Hyppää pääsisältöön

Maalaiskomedioiden Kuusniemellä eletään ihmisen näköistä elämää

Peräkamaripojat-sarjan neljän miesnäyttelijää kurkistaa ikkunasta
Ylhäällä: Panu Vauhkonen Karri Lämpsä, alhaalla: Kari Manninen, Tom Lindholm (Peräkamaripojat) Peräkamaripojat-sarjan neljän miesnäyttelijää kurkistaa ikkunasta Peräkamaripojat,Yle Elävä arkisto

Maalaiskomedia on yhteisnimitys Yleisradiossa vuosina 1998–2006 esitetyille draamasarjoille, joissa seurattiin kuvitteellisen Kuusniemen elämää Hämeessä.

Tähän artikkeliin on koottu jaksojen osia sarjoista Vain muutaman huijarin tähden (1998), Peräkamaripojat (2001) ja Mooseksen perintö (2002). Osa medioista on tässä kokonaisina. Jokaisen sarjan osat ovat katsottavissa kokonaisina Yle Areenassa 12. heinäkuuta 2018 asti.

Suosituimpiin suomalaisiin televisiodraamoihin kuuluneita sarjoja kutakin seurasi noin miljoona katsojaa. Niistä tehtiin teatterisovituksia ja sarjoissa kuullusta musiikista julkaistiin vuonna 2003 albumi nimeltään "Turpeisen baari". Nimi juontaa juurensa samannimisestä kuusniemeläisestä huoltamo-baarista, jota yrittäjä P.A. Turpeinen pyörittää. Sarjojen kuvauspaikat sijaitsivat eri puolilla Pirkanmaata muun muassa Vesilahdella, Ruovedellä, Suodenniemellä ja Kurussa.

Maalaiskomedioiden käsikirjoituksesta on vastannut Heikki Luoma ja sarjat on ohjannut Jukka Mäkinen, joka kertoo Yleisradion haastattelussa "maalaiskomedia"-nimityksen taustoista ja siitä, miksi ne ovat olleet niin suosittuja.

Vain muutaman huijarin tähden -sarjassa sätkittiin hyvien veljien verkossa

Vain muutaman huijarin tähden (1998) aloitti maalaiskomediat. Idean käsikirjoittaja Heikki Luoma sai omien sanojensa mukaan kauppareissulla. Pelkkää mielikuvituksen lentoa se ei suinkaan ollut, vaan Vain muutaman huijarin tähden -sarjan taustalla on todellisia ihmisiä ja tapahtumia. Luoma kertoo Ylen haastattelussa kotipitäjänsä nuoresta poikamiespapista, joka joskus 50-luvulla sai kylän mahtimiehet kimppuunsa puolustaessaan kirkkoa rakennushankkeilta. Kuten draamassa todellisuudessakin pappi joutui myös joidenkin kyläläisten hampaisiin noustessaan vastahankaan rahanvaltaa vastaan. Valittaessaan tuomiokapituliin kirkon tilanteesta, osa seurakuntalaisista alkoi boikotoida kirkonmenoja.

Vain muutaman huijarin tähden –sarjan sävy on lämmin huumori.― Käsikirjoittaja Heikki Luoma

Vain muutaman huijarin tähden -sarjan yksi päähenkilöistä on nuori pappi, joka tavan takaa joutuu todistamaan paikkakunnan mahtimiesten röyhkeyttä ja maallisen vallan hampaattomuutta taistelussa huijareita vastaan. Sarjan perusidea on esittää huumorin keinoin ihmiselämän kirjoa, jossa konniakin kuvataan lämminhenkisesti. Luoma toteaakin haastattelussa, että tv-käsikirjoituksessa tarinan sävy on tärkeä ja tässä sarjassa se on lämmin huumori.

Sarja alkaa, kun Kuusniemen uusi kirkkoherra Matias Pohto (Jarkko Tiainen) on matkalla uuteen työpaikkaansa, kun hän kohtaa sattumalta samalle paikkakunnalle uutena kulttuurisihteerinä aloittavan Suvi Aaltosen (Miia Nuutila). Pian saapumisensa jälkeen molemmat saavat huomata, miten Kuusniemellä asioita on tavattu hoitaa.

Sarjan muita keskeisiä hahmoja ovat kunnavaltuuston puheenjohtaja Urmas Hakkarainen (Matti Tuominen) ja kunnanjohtajan Ahti Kiiski (Jukka Pitkänen), joiden juonittelut pitävät kuntalaiset kiireisinä ja valppaina. Heidän apunaan toimii hautaustoimistoyrittäjä ja terveyslautakunnan jäsen Varma Kylmälehto (Ilkka Korhonen). Huoltamoyrittäjä P.A. Turpeisen (Risto Salmi) huoltoasema-baari on kunnan hermokeskus. "Turpeisen kabinetissa" tehdäänkin toisinaan kunnan kannalta tärkeitä päätöksiä.

Kanttori Ilmari Piiparinen, seurakunnan urkuri viilettää kylänraittia mopedillaan ja kärsii alkoholiongelmasta. Hän on kuitenkin syvästi kultturelli henkilö, jolle musiikki on kaikki kaikessa ja joka ei halua olla häiriöksi kenellekään. Tom Lindholmin esittämästä Piiparisesta tuli aikanaan peräti someilmiö, jonka faniryhmään liittyi kymmeniätuhansia ihmisiä.

Vain muutaman huijarin tähden näyttelijät ja tekijät

Jarkko Tiainen Matias Pohto

Miia Nuutila Suvi Aaltonen

Pertti Itkonen Kauppias Jortikka

Ilkka Korhonen Varma Kylmälehto

Ahti Kuoppala Rainer Mielonen

Tom Lindholm Ilmari Piiparinen

Kari Manninen Valtsu

Anne Niilola Virpi Hakkarainen

Kirsi Nurminen Tuulia Huttunen

Jukka Pitkänen Ahti Kiiski

Tuire Salenius Valma Ala-Viehko

Risto Salmi P.A. Turpeinen

Marja-Leena Syvänen Hillevi Jortikka

Matti Tuominen Urmas Hakkarainen

Tuija Vuolle Viola

Pekka Lukka kunnanlääkäri Voivalin

Asko Sahlman konstaapeli Juurikkala

Pertti Koivula konstaapeli Myllyniemi

Sirpa Bertling tuottaja

Jukka Mäkinen ohjaaja

Heikki Luoma käsikirjoittaja

Esa Kotilainen musiikki

Juhani Heikkonen kuvaus

Peräkamaripojissa poikamiehet etsivät rakkautta ja pyristelevät itsenäisiksi huijareiden hääriessä ympärillä

Peräkamaripojat olivat maalaiskomedioiden toinen osa ja siinä pääosassa olivat Kuusniemen aikuiset poikamiehet. Iltapäivälehti oli julkaissut Kuusniemen kulttuurisihteerin Suvi Pohdon (entinen Aaltonen) kirjoituksen kunnan poikamiehistä, jotka etsivät itselleen elämänkumppania. Tämän seurauksena kuntaan tullaan tekemään aiheesta dokumenttia, joskaan kaikilla tekijöillä ei ole puhtaita jauhoja pussissa. Taustalla häämöttää maa- ja yritysomaisuus, jota havitellaan omistajilta toisiin taskuihin.

Peräkamaripojat on junttikomedia, jossa on vain yksi ihmisen näköinen miehenpuoli.― Tv-kriitikko Jukka Kajava Peräkamaripojista Helsingin Sanomissa 2001

Kyläkauppiaan poika Late, maatilayrittäjän poika Oskari, kanttori Piiparinen ja korjaamoapulainen Valtsu ovat sarjan poikamiehet, joista tv-kriitikko Jukka Kajava Helsingin Sanomissa kirjoitti vuonna 2001, että he ovat naisenkipeitä ja äidin hoteisiin juuttuneita lökäpöksyjä. Karri Lämpsän Oskaria hän kuvaa sarjan ainoaksi "ihmisen näköiseksi miehenpuoleksi". Kajava kutsuu myös maalaiskomedioita "junttikomedioiksi, jotka ovat niin toistensa kaltaisia, ettei katsoja tiedä, mihin yksi päättyi ja mistä toinen alkaa." Kriitikon näkemyksistä huolimatta sarjan ensimmäinen osa keräsi yli miljoona katsojaa.

Peräkamaripoikien näyttelijät ja tekijät

Sari Havas Veera Keto
Tom Lindholm kanttori Piiparinen
Karri Lämpsä Oskari Fräntilä
Kari Manninen Valtsu
Anne Niilola konstaapeli Hakkarainen
Kirsi Nurminen Tuulia
Miia Nuutila Suvi Pohto
Kunto Ojansivu Aulis Närhi
Tuija Piepponen Lilja Fräntilä
Asko Sahlman konstaapeli Juurikkala
Risto Salmi P.A. Turpeinen
Kari Sorvali Heimo Hujanen
Pertti Sveholm Sulander
Panu Vauhkonen Late Jortikka

Sirpa Bertling tuottaja
Esa Kotilainen musiikki
Heikki Luoma käsikirjoitus
Arto Miettinen järjestäjä
Jukka Mäkinen ohjaus

Mooseksen perintö toi rahan ilot ja kirot pieneen kuntaan

Mooseksen perintö oli Kuusniemi-komedioiden viimeinen sarja. Siinä huoltamoyrittäjä P. A. Turpeinen löytää isänsä Mooses Turpeisen kassakaapin, jonka sisältä löytyy kalossien lisäksi testamentti. Ilmenee, ettei Mooses ollutkaan varaton kuollessaan. Tieto mahdollisesta suuresta perinnöstä leviää Kuusniemellä ja sesaa paikalliset vilunkipelaajat liikkeelle. Miljonääriksi muuttuneelle Turpeiselle tulee mahdollisuus ostaa pakkohuutokaupassa entisen kunnan napamiehen Urmas Hakkaraisen maatila. Siitä taas eivät kaikki pitäneet. Entiset kunnan mahtimiehet pyrkivät hyötymään perinnöstä. Mooseksen perintö nostaa esiin ahneuden ja itsekkyyden mutta myös arvot, joiden varaan yhteisö voi rakentaa hyvää tulevaisuutta.

Rähjäiset, elämänmakuiset roolihahmot ovat mieluisia. He ovat oikeita ihmisiä, eivätkä kiiltokuvia.― Näyttelijä Risto Salmi roolihahmostaan TS:n haastattelussa 2001

Mooseksen perinnössä niin tarina kuin juonenkäänteet lepäävät Risto Salmen (1941–2016) esittämän huoltamoyrittäjän harteilla. Aikaisemmissa maalaiskomedioissa Turpeisen huoltamo-baarilla oli tärkeä sijansa mutta nyt sekä baari että isäntä olivat aiempaa keskeisemmässä roolissa.
Risto Salmi värikuvassa
Risto Salmi Risto Salmi värikuvassa Risto Salmi

Tv-rooli poiki Salmelle Turpeisen rooleja kesäteattereissa vielä vuosia eläkkeelle jäämisensä jälkeen, Salmi kertoi Iltalehden haastattelussa vuonna 2013. Näyttelijälle huoltamoyrittäjä Turpeinen oli omien sanojensa mukaan luonteva rooli, vaikka ihan niin tyhmäksi hän ei itseään tuntenut kuin mitä Turpeinen oli. Turun Sanomien haastattelussa Salmi kertoi pitävänsä vähän rähjäisistä, elämänmakuisista roolihahmoista, sillä ne olivat hänen mukaansa oikeita ihmisiä, eivätkä mitään kiiltokuvia.

Maalaiskomedioissa Salmen esittämä Turpeinen on hyvätahtoinen, rehellinen yrittäjä. Hänen heikkoutenaan on pehmeä luonne, jota moni yrittää käyttää hyväkseen.


Toisaalta hänessä on myös aitoa auttamisen halua. Jos Turpeinen ei muuta osaa antaa, niin kuuntelijaksi hänestä on murheen murtamalle.

Mooseksen perinnön näyttelijät ja tekijät

Risto Salmi
P.A. Turpeinen
Kirsi Nurminen
Tuulia Turpeinen
Kari Manninen
Valtsu
Matti Tuominen
Urmas Hakkarainen
Jukka Pitkänen
Ahti Kiiski
Ilkka Korhonen
Varma Kylmälehto
Tuija Vuolle
Viola Turpeinen
Marja-Leena Syvänen
Hillevi Jortikka
Asko Sahlman
Konstaapeli Juurikkala
Anne Niilola
Virpi Hakkarainen
Jarkko Tiainen
Matias Pohto
Miia Nuutila
Suvi Pohto
Tom Lindholm
Ilmari Piiparinen
Katariina Kuisma
Hellä
Panu Vauhkonen
Late Jortikka
Pekka Lukka
Holger Voivalin
Liisa Peltonen
Eija
Esko Raipia
Pankinjohtaja Börje
Sirpa Bertling
Tuottaja
Jukka Mäkinen
Ohjaaja
Heikki Luoma
Käsikirjoittaja
Esa Kotilainen
Säveltäjä
Juhani Heikkonen
Kuvaaja

Lue lisää:

Kulttuurin moniottelija Jukka Mäkisen rakastettuja maalaiskomedioita heinäkuun Toivotut-paketissa

Henkilökuvassa sekä syvähaastattelussa ohjaaja Jukka Mäkinen, joka on tehnyt mittavan määrän viihdettä ja draamaa Ylellä. Niin yksittäisiä pisteohjelmia kuin pitkiä sarjoja. Heikki Luoman kanssa yhteistyössä tehdyt maalaiskomediat ovat katsojien suursuosikkeja. Jukan jäädessä eläkkeelle julkaisemme läksiäislahjana heinäkuun Toivotut-paketissa hänen suosittuja sarjojaan: Matkalaukkukostaja ja Luonnonmukainen rakastaja -sarjat sekä maalaiskomedioina tutuksi tulleet Kuusniemi-sarjat.

Lähteet: Iltalehti 28.4. 2016; TV2 Kakkonen kertoo: Kuusniemen herra; Helsingin Sanomat 3.1. 2001; Turun Sanomat

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.