Hyppää pääsisältöön

Vaakakapinan kesäjatkis, osa 6

Kuvassa on oranssilinssiset aurinkolasit rannalla. Kuvassa on teksti Vaakakapinan kesäjatkis.
Kuvassa on oranssilinssiset aurinkolasit rannalla. Kuvassa on teksti Vaakakapinan kesäjatkis. Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen / stocksnap.io vaakakapinan kesäjatkis

Vaakakapina julkaisee kahdeksanosaisen kesäjatkiksen, jonka kirjoittamiseen voi kuka tahansa osallistua Jenny ja Läskimyytinmurtajat -yhteisössä tai lähettämällä juonenkäänteitä osoitteeseen vaakakapina@yle.fi

Aiemmin tapahtunutta:
Seri viettää viimeistä työviikkoaan ennen kesälomaa, kun hänen pomonsa sukulainen Utu tulee työpaikalle lomittajaksi. Seri viehättyy Utun olemuksesta ja haluaisi tutustua tähän paremmin. Selviää, että Seri on viime kesänä tavannut Utun hääjuhlissa, joissa Seri nautti liikaa kuohuviiniä ja avautui Utulle surkeasta parisuhteestaan. Serin kollega Amia näyttää Utulle työpaikkaa tarkemmin, ja Amia menettää tajuntansa kahvihuoneessa. Serille paljastuu, että hänen exänsä on pelannut heidän yhteisiä vuokrarahojaan kolmen tuhannen euron edestä ja rahat olisi toimitettava vuokranantajalle ensi viikon tiistaihin mennessä. Seri palkataan uuteen työprojektiin, josta hän saa ainakin puolet vuokrarästeistä ennakkopalkkana. Utulla on idea loppurahojen keräämiseksi, mutta hänen ideassaan pitäisi kuulemma olla alasti.

OSA 6


Katson Utua suu loksahtaneena auki. Vai että pitäisi olla oikein alasti, jotta tienaisin loput vuokrarästeistä? Mielessäni alkaa pyöriä hahmotelma itsestäni erittäin pervon aikuisviihde-elokuvan roolissa. Suutun ajatuksesta niin, että silmissäni alkaa pimetä.

"Alastomuushan on hyvin luonnollista, kaikki me synnymme tähän maailmaan vailla rihman kiertämää", Utu virnahtaa ja katsoo minua selvästi tutkaillen, mitä mielessäni liikkuu. Alan olla niin vihainen ja hämmästynyt, että kyyneleet nousevat silmiini. Olen lapsesta saakka reagoinut outoihin ja yllättäviin tilanteisiin itkemällä, mikä on aina niin järisyttävän noloa. En halua, että Utu näkee tätäkin heikkoa puolta itsestäni.

"Painu helvettiin!" itkukarjaisen, minkä jälkeen kyyneleet alkavat valua vielä suurempana virtana silmäkulmistani. Huomaan Utun kasvoilla kysyvän ilmeen, mutten pysty katsomaan häntä enää. Juoksen toimiston käytävän päässä oleville rappusille, koska en halua joutua odottamaan hissiä Utun edessä. Ajatuskin pornoleffan tekemisestä ahdistaa ja oksettaa minua.

Päästyäni ulos toimistorakennuksesta, päätän lähteä kotiin. Jos pomoni soittelee perääni valehtelen saaneeni vatsataudin – en kestäisi enää yhtä ainoaa vastoinkäymistä, exän puhelinsoittoa tai pyörtyvää kollegaa tämän päivän aikana. Hyppään hieman ruosteisen mummopyöräni selkään ja poljen kotiin. Laitan puhelimeni pois päältä, vedän pimennysverhot kiinni ja päätän nukkua loppupäivän.

En tiedä kuinka kauan olen nukkunut, kun säpsähdän hereille hiestä märkänä. Näin painajaista, jossa selvisi exäni pelanneen vuokrarahojen lisäksi kaikki minun säästöni ja tulevat perintöni. Uneen sekoittui myös entistä paremman näköinen Utu, joka odotteli minua ohjaajan tuolilla pornoleffastudiossa. Yritän muistella untani tarkemmin, kun kuulen jonkun ulko-ovelta jyskytystä.

"Seri! Tuu nyt jumalauta avaamaan! Tää on tärkeetä!" ovelta huudetaan. Olen vielä niin unenpöpperössä, etten tiedä näenkö edelleen unta. Vetäisen silkkisen mintunvihreän aamutakin ylleni ja yritän etsiä puhelintani tarkistaakseni kellonajan, kunnes muistan sammuttaneeni puhelimeni virrat ennen nukkumaan menoa. Jyskytys ovella jatkuu entistä määrätietoisempana.

Kiedon aamutakkini vyötä entistä kireämmälle ja laahustan eteiseen. Koska en ole vieläkään varma kuka oven takana on, laitan ulko-oveni turvaketjun kiinni ennen kuin avaan oven.

"Niin?" kuiskaan oven raosta ja yritän tihrustaa, kuka oven takana oikein on.

"Seri! Sori kun mä tulin tänne sun oven taakse, mutten tiennyt kenen muunkaan luokse menisin. Mulla on hätä ja mun pitäisi lainata puhelinta!"

Oven takana on lapsuudenystäväni Ruu. Meillä on Ruun kanssa tapana käydä ihan ilmoittamatta toistemme luona, koska asumme naapurirapuissa. Meillä on myös toistemme kotiavaimet, mutta olemme sopineet, että käytämme niitä ainoastaan rappukäytävän oven avaamiseen – toistemme asuntoihin emme mene suoraan, vaan aina koputuksen kautta.

"Tottakai Ruu, ei mitään hätää", totean ja avaan ulko-oven turvaketjusta. Ruu halaa minua välittömästi päästyään sisään ja katsoo sitten pitkään kasvojani. "Seri, ootko sä itkenyt? Sun silmät on niin turvoksissa!" hän toteaa. Pyyhkäisen kasvojani ja valehtelen saaneeni allergisen reaktion, koska en jaksa kertoa välittömästi kaikkea, mitä olen päivän aikana kokenut.

"Tää kuulostaa tyhmältä kysymykseltä, mutta paljonko kello oikein on?" kysyn Ruulta kun alan etsiä puhelintani. Ruu naurahtaa ja katsoo minua kuin pähkähullua. "Se on iltaseitsemän. Ootko sä ollut taju kankaalla koko päivän?" hän naurahtaa.

Laskeskelen mielessäni, että olen nukkunut kevyet kuuden tunnin päiväunet. Mieleni ja kroppani selkeästi kaipasivat lepoa rankan päivän jälkeen. Olisin tosin voinut nukkua vielä kellon ympäri ja oikeastaan loppuviikonkin, niin ei tarvitsisi alkaa selvitellä raha-asioita tai kommunikoida ulkomaailman kanssa.

Löydän puhelimeni farkkujeni taskusta makuuhuoneen lattialta. Kun alan laittaa puhelimeeni virtaa päälle, päätän avautua Ruulle kaikesta siitä pyörityksestä, mitä olen päivän aikana kokenut. En malta odottaa, että pääsen kertoaan Utusta jollekin ulkopuoliselle – haluan näkökulman siihen, onko typerää olla ihastunut uuteen kollegaan vain parin tunnin tuntemisen jälkeen. Mutta raha-asioista en kehtaa puhua, en ainakaan vielä.

"Ruu, et ikinä arvaa mitä kaikkea tänään on tapahtunut..", totean kovalla äänellä kun kävelen makuuhuoneesta takaisin olohuoneeseen. Kun nostan katseeni kännykästäni sohvalle, en näekään Ruuta missään. Pääni pyörii kuin huuhkajalla yrittäessäni hämärässä huoneistossa nähdä, mihin ystäväni katosi. Yhtäkkiä kuulen rasahduksen ja sydämeni pompsahtaa kurkkuun.

"YLLÄTYS!"

Keittokomeron työtason takaa hypähtää Ruun lisäksi kaksi lähintä ystävääni ja kuohuviinipullon korkki lentää kaaressa juuri ja juuri ohimoni ohi. "Hyvää syntymäpäivää, Seri!" kolmikko kiljuu yhteen ääneen ja ryntää halaamaan minua.

"Mutta syntymäpäiväni ovat vasta ensi viikolla", totean hämmästyneenä.

"Joojoo, mutta tää oli ainoat kolme päivää, jotka sopivat meille kaikille juhlimiseen!" Ruu toteaa ja hörppää kuohuviiniä suoraan pullosta. "Soitettiin sun pomolle pari viikkoa sitten ja sovittiin, että saat olla vapaalla – nyt lähdetään Tallinnaan!" Ruu kiljahtaa ja hymyilee leveästi.

En saa sanaa suustani, kun juuri käynnistämäni puhelin alkaa soida. Jo soittoäänestä tiedän soittajan olevan pomoni, ja pyydän ystäviäni olemaan hieman hiljempaa, jotta voin vastata hänelle. Saan lasillisen kuohuviiniä käteeni, kun vastaan pomolleni ja laitan puhelun kaiuttimelle.

"Seri", pomo toteaa langan toisessa päässä. "Se uusi projekti, johon siirryt. Sua tarvitaan siinä jo tänään. Jos aiot olla mukana, tulet toimistolle nyt."


Pääsevätkö ystävykset juhlimaan Serin tulevia syntymäpäiviä? Mitä neuvoja Seri saa Utun suhteen? Kehtaako Seri kertoa ystävilleen tukalasta vuokrarästitilanteestaan? Osallistu Vaakakapinan kesäjatkiksen luomiseen Jenny ja Läskimyytinmurtajat -yhteisössä tai lähettämällä juonenkäänteitä sähköpostitse osoitteeseen vaakakapina@yle.fi!
  • Vaakakapina - kansanliike, joka mursi pikadieettien vallan

    Kenenkään ihmisarvo ei ole kiinni kehon koosta

    Vaakakapina veti lääkärit, ministerit, kuntokeskukset ja ikilaihduttajat mukaan rintamaan. Kampanja mursi läskimyyttejä ja haastoi purkamaan kehovihan kulttuuria. Kun ihminen pitää itsestään, hän alkaa haluta itselleen hyviä asioita.

  • Sadun joulukirje: "Ajattelen edelleen, että ihminen on ihana!"

    Olkaamme kanssalaisia, ehdottaa Satu Lähteenkorva

    Millainen kulunut kapinavuosi on ollut Vaakakapinan psykologi Satu Lähteenkorvan näkökulmasta? Tässä Sadun joulukirje! Rakkaat vaakakapinalaiset ja sen rohkeat tukijat, En ole haikealla mielin, en, vaikka kohdallani päättyy yksi vaihe kapinassa, kun tehtäväni asiantuntijan roolissa päättyy. Olen saanut oppia paljon, enemmän kuin arvaatkaan.

Uusimmat sisällöt - Vaakakapina