Hyppää pääsisältöön

Yle Tieteen kesäkalenteri: Miksi auringonvalo aivastuttaa?

Kuvituskuva: auringonsäteitä metsässä.
Kuva: Public Domain / Pixabay Kuvituskuva: auringonsäteitä metsässä. aivastus

Yle Tiede etsii vastauksia kesäisiin pohdintoihin heinäkuun jokaisena päivänä. Katso kaikki: Yle Tieteen kesäkalenteri.

#kesäkysymys: MIKSI AURINGONVALO AIVASTUTTAA?

Ilmiötä kutsutaan foottiseksi eli valoon liittyväksi refleksiksi. Toinen, vekkulimpi nimitys on ACHOO (Autosomal Dominant Compelling Helio-ophthalmic Outburst). Taipumus on perinnöllinen, ja tutkimusten mukaan se on jopa 17-34 %:lla väestöstä. Reaktioon kelpaa mikä tahansa yhtäkkinen valonlähde, vaikkapa taskulamppu. Jo Aristoteles pisti ilmiön merkille, mutta varmaa selitystä ei ole löydetty vieläkään.

Yhtenä mahdollisuutena pidetään näköhermon ja sen lähellä olevan, muun muassa nenän tuntemuksista raportoivan kolmoishermon välistä signaalisählinkiä. Näköhermon kautta tulvivan valon aiheuttama impulssi, jonka tarkoitus on saada silmät reagoimaan, toimitetaankin jakeluvirheen vuoksi nenän limakalvolle.

Toisen teorian mukaan tahdosta riippumattomassa parasympaattisessa hermostossa yhden alueen stimulointi voisi aktivoida myös toista sen vaikutuspiirissä olevaa osaa. Tässä tapauksessa siis silmän saama ärsyke tuntuisi myös nenässä.

Epäiltyjen joukossa ovat myös parasympaattisen hermoston ylireagointi ja kolmoishermon erityisherkkyys silmäkuoppien seudulla. Kaikki nämä voisivat johtaa siihen, että äkkiä jo painellaankin aivastusnappulaa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • GMO karkasi laboratoriosta - oranssien petunioiden joukkotuho alkoi Suomesta

    Muuntogeenisiä kasveja kasvoi Helsingin ytimessä vuosia.

    Monet kokevat geenimuunnellut (GM) kasvit pelottavina. Pahimmissa painajaisissa laboratoriosta karkaa GMO, joka aiheuttaa jotain hallitsematonta ja ennalta-arvaamatonta! Mitä jos kertoisin, että laboratorioista on oikeasti karannut GM-kasveja? Mitä jos kertoisin, että niitä kasvoi Helsingin ytimessä vuosien ajan?