Hyppää pääsisältöön

Hector ja Freeman tarjosivat Tuubin täydeltä kasarirockia

Tuubi-ohjelman tunnus, esiintyjiä sekä juontajat Heikki Harma ja Leo Friman kuvakollaasissa.
Tuubi-ohjelman tunnus, esiintyjiä sekä juontajat Heikki Harma ja Leo Friman kuvakollaasissa. Kuva: Yle Elävä arkisto Tuubi,1979,1980,1981,musiikkiohjelmat,Hector,Leo Friman

Syksyllä 1979 käynnistynyt Tuubi oli alkuvaiheissaan Ylen ainoa rockpainoitteinen tv-sarja. Ensimmäisinä vuosina sitä juonsivat Heikki "Hector" Harma ja Leo "Freeman" Friman. Tuubi tallensi mm. Kauko Röyhkän, Hassisen Koneen, Jimi Suménin ja Tommi Läntisen varhaiset esiintymiset.

Tämä artikkeli sisältää Tuubi-ohjelmat vuosilta 1979, 1980 ja 1981. Vuosien 1982–1983 jaksot julkaistaan myöhemmin. Ohjelmien soittolistat ovat artikkelin lopussa. Kokonaiset jaksot ovat nähtävissä myös Yle Areenassa.

Vuosina 1979–1983 ruudussa pyörinyt Tuubi tarjosi ensimmäisinä kausinaan rockabillyä, punkkia, uutta aaltoa, suomirockia, heviä, afrorytmejä ja funkia. Useimmin nähty ulkomainen tähti oli juontaja Heikki Harman omiinkin suosikkeihin kuulunut David Bowie. Kotimaisista artisteista vierailivat ahkerimmin Dave Lindholm, Pelle Miljoona, Sumén ja Läntinen eri kokoonpanojensa kera. Muita säilyneitä harvinaisuuksia ovat mm. Esa Kotilaisen, Albert Järvisen ja Jukka Orman, The Slippersin ja Bingoksi Lämmin -yhtyeen esitykset, Juice Leskisen joulusaarna, Esa Saarisen puhe rockin vihaajille sekä Eki-sedän Beatles-muistot.

Tämä ohjelma on ihan tuubi, ja se on muuten kansainvälisesti käypä nimi koko tälle pöntölle.― Heikki Harma Tuubissa 7.11.1979

Sarjan nimi tuli englanninkielisestä tv:tä tarkoittavasta termistä, ja ohjelman tunnus muokattiin amerikkalaisen Tubes-yhtyeen logosta. Juontajat viljelivät spiikeissään mielellään pursottamiseen ja pursuamiseen liittyviä kielikuvia.

Tuubi syntyi TV2:n pitkäikäisen Iltatähti-sarjan viettäessä hiljaiseloa kesästä 1979 loppuvuoteen 1980. Kerran kuussa lähetetty Tuubi oli tuona aikana Ylen ainoa jokseenkin säännöllinen rocksarja, vaikka sekin jäi heti keväällä 1980 telakalle yli puoleksi vuodeksi.

Iltatähdestä poiketen Tuubi ei yrittänytkään syleillä populaarimusiikin koko kirjoa vaan keskittyi lähinnä rockmusiikkiin. Se imi silminnähtävää inspiraatiota ajankohtaisesta elävän musiikin liikkeestä, ja ensimmäisen talven jaksoissa esiteltiinkin vuoron perään eri kaupunkien musiikkiyhdistyksiä ja nousevia uusia bändejä. ”Tarkoituksena on välittää tämän ohjelman avulla nuorten musiikkia heidän omilla ehdoillaan ja heidän itsensä esittämänä ilman turhia kaupallisia rasitteita”, Katso-lehden Erkki Pälli muotoili ylevästi tekijöiden tavoitteet.

Heikki Harma juontaa Tuubi-ohjelmaa, taustakuvana hiekkaerämaa.
Heikki Harma ensimmäisessä Tuubissa vuonna 1979. Heikki Harma juontaa Tuubi-ohjelmaa, taustakuvana hiekkaerämaa. Kuva: Yle kuvanauha Hector,1979,Tuubi,juontajat,kuvakaappaus,Yle Elävä arkisto,Hiekka-aavikko
Leo Friman juontaa Tuubi-ohjelmaa.
Leo Friman eli Freeman isännöi Tuubia vuonna 1981. Leo Friman juontaa Tuubi-ohjelmaa. Kuva: Yle kuvanauha Tuubi,1980,juontajat,musiikkiohjelmat,kuvakaappaus,Yle Elävä arkisto,Leo Friman
Tuubi-ohjelman juontajat Bubi Ponsivuori (valepukuinen Hector peruukissa ja tekoparrassa) ja Outi Popp vuonna 1982.
Bubi Ponsivuori (Heikki Harma) ja Outi Popp tulivat Tuubin juontajiksi vuonna 1982. Tuubi-ohjelman juontajat Bubi Ponsivuori (valepukuinen Hector peruukissa ja tekoparrassa) ja Outi Popp vuonna 1982. Kuva: Yle/Håkan Sandblom Tuubi,Hector,Outi Popp,1982,televisiotoimittajat,televisio-ohjelmat,musiikkiohjelmat

Tuubin erikoisuutena oli myös eri rocksoittimien esittelysarja, joka tosin lopahti jo kolmanteen kertaan heti lyömäsoittimien jälkeen. Ensimmäisten jaksojen sisältämässä nostalgiaosuudessa esiintyivät kotimaiset 1960-luvun rockveteraanit.

Niin Harman kuin häntä seuranneen Leo Frimaninkin juonnot olivat asiapitoisia ja vailla erityisempää huumoria tai pelleilyä. Välillä sarjaa kuitenkin kevennettiin sketseillä ja fiktiivisillä juontajahahmoilla. "Tekijätiimi yritti tehdä 'sivistynyttä', asiantuntevaa rockohjelmaa", Friman totesi Elävälle arkistolle vuonna 2017.

Levy-yhtiöiden tyrkyttämien musiikkivideoiden lisäksi nähtiin runsaasti studiossa tehtyjä live- tai playbacktaltioita. Esiintyjäkaarti oli ajalle tyypillisesti kovin miesvoittoinen. Suomessa vierailevia ulkolaisia artisteja nähtiin jaksoissa enää perin harvoin (verrattuna esimerkiksi Iltatähden varhaisvuosiin), todennäköisesti sopimusongelmista johtuen.

Tuubi oli Harman ensimmäisiä tv-töitä. Juontajat toimittivat ohjelmaa yhdessä ohjaaja Uolevi Taskisen kanssa. Harma itsekin ohjasi bändien studio-osuuksia.

Kaikki sarjan osat eivät ole tallella, ja monet säilyneetkin taltiot ovat kopioita heikkolaatuisilta U-matic- tai VHS-nauhoilta. Ne on kuitenkin julkaistu tässä kulttuurihistoriallisen arvonsa tähden. Osaa niistä on jouduttu lyhentämään tekijänoikeussyistä.

Lepakosta lakeuksille

Tuubin avausjakso lähetettiin marraskuussa 1979. Katso-lehden kertoman mukaan Harma sairastui ennen ensimmäisen osan suunnitteluvaihetta ja palasi vasta kun ohjelman sisältö lyöty lukkoon. Erkki Pälli varoittikin Katsossa, että "ensimmäinen tuubillinen on puserrettu pienessä paniikissa ja saattaa olla siksi hieman keskenkäynyt".

Ohjelman pääaiheena oli helsinkiläinen Lepakkoluola, joka oli aiemmin samana vuonna vallattu elävän musiikin käyttöön. Lepakko-osuudessa esiintyvät Jimi Sumén Project, rockabillytrio Ducktails ja Lepakkoteatteri. ELMUn aktiivi Teemu Lehto kertoo talon toiminnoista.

Antero Jakoila esittelee erilaisia kitaroita ja lisälaitteita, ja T. T. Oksala näyttää, millainen vehje on syntetisaattorikitara. Veteraanisarjan aloittaa 1960-luvun beatlaulaja Cay Karlsson. Tiettyä nostalgista vivahdetta on myös Heikki Harman mustassa juontoviitassa, joka tuo mieleen 1970-luvun mystisimmät Hector-ajat.

Täältä Tuubista pursuu elävän musiikin ääni.― Heikki Harma Tuubissa 7.11.1979

Tuubin joulukuinen kakkosjakso keskittyi tamperelaiseen rockiin ja elävän musiikin liikkeeseen. Tilanne Pirkanmaalla poikkesi tuntuvasti Helsingistä: PIMU-yhdistyksen tilaisuudet olivat vastatuulessa, ja nuorisotoimiston valtausmielenosoituksen osanottajia syytettin virkavallan vastustamisesta. Haastateltavina ovat PIMUn edustaja Viljami Nurmi ja 16-vuotias aktivisti Katariina Lillqvist. Manselaista rockia edustavat Juice Leskinen Slam, Eppu Normaali sekä nuori punkbändi Sensuuri, jossa kitaroi 16-vuotias Costello Hautamäki.

Mikael Wiik haastattelee amerikkalaisvieras Moon Martinia, kosketinvelho Esa Kotilainen esittelee syntetisaattoreita ja muita härpäkkeitä, ja veteraanisarjassa ovat vuorossa Eero ja Jussi Raittinen. Muista herkuista mainittakoon 15-vuotias ruotsalainen rockpianon ihmelapsi Per-Erik Jonsson takomassa koskettimia koulukonsertissa Saarijärvellä.

Ihan viime aikoina on näkynyt merkkejä, että uusi aalto on nousemassa maihin myös Pohjanmaalle.― KEMUn Risto Vuorinen Tuubissa 23.1.1980

Kahdeksankymmenluvun ensimmäisessä Tuubissa sivuutettiin taakse jäänyt vuosikymmen lyhyin ja epämääräisin mutinoin. Elmu-liikettä sai tällä kertaa edustaa Vaasan läänin kehittyvän musiikin yhdistys KEMU. Hieman yllättäen sen puuhamiesten haastattelussa ei puhuta mitään edellisenä kesänä alkaneesta Provinssirockista.

Pohjanmaan musiikkilähettiläinä toimivat pietarsaarelainen folkrockyhtye St. Petersaari, bluegrasskvartetti Stetson Vetelistä sekä ohjelman varsinainen aarre, omalaatuinen uuden aallon pioneeri Bingoksi Lämmin Alavudelta.

Soitinesittelysarjan päätösosassa Upi Sorvali tekee lyömäsoittimet tutuiksi hepokattihumpan tahdissa, ja veteraaniosuudesta vastaa 1960-luvun suosikkibändi Topmost. Ohjelman alkuperäinen kuvanauha on poistettu, mutta vuonna 1993 Bingoksi Lämmin -yhtyeen Seppo Samppala lähetti Ylen arkistolle VHS-kasetin, jolta oheinen video on peräisin. Tallenne ei ole tv-lähetyskelpoinen mutta kulttuurihistoriaa hyvinkin.

Tommi Läntisessä yhdistyy Pave Maijasen vakava perusasenne rockiin ja Viktor Kalborrekin mimiikka.― Heikki Harma Tuubissa 4.2.1980

Helmikuun Tuubi tutustui tuoreeseen turkulaiseen musiikkiin. Ska-henkisen Fabricsin riveissä nähdään mm. kitaristi Ari "Hombre" Lampinen ja lyhyttukkainen solisti Tommi Läntinen. Kokeilevampaa fuusiotyyliä edustaa Ismo Laakson johtama kokoonpano, ulkopaikkakuntalaisena vahvistuksenaan sipoolainen urkulegenda Jukka Gustavson. Mistreated-bändistä voi bongata tulevan Bogart-kitaristi Veijo Mäen alias Vinnie Lanen.

Ohjelman muihin esiintyjiin kuului helsinkiläinen Broadcast, jossa soittivat mm. Edu Kettunen, Kim Lönnholm ja Esa Kaartamo. Helmikuisen jakson jälkeen Tuubi vetäytyi puolisen vuotta kestäneelle tauolle.

Bubi Ponsivuori esittäytyy

Tuubi palasi ohjelmistoon pitkän tauon jälkeen syyskuussa 1980. Syyskauden ensimmäinen ohjelma koostui lähinnä kahdesta mainiosta livetaltioinnista, Hurriganesin Ruotsin-konsertista ja Pelle Miljoona Oy:n Tavastian-keikasta. Pelle Miljoonan siniristikuvioinen paita toi Ylen ohjelmapäivystykseen närkästyneitä puheluita. (Tekijänoikeussyistä kumpakaan filmiosuutta ei voida julkaista netissä.)

Lokakuun Tuubissa Harma sai juontajakumppanikseen rokkipappa Bubi Ponsivuoren. Suomenkin pienissä musiikkiympyröissä tämä tietäjä oli tyystin uusi ja tuntematon nimi. Parin jakson jälkeen hän häipyi ties minne, mutta palasi ruutuun myöhemmin uudelleen.

Lokakuisessa ohjelmassa on jälleen antoisa kotimainen livekattaus. Pitkän linjan muusikko Vando Suvanto oli uuden aallon myötä rohkaistunut esittämään omia suomenkielisiä biisejään. Oululaistulokas Kauko Röyhkä piruilee haastattelussaan rock-kulttuurille ja muistuttaa rakkauden olevan myös "limaista". Huippusuositun Kojon osuuden erikoisuutena on "Oklahoman futisköörin" avustuksella esitetty kantriralli Francoise.

Kameramiehet valittivat ääntä liian kovaksi, mutta Maijanen ja kumppanit kieltäytyivät soittamasta hiljempaa.― Erkki Pälli Katsossa joulukuussa 1980

Marraskuussa ei valmistunut uutta ohjelmaa vaan huhtikuun lähetys uusittiin. Joulukuisen Tuubin tekoa sävytti työsuojeluselkkaus, joka syntyi Pave Maijasen Mistakes-yhtyeen kuvanauhoituksessa. Katso-lehden mukaan alun perin oli tarkoitus nauhoittaa livenä kolme numeroa, mutta kiistan vuoksi bändin osuus supistui yhteen biisin. Ohjaaja Taskisen mukaan kuvaajat olivat tottuneet isompaankin meteliin, ja hän arvelikin taustalla olleen jotain aivan muuta.

Lähetykseen on tallentunut paljon kiintoisaa pophistoriaa. Juicen joulusaarnan jälkeen kuullaan tuore uutuus, sittemmin jouluklassikoksi noussut Sika.. Hiljattain salamurhassa kuollutta John Lennonia muistellaan Beatles-filmein, ja nimikirjoitusten metsästäjä Erkki Rapo eli Eki-setä kertoo ensitapaamisestaan bändin kanssa vuonna 1966. Shadows-kitaristi Hank B. Marvin – 1960-luvun rautalankasoittajien esikuva – avaa soundinsa salaisuutta. Tuleva kansansuosikki Kaija Koo ja Nylon Beatin hittimaakari Risto Asikainen ottavat ensiaskeleitaan showmaailmassa funkbändi Steel Cityn riveissä.

Freeman korvaa Hectorin

Keväällä 1981 Harma jäi Tuubista tauolle palatakseen tiimiin seuraavan vuoden alussa. Hänen viimeiset juontonsa tältä erää kuultiin tammikuun ohjelmassa, jonka studiovieraana on kitaristi Jukka Syreniuksen johtama fuusiobändi Touch. Musiikkivideot tekivät tuloaan suomalaiseenkin levybisnekseen, ja Jimi Sumén oli yksi ensimmäisistä artisteista, joille levy-yhtiö teetätti promovideon. Varhaisella No More Home Movies -pätkällä on kulttuurihistoriallista arvoa sikälikikin, että siinä nähdään koko joukko helsinkiläisiä muusikoita ja in-jengiä, kuten Vety Kumpula, Mauno Paajanen, Ralf Örn ja Helena Lindgren.

Harma oli vielä toimittamassa maaliskuista Tuubia, jossa sai ensiesityksensä Anssi Tikanmäen laaja, kotimaan maisemia ja tunnelmia kuvaava sarja Maisemakuvia Suomesta. Sävellysten lomassa kuultiin Tikanmäen kirjoittamia lyhyitä tekstejä Oiva Lohtanderin lukemina. Vuoden 1982 alussa ohjelman konserttiosuus lähetettiin uusintana, joka on nähtävänä ohessa. Lisää tietoa sävellyskokonaisuudesta löytyy sitä koskevasta artikkelista.

Synkkyys ja ahdistuneisuus, mikä niissä biiseissä ehkä on, tulee suoraan tuolta meidän ympäristöstä.― Ismo Alanko Tuubissa 13.4.1981

Kevään puolivälissä Tuubin juontajaksi vaihtui Heikki Harman lankomies Leo Friman, joka tunnettiin myös laulaja Freemanina. Hänellä oli jo juontokokemusta radiosta ja myös "jonkunlaista näkemystä suomalaisen kevyen musiikin kentästä".

Huhtikuun jakso tarjosi mm. Albert Järvisen ja Jukka Orman nautittavan kitaravuoropuhelun bluesin merkeissä. Helsinkiläinen rockabillybändi Slippers pääsi televisioon ensi kertaa urallaan. Laulusolisti Keijo Siuruainen (ent. Jääskeläinen) vaikutti paljon myöhemmin Sick Things Internationalissa.

Ohjelmassa neljä kappaletta esittänyt Hassisen Kone jäi Frimanin mieleen "pirteänä laumana pohjoiskarjalaisia velikultia". Bändin keulahahmon Ismo Alangon mukaan bändin synkkinä pidetyissä kappaleissa oli kuitenkin iloinen ja optimistinen perusvire. Seuraavana syksynä Alangon sanoituksia suomittiin julkisesti mm. toimittaja Maija Dahlgrenin radio-ohjelmassa.

Tasapuolista luovintaa

Friman kuvasi Tuubin artistivalintoja myöhemmin "tasapuoliseksi luovinnaksi" eri nimien ja tyylien välillä. Syksyn 1981 ohjelmat tarjosivatkin mm. heviä ja hardrockia, afroa, syntikkapoppia, jaziskelmää, uutta aaltoa ja bluesia.

Elokuun Tuubin vieraana oli jo toistamiseen Fabrics (tällä kertaa "fiiliksellä"), joka käytti ruutuaikaa myös manaillakseen Turun nihkeää asennetta rockmusiikkiin. Jim Pembroken lyhytikäisessä Jimbo-kokoonpanossa soittivat tulevat Sielun Veljet Jukka Orma ja Affe Forsman. Basisti Mats Huldén liittyi seuraavana vuonna Kauko Röyhkän Narttuun.

Se siitä Englannin Popedasta, sillä seuraavaksi lavalle astuu se oikea Popeda.― Leo Friman Tuubissa 28.9.1981

Syksyn aikana Tuubia pyrittiin kehittämään monimuotoisemmaksi lisäämällä ohjelmaan Matti Pellonpään ja Jukka Nurmelan esittämiä rockaiheisia sketsejä ja myöhemmin myös Timo Mäkelän sarjakuvia. Omia kotimaisia livetaltiointeja korvattiin otteilla Jouko Lehmuskallion ohjaamasta Rokki Diggari -elokuvasta, joka pyöri samana syksynä teattereissa varsin vähäiselle yleisömäärälle. (Em. elementit on tekijänoikeussyistä poistettu tässä artikkelissa julkaistuista ohjelmista.)

Syyskuun Tuubissa nähtiin mm. Popeda, Motörhead (eli "Englannin Popeda") sekä Calle Lindholmin ja Heikki Hiekkalan Helsingfors Cafe Duo vanhan jazzstandardin parissa.

Tuubin lokakuisen lähetyksen päävieraita oli Hasse Wallin All Stars -afrokokoonpano, jossa heiluivat mukana mm. Jim Pembroke, Antero Jakoila, Otto Donner, Sakari Kukko, Reino Laine, Junior Simola ja Keimo Hirvonen. Solistina on kongolainen lauluntekijä ja kitaristi Marie-Alphonse Liwata. Jakson muita esiintyjiä ovat Liisa Tavi ja etenkin Frimanin toivoma Van Halen.

On järkyttävää, että kouluopetuksessamme esitetään vastuuttomasti kirjailijoita, jotka ovat käyttäneet alkoholia tai huumeita.― Esa Saarisen juhlapuhe Tuubissa 23.11.1981

Vuoden 1981 toiseksi viimeinen Tuubi otti osaa käynnissä olleeseen polemiikkiin rockmusiikin vahingollisuudesta. "Punktohtori" Esa Saarinen avaa "juhlapuheessaan" näkökulman koululaitoksen ja armeijan turmiollisuuteen, ja väittelyn keskiössä ollut Hassisen Kone esittää esimerkin eräitä tahoja kauhistuttaneista teksteistään. Studiovieraina ovat Tanssiorkesteri Markojuhani Rautavaara sekä levytysuransa kymmenvuotisjuhlaa viettävä Jukka Tolonen duokumppaninaan ruotsalaiskitaristi Coste Apetrea. Futurock hiipii jo kuvaan brittiläisen Landscape-bändin myötä.

Mikä kumma vekotin tää peltikitara on?― Leo Friman haastattelee Antero Jakoilaa 28.12.1981

Tuubin vuosi 1981 päättyi rhythm and blues -pitoiseen jaksoon, jossa nähtiin mm. ote Spencer Davis Groupin Ylelle vuonna 1967 tekemästä nauhoituksesta, laulusolistina 19-vuotias Stevie Winwood. Muita esiintyjiä ovat mm. Bob Seger, The Blues Band sekä countrybluesin klassikoita tulkitsevat Dave Lindholm ja Antero Jakoila. Viimemainittu kertoo haastattelussa resonanssikitaroiden saloista.

Artikkelin lähteenä on käytetty mm. Katso-lehden vuosikertoja 1979–1981 sekä Leo Frimanin haastattelua heinäkuussa 2017.


Tuubi 07.11.1979 Ducktails: Tore Apart, Bop Little Baby; Boomtown Rats: I Don’t Like Mondays; Dave Lindholm: Ja sinun äänesi. Dream Belle; Jimi Sumén Project: Swinging London; Lepakkoteatteri: Me halutaan Lepakko; Cay Karlsson: Girls. Haastateltavina Teemu Lehto, Dave Lindholm ja Hannu Raatikainen. Antero Jakoila ja T. T. Oksala esittelevät kitaroita. Ohjelmassa esitettiin lisäksi Kellariteatterin sketsi.
Tuubi 19.12.1979 Moon Martin: Dreamer, Bad Case Of Loving You; Per-Erik Jonsson: Baby Let’s Play House; Esa Kotilainen: Keksijälapsen kehtolaulu; Juice Leskinen Slam: Rock'n Roll’n Blues’n Jazz, Viidestoista yö; Eppu Normaali: Njet Njet; Sensuuri: Katurock; Eero ja Jussi and The Boys: Kaunis nainen. Haastateltavina Moon Martin, Esa Kotilainen, Minna Lillqvist, Markku Nurmi, Eero ja Jussi Raittinen. Esa Kotilainen esittelee kosketinsoittimia.
Tuubi 23.01.1980 Ellen Foley: What's a Matter Baby; Bingoksi Lämmin: Tappeli, Hurja min oon ollu; St. Petersaari: Haukkani Memed, Miehen tie; Stetson: Tennessee; Topmost: Hän sinut jättää; Cheap Trick: Dream Police. Haastateltavina Esko Jääskä, Risto Vuorinen, Poku Tarkkonen, Kisu Jernström, Harri Saksala, Heimo Holopainen, Eero Lupari ja Gugi Kokljuschin. Upi Sorvali esittelee lyömäsoittimia.
Tuubi 04.02.1980 David Bowie: John I'm Only Dancing; Fabrics: Look at This, Factory; Ismo Laakso Group: Posliinimiesten tanssi; David Johansen: Swaheto Woman; Mistreated: Sisko; Broadcast: Boogie All Night Long, Pacific; Joe Jackson: Sunday Papers.
Tuubi 29.09.1980 David Bowie: Ashes to Ashes. Haastateltavana Remu Aaltonen. Ohjelmassa esitettiin lisäksi Ruotsin tv:n taltiointi Hurriganes Showtime sekä Jouko Lehmuskallion filmi Pelle Miljoona Oy konserttilavalla.
Tuubi 27.10.1980 Ted Nugent: Scream Dream; Kauko Röyhkä & Narttu: Dora, Kanerva; Kim Carnes: More Love; Vando Suvanto Jne: Iloinen Talo; Kojo: Sunny Southside; Veronica Hillside; Kojo ja Oklahoman futiskööri: Francoise. Haastateltavana Kauko Röyhkä.
Tuubi 22.12.1980 Juice Leskinen: Sika; The Beatles: Back In The U.S.S.R, This Boy; Pave's Mistakes: Maybe She's Coming on Sunday; The Shadows: Equinoxe V; Steel City: Seis; Stevie Wonder: Master Blaster. Haastateltavina Erkki Rapo (Eki-setä) ja Hank Marvin. Juice Leskinen esittää joulusaarnan.
Tuubi 19.01.1981 Jimi Sumén: No More Home Movies; Bruce Springsteen: Rosalita; Touch: Storm, Memories. Ohjelmassa esitettiin lisäksi Rainbow-yhtyeen konserttifilmi.
Tuubi 13.04.1981 The Slippers: Ubangi Stomp, Who's to Say; Black Slate: Amigo; Blondie: The Tide Is High; Albert Järvinen & Jukka Orma: For Your Pleasure, Triple Trouble; Hassisen Kone: Odotat, Tuomiopäivä, Führerin Puolesta, Oikeus on voittanut taas; Ian Dury: Superman's Big Sister. Haastateltavina Keijo Jääskeläinen ja Ismo Alanko.
Tuubi 31.08.1981 Toyah: I Wanna Be Free; Fabrics: Killing Time, Cat, Whatcha Gonna Do; Robert Palmer: Johnny And Mary; Jimbo: Give Me More, Green Bay Blues, Over the Moonbow; Gary U.S. Bonds: This Little Girl. Haastateltavina Tommi Läntinen ja Fabrics.
Tuubi 28.09.1981 Rod Stewart: She Won't Dance With Me; Motörhead: Ace of Spades; Popeda: Minä elän, Onnenpyörä; Helsingfors Café Duo: Onks mul blues; Juice Newton: Queen of Hearts. Ohjelmassa esitettiin lisäksi Matti Pellonpään ja Jukka Nurmelan sketsi sekä Piirpauken osuus elokuvasta Rokki Diggari.
Tuubi 26.10.1981 Van Halen: So This Is Love, Unchained; Liisa Tavi: Jäähyväiset aseille; Hasse Walli All Stars: Na mokli oyo , Mokli mobewa. Haastateltavina Hasse Walli ja Marie Alfonse Liwata. Ohjelmassa esitettiin lisäksi Matti Pellonpään ja Jukka Nurmelan sketsi, Timo Mäkelän animaatiojakso sekä Kojon osuus elokuvasta Rokki Diggari.
Tuubi 23.11.1981 Bee Gees: I'm a Liar; Tanssiorkesteri Markojuhani Rautavaara: Rock'n Roll; Hassisen Kone: Oikeus on voittanut taas; Jukka Tolonen & Coste Apetrea: Gipsy, Socoa; Landscape: Norman Bates. Haastateltavina Kim Wist ja Jukka Tolonen. Esa Saarinen pitää puheen. Ohjelmassa esitettiin lisäksi Matti Pellonpään ja Jukka Nurmelan sketsi sekä Ronski Gangin osuus elokuvasta Rokki Diggari.
Tuubi 28.12.1981 Bob Seger Hollywood Nights; Spencer Davis Group: Gimme Some Lovin'; The Blues Band: Who's Right Who's Wrong; Dave Lindholm & Antero Jakoila: Dust My Broom, Love in Vain, Mean Town Blues; Van Halen: Hear About It Later. Haastateltavina Paul Jones, Dave Lindholm ja Antero Jakoila. Ohjelmassa esitettiin lisäksi Matti Pellonpään ja Jukka Nurmelan sketsi sekä Jouko Lehmuskallion filmi Taj Mahal Puistobluesissa.
Tuubi 02.01.1982 (ensiesitys 16.03.1981) Anssi Tikanmäen sävelkokonaisuus Maisemakuvia Suomesta.
Ohjelmat 11.5.1981 (Status Quo, Zero Nine, April Wine, Kassu Halonen, Yoko Ono) ja 08.06.1981 (Girlschool, Mikko Alatalo, Kim Carnes, M. A. Numminen, Pedro Hietanen, Riki Sorsa, Whitesnake) ovat kadonneet.

  • Outsider Etelänavalla – Korkki ja Lipponen Sumulaakson sankareina

    Kalle Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen Etelänavalla

    Sumulaakson sankarit vie Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen etelään – kauas etelään, aina Etelämantereelle saakka. Kaksitoistaosainen jännityskertomus toteutettiin radiodraamana 17 vuotta valmistumisensa jälkeen. Nyt kuulemme sen ensimmäistä kertaa viiteenkymmeneen vuoteen, sillä kuunnelmaa ei ole uusittu sitten ensilähetysten.

  • Rikostarinoita Suomesta -sarjan rikoksille yhteistä oli vain se, että ne olivat tosia

    Rikostarinoita Suomesta -sarja esitteli kotimaan rikoksia

    Rikostarinoita Suomesta -sarja on rikosaiheinen dokumenttisarja, jota esitettiin Yleisradiossa 2001–2009. Sarjan tarinat perustuvat todellisuudessa tehtyihin rikoksiin. Artikkelissa on myös sarjan tuottajan Markku Kaireksen haastattelu, jossa hän kertoo sarjan syntytaustoista. Tähän artikkeliin on koottu muutamia 30-osaisen sarjan jaksoja.

  • Harjunpää setvii rikoksia neljässä radiodekkarissa

    Harjunpää tutkii kiusantekoa ja kotirauhan häirintää

    Auervaaroja, hylättyjä nuoria ja rakkauden lakeja. Rikoskonstaapeli Harjunpää tutkii kiusantekoa ja kotirauhan häirintää. Lisäksi Harjunpää ja työpari Onerva päätyvät keskelle ennakkoluulojen ja vihan lataamaa ilmapiiriä setviessään romanien vanhoja kaunoja. Radiodekkarit pohjautuvat Matti Yrjänä Joensuun samannimisiin romaaneihin, joista kuunnelmasovitukset on dramatisoinut Timo Kanerva ja ohjauksesta vastaa Rauni Ranta. Harjunpäätä esittää Petteri Sallinen ja Onervaa Elli Castrén.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Näin avaat oven oikein

Joka kolmas suomalainen avaa oven väärin, vaikka oikea tapa on helppo oppia. Hepskukkuun Kesken kaiken -sarja näyttää, kuinka ovi avataan asianmukaisesti.

Lue lisää:

Toivotut: Rosvoja ja poliiseja -paketissa mm. Raid, Kiimaiset poliisit ja Harjunpää-sarjoja

Kotimaisia rikossarjoja rangaistukseksi Suomen kansalle liiasta nordic noirin palvonnasta!

Syyskuun Toivotut-pakettiin Yle Areenaan on etsitty kissojen, koirien ja vasikoiden avulla suomalaisia rikossarjoja ja -ohjelmia. Rikostarinat kiehtovat ihmismieltä kaikissa muodoissaan. Herääkö meissä jokaisessa poliisi ja rikostutkija? Rikollinen? Vai vetävätkö rikoksen herättämät tunteet rikostarinoiden äärelle? Omia tunteitaan voi tarkastella katsomalla Rosvoja ja poliiseja -paketissa mm. Raidia, Kiimaisia poliiseja, Harjunpäitä ja Rikostarinoita Suomesta.

  • Kirkan tie teini-idolista aikuisrockariksi

    Läpimurto vuonna 1967 ja laulamista seuraavat 40 vuotta.

    Kirill "Kirka" Babitzin (1950–2007) teki läpimurtonsa vuonna 1967 ja jatkoi laulamista seuraavat 40 vuotta. "Mulla oli se raaka ja aika rankka tapa laulaa. Kun mä tulin lavalle, se oli sellanen pyörremyrsky", hän kuvaa taiteensa ydintä

  • Kirka esitti ensimmäistä kertaa Daa-da daa-dan

    Q ja tähdet -jakso esitettiin tv:ssä vuonna 1992.

    Q ja tähdet -sarjan avausjakson vieraaksi saapui suosikkilaulaja Kirka Babitzin. Laulaja esitti ohjelmassa ensimmäistä kertaa veljensä Sammyn hittikappaleen Daa-da daa-dan, seesteisellä sovituksella.

  • Miten minusta tuli minä, Vexi Salmi

    Suositun radio-ohjelman vieraana Vexi Salmi

    Epämusikaalinen iskelmäsanoittaja Veikko ”Vexi” Salmi nousi 1960-luvulla julkisuuteen Irwin Goodmanin taustahahmona.

  • Vexi Salmi – lättähattu, iskelmäntekijä ja taiteen ystävä

    Salmi muistetaan ennen kaikkea Irwin Goodmanin aisaparina.

    Vexi Salmi muistetaan ennen kaikkea Irwin Goodmanin aisaparina ja tuhansien iskelmätekstien kirjoittajana. Entinen katusälli on sittemmin tultu tuntemaan myös nykytaiteen keräilijänä. Punaisessa langassa hän muistelee, kuinka etsi suuria totuuksia päällään seisoen ja itämaisia uskontoja tutkien.

  • Irwinin laulut olivat "elämän totuuksia"

    Goodman määrittelee "irwinismin" vapaudeksi.

    Vuonna 1972 tehdyllä haastattelunauhalla Irwin Goodman määrittelee "irwinismin" vapaudeksi, jossa työ ja harrastus ovat sama asia. Kansantaiteilija kiistää pyrkivänsä vaikuttamaan lauluillaan: ne ovat faktoja, "totuuksia".

  • Cicciolina vilautti eduskunnalle

    Italialainen pornotähti-kansanedustaja vierailulla 1988.

    Italialainen pornotähti ja kansanedustaja Ilona Staller alias Cicciolina vieraili Suomessa syksyllä 1988. Hän kävi pehmoleluineen myös eduskunnassa tervehtien kollegoitaan protokollaan kuulumattomalla rinnanvilautuksella.

  • Kalle Kinnunen: Kiimaa vailla häpeää - 40 vuotta Cicciolinaa

    Cicciolinan tarina pornosta populismiin ja politiikkaan.

    Onko Cicciolina karikatyyri, seksiobjekti vai feministinen sankari? Parlamentissakin vaikuttanut pornotähti on rakkauden populisti, jonka 1980-luvun Italia tarvitsi. Somekohujen aikana Cicciolina on sekä kasarin muinaisjäänne että yhä ajankohtainen skandaalien sankaritar, kirjoittaa leffakriitikko Kalle Kinnunen.

  • Rikostarinoita Suomesta -sarjan rikoksille yhteistä oli vain se, että ne olivat tosia

    Rikostarinoita Suomesta -sarja esitteli kotimaan rikoksia

    Rikostarinoita Suomesta -sarja on rikosaiheinen dokumenttisarja, jota esitettiin Yleisradiossa 2001–2009. Sarjan tarinat perustuvat todellisuudessa tehtyihin rikoksiin. Artikkelissa on myös sarjan tuottajan Markku Kaireksen haastattelu, jossa hän kertoo sarjan syntytaustoista. Tähän artikkeliin on koottu muutamia 30-osaisen sarjan jaksoja.

  • Ministerin murhasta uunisurmaan – suomalaisia rikostarinoita historiasta

    Rikostarinoita historiasta -sarja

    Kuusiosaista Rikostarinoita historiasta –sarjaa esitettiin TV2:ssa vuonna 2008. Sarjassa käsiteltiin rikostapauksia, joilla on ollut laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Monia sarjassa esitettyjä rikoksia on käsitelty kirjallisuudessa, akateemisissa opinnäytetöissä ja lisäksi ne ovat antaneet aiheita useille tv-ohjelmille.

  • Ei vanhene koskaan -sarjassa esiteltiin kansakuntaa vavisuttavia rikoksia

    Åke Lindmanin juontama sarja vuodelta 1997.

    Ei vanhene koskaan -sarjassa käsitellään suomalaisia henki- ja seksuaalirikoksia 1930-luvulta aina 1960-luvulle saakka. Suurin osa tapauksista on jäänyt selvittämättä. Sarjaa esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1997. Sen juonsi Åke Lindman. Artikkelissa on kuvia, jotka saattavat järkyttää.

  • Kotimaisia rikossarjoja rangaistukseksi Suomen kansalle liiasta nordic noirin palvonnasta!

    Toivotut-paketissa Areenassa mm. Raid ja Kiimaiset poliisit

    Syyskuun Toivotut-pakettiin Yle Areenaan on etsitty kissojen, koirien ja vasikoiden avulla suomalaisia rikossarjoja ja -ohjelmia. Rikostarinat kiehtovat ihmismieltä kaikissa muodoissaan. Herääkö meissä jokaisessa poliisi ja rikostutkija? Rikollinen? Vai vetävätkö rikoksen herättämät tunteet rikostarinoiden äärelle? Omia tunteitaan voi tarkastella katsomalla Rosvoja ja poliiseja -paketissa mm. Raidia, Kiimaisia poliiseja, Harjunpäitä ja Rikostarinoita Suomesta.

  • Harjunpää setvii rikoksia myös neljässä radiodekkarissa

    Harjunpää tutkii kiusantekoa ja kotirauhan häirintää

    Auervaaroja, hylättyjä nuoria ja rakkauden lakeja. Rikoskonstaapeli Harjunpää tutkii kiusantekoa ja kotirauhan häirintää. Lisäksi Harjunpää ja työpari Onerva päätyvät keskelle ennakkoluulojen ja vihan lataamaa ilmapiiriä setviessään romanien vanhoja kaunoja. Radiodekkarit pohjautuvat Matti Yrjänä Joensuun samannimisiin romaaneihin, joista kuunnelmasovitukset on dramatisoinut Timo Kanerva ja ohjauksesta vastaa Rauni Ranta. Harjunpäätä esittää Petteri Sallinen ja Onervaa Elli Castrén.

  • Knalli ja sateenvarjo ovat palanneet!

    Knalli ja sateenvarjo -jaksoja kuunneltavissa Areenassa

    Rakastettu Knalli ja sateenvarjo palaa Yle Areenaan kymmenen jakson vuosivauhdilla. Areenaan julkaistavat jaksot valitaan suosituimpien joukosta, kuunnellen aiempia yleisöäänestyksiä ja Knalli ja sateenvarjo -faneja.

  • Ikkunoita ihmismieleen - syksyä juhlistetaan palkituilla radiodraamoilla

    Palkittuja radiodraamoja syyskuun alkuun

    Syksyn alkajaisiksi Areenaan julkaistaan viisitoista Sokeain kuunnelmapalkinnolla palkittua radiodraamaa vuosilta 1978-2006. Tarinoiden skaala liikkuu viime vuosisadan alun Pohjanmaalta 1950-luvun Intiaan, huumevieroitusklinikalta koulukiusatun nahkoihin, lapsensa kehityksestä huolestuneiden vanhempien arkeen ja vaimoaan hautaavan miehen huoliin.

  • Outsider Etelänavalla – Korkki ja Lipponen Sumulaakson sankareina

    Kalle Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen Etelänavalla

    Sumulaakson sankarit vie Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen etelään – kauas etelään, aina Etelämantereelle saakka. Kaksitoistaosainen jännityskertomus toteutettiin radiodraamana 17 vuotta valmistumisensa jälkeen. Nyt kuulemme sen ensimmäistä kertaa viiteenkymmeneen vuoteen, sillä kuunnelmaa ei ole uusittu sitten ensilähetysten.

  • Kun Kalle-Kustaa Korkki Pekka Lipposen Santo Utopiaan lähetti

    Legendaarinen kuunnelma jäi Haapakosken viimeiseksi

    Jännityskuunnelmasarja Öljyä ja aivopesua kuultiin radioaalloilla ensimmäisen kerran keväällä 1961. Tarinan päähenkilöitä ei tarvinnut kuulijoille esitellä, sillä heidät – Kalle-Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen – kyllä tunnettiin. Huippusuosittu sarja jäi kirjoittajansa Aarne Haapakosken viimeiseksi. Elävä arkisto esittää kuunnelman kokonaisuudessaan.

  • Viuluviikari-ilmiö innoitti tv-katsojatkin musiikin maailmaan

    Géza Szilvayn metodi nousi ilmiöksi

    Opetusohjelmiemme kirkkaimpia klassikoita on Géza Szilvayn Viuluviikarit, missä katsoja sai aitiopaikalta seurata lasten ja nuorten etenemistä "musiikkimaassa". Ohjelmaa tehtiin kahdessa vaiheessa, vuosina 1979 ja 1986. Jälkimmäinen osuus on katsottavissa kokonaisuudessaan Areenassa.

  • Köyhiä ja rikkaita

    Miljardien talouspolitiikkaa yksinkertaisesti selitettynä.

    Timo-Erkki Heino vääntää miljardien talouspolitiikan rautalangan muotoon. Dokumentissa vuonna 1997 tulevaisuuden visiostaan kertoo yhdysvaltalainen Paul Krugman, talouden nobelisti 2008.

  • Isännät vai isäntien varjot

    Dokumentti kertoo siitä, kenellä oli valta Suomen talouselämässä keväällä 1991. Suuri lama oli vain muutaman kuukauden päässä, mutta siitä ohjelma ja kaikki sen haastateltavat tuntuvat olevan täysin tietämättömiä.

  • Lisää rahaa Suomen rikkaille

    Tuloerot ovat kasvaneet, kun rikkaat rikastuvat.

    Tuloerot ovat kasvaneet, kun rikkaat rikastuvat. Rikkaat rikastuvat, koska veropolitiikka on suosinut rikkaita. Miksi näin on käynyt? Vastaamassa on mm. valtiovarainministeri Jyrki Katainen Timo-Erkki Heinon toimittamassa ohjelmassa.

  • Työt, tulot ja optiot

    Optiot tekivät sadoista suomalaisista miljonäärejä.

    Vuosituhannen vaihde oli Suomessa ainutlaatuista aikaa. Maahan tuli satoja uusia miljonäärejä. Rikastuminen johtui optiomiljoonista.

  • Suomenhevonen kasvaa ja jalostuu

    Suomenhevosen kantakirja perustettiin vuonna 1907.

    Suomenhevosen kantakirja perustettiin vuonna 1907. Sittemmin suomenhevoselle on vakiintunut neljä eri jalostussuuntaa: juoksija, työhevonen, ratsu ja pienhevonen. Kuitenkin yksi ja sama hevonen voi olla sekä nopea juoksija että sitkeä työhevonen.

  • Hevosella pääsee ja rahaakin saa, kunhan lyö vetoa

    Dokumentti vuodelta 1969 taustoittaa suomenhevosen historiaa ja sen jalostusta ainutlaatuiseksi eläimeksi Suomen oloihin. Ohjelma esittelee myös kovin yksityiskohtaisesti ravivedonlyöntiä ja äityy välillä valistuksesta jopa suoranaiseksi totalisaattoripelin markkinoinniksi.

  • Ruunan kesäpäivä

    Tunnelmia hevosten ja lasten kesälomalta Eräjärveltä.

    Tunnelmallisessa filmissä seurataan Askel-nimisen suomenhevosen kesäpäivää Eräjärvellä Pirkanmaalla vuonna 1977. Päivään mahtuu nautiskelun lisäksi ratsastustunteja ja lasten kyyditystä. Lopuksi kirmataan uimaan. Ohjelma etenee Askel-hevosen mietteiden siivittämänä.

  • Kotikontujen filmattu historia kiinnostaa

    Areenasta löytyy paljon vanhaa aineistoa ympäri Suomea.

    Oman asuinseudun historia kiinnostaa monia meistä. Tämän totesimme, kun kävimme esittelemässä Ylen arkistoaineistoja Espoossa Tapiolan kirjastossa. Koolle kerääntyi yli sata kiinnostunutta katsomaan vanhoja filmejä ja tunnistamaan niistä tuttuja kotipaikkoja. Tapahtuman innoittamina kokosimme Areenaan paketillisen entisaikojen Tapiolaa kuvaavaa aineistoa.

  • Hector ja Freeman tarjosivat Tuubin täydeltä kasarirockia

    1980-luvun alun rocksarja oli aikanaan lajinsa ainoa Ylessä.

    Syksyllä 1979 käynnistynyt Tuubi oli alkuvaiheissaan Ylen ainoa rockpainoitteinen tv-sarja. Ensimmäisinä vuosina sitä juonsivat Heikki "Hector" Harma ja Leo "Freeman" Friman. Tuubi tallensi mm. Kauko Röyhkän, Hassisen Koneen, Jimi Suménin ja Tommi Läntisen varhaiset esiintymiset.

  • Kotikadun kolmannen kauden suurin mysteeri löytyy ullakolta

    Neljäs kausi tulee katsottavaksi lokakuussa.

    Kotikadun kolme ensimmäistä kautta ovat nyt katsottavissa Areenassa. Jokainen kausi on katsottavissa kuusi kuukautta, joten vielä on aikaa aloittaa koko sarja alusta. Ensimmäinen kausi on katseltavissa 25.7. saakka. Vuosina 1997–1998 nähty kolmas kausi saapui juuri juhannuksen kynnyksellä katsottavaksi. Toinen kausi pättyi jaksoon, jossa tanssittiin Jannen ja Pirkon häitä.

  • Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Suomalaisuuden ilmentymiä eri vuosikymmenten ohjelmissa

    Vuosikymmenet mediassa

    Lähde kanssamme katsomaan ja kuulemaan, mitä Suomesta on taltioitu ja millaisena suomalaisuus on näyttäytynyt eri vuosikymmenten ohjelmissa. Vanhimmat filmit ovat yli sadan vuoden takaa, jolloin suomalaisuus sykki, mutta itsenäinen Suomi oli vielä syntymässä. Tuoreimmat ohjelmat ovat juuri valmistumassa.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Pikku Kakkosen pikku historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Kultahippuja korville - radiodraaman arkistot aukeavat

    Yle avaa tuhansia tunteja radiodraamaa Areenaan

    Radion kuunnelmatuotanto sai alkunsa Yleisradion syntyvuonna 1926. Ensimmäinen kuunnelma lähetettiin viidentenä toimintapäivänä. Kuuluttajaksi taloon tullut Markus Rautio loi Radioteatterin kokeilemalla näyttelijöiden kanssa, miten mikrofoni reagoi eri tilanteissa.

  • Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.