelman tuottaja Anssi Autio muistelee sarjan vaiheita.

    Musiikki-tv oli Ylen musiikkivideoihin keskittynyt televisiosarja, joka toi katsojien ulottuville myös hitusen erikoisempia kappaleita sekä musiikkityylejä. Tv-ohjelman tavoitteena oli esitellä vuosittain peräti yli 2000 musiikkivideota. Vuosina 2006–2009 esitetyn ohjelman vastaava tuottaja Anssi Autio muisteli Elävälle arkistolle sarjan vaiheita vuonna 2017.

  • Blogi: Musiikki-tv:ssä tuutattiin tuutausareita laidasta laitaan

    Musiikki-tv alkoi tv:stä vuonna 2006

    Kun Musiikki-tv aloitti lähetyksensä vuonna 2006 monitoimimies Timblalandin tuottamat levyt hallitsivat klubeja ja listoja. Nelly Furtadon Loose- ja Justin Timberlaken FutureSex/LoveSounds -albumeilta ei voinut välttyä. Unohtamatta Gnarls Barkleyn Crazy-hittiä. Mutta mikä oikeastaan oli ominaista vuoden 2006 soundia? Musiikki-tv:n Uuden musiikin erikoisohjelma piirsi aiheesta lavean kokonaiskuvan unohtamatta obskuurempia vaihtoehtoja. Lasipalatsin studiosta uusinta musiikkia esittelivät toimittajat Sonja Kailassaari ja Tomi Saarinen.

  • Suomalaisuuden ilmentymiä eri vuosikymmenten ohjelmissa

    Vuosikymmenet mediassa

    Lähde kanssamme katsomaan ja kuulemaan, mitä Suomesta on taltioitu ja millaisena suomalaisuus on näyttäytynyt eri vuosikymmenten ohjelmissa. Vanhimmat filmit ovat yli sadan vuoden takaa, jolloin suomalaisuus sykki, mutta itsenäinen Suomi oli vielä syntymässä. Tuoreimmat ohjelmat ovat juuri valmistumassa.

  • Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Kultahippuja korville - radiodraaman arkistot aukeavat

    Yle avaa tuhansia tunteja radiodraamaa Areenaan

    Radion kuunnelmatuotanto sai alkunsa Yleisradion syntyvuonna 1926. Ensimmäinen kuunnelma lähetettiin viidentenä toimintapäivänä. Kuuluttajaksi taloon tullut Markus Rautio loi Radioteatterin kokeilemalla näyttelijöiden kanssa, miten mikrofoni reagoi eri tilanteissa.

  • Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.