Hyppää pääsisältöön

Asiantuntija teki tietovisailuja vanhuksille ja muistisairaille

Kysymys Ari Liimataisen tekemästä Oi maamme! -videosta.
Kysymys Ari Liimataisen tekemästä Oi maamme! -videosta. Kuva: yle visailukysymykset,Ari Liimatainen

Oi maamme! -hanke, jossa katsojat saavat itse tehdä lyhytelokuvia annetusta arkistomateriaalista, on synnyttänyt monia oma-aloitteisia sarjoja. Yksi niistä on geronomi Ari Liimataisen visailusarja, jolla voi virkistää muistisairaitten mieltä ja tuoda aktivoivaa vaihtelua vanhusten arkeen.

Kun Ari Liimatainen lähetti ensimmäisen lyhytelokuvansa maaliskuussa, sen otsikko kieli heti pitkän tähtäimen suunnitelmasta: 100 kysymystä Suomesta, osa 1/9. Lähettäjä siis asetti heti itselleen tavoitteeksi tehdä vuoden aikana 9 visailulyhäriä, yhteensä 100 kysymystä, eli kussakin jaksossa on keskimäärin 11 kysymystä. Ja kysymyspattereita onkin seurannut tasaisesti kerran kuussa, jokaisesta julkaisemastamme materiaalipaketista.

"Olen tehnyt pitkään töitä kustannusalalla, mutta yrityskauppojen pyörityksessä mitta tuli lopulta täyteen," kertoo Liimatainen. "Vielä viisissäkymmenissä päätin lähteä opiskelemaan ja valmistuin geronomiksi viime keväänä."

Geronomi on sosiaali- ja terveysalan vanhustyön asiantuntija, jonka tehtävä on tuottaa ja kehittää vanhuspalveluja, ja ylläpitää ikääntyneiden toimintakykyä. "Oikeastaan mitä tahansa elämänaluetta voi tarkastella vanhustyön silmälasein", kertoo Liimatainen.

Kesän ajan Liimatainen tutkii apurahan turvin Berliinissä omaishoitajuutta: valtaosa tukea saavista omaishoitajista on itsekin ikääntyviä, yli 65-vuotiaita omaa puolisoaan hoitavia ihmisiä. Liimataisen tulevat työt liittyvät omaishoitajien ja heidän läheistensä hyvinvointiin ja sen edistämiseen.

Olet onnistuneesti käyttänyt Oi maamme! -projektia oman työsi tueksi. Mistä moinen idea lähti?

"Minulla on entuudestaan tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto, joten olen tottunut tarkastelemaan asioita yllättävistäkin näkökulmista," Liimatainen kertoo. "Olen saarnannut paljon vanhusten viriketoiminnan monipuolistamisesta, ja Oi maamme! tarjosi mahdollisuuden kokeilla jotain uutta."

Geronomi Ari Liimatainen teki Oi maamme! -videoista tietovisailuja vanhuksille.
Vanhustyötekijä Ari Liimatainen. Geronomi Ari Liimatainen teki Oi maamme! -videoista tietovisailuja vanhuksille. Kuva: Yle/Ari Liimatainen Geronomi,oi maamme!

Liimataisen mukaan ihminen tarvitsee virikkeitä hyvään elämään kaikenikäisenä: "Hoitokodeissa virikkeillä voidaan ehkäistä laitostumista ja tukea vanhuksen identiteettiä. Mieluisat virikkeet edistävät vuorovaikutusta ja suuntaavat huomiota myönteisiin asioihin. Kulttuuri pidentää ikää tutkitusti."

Liimataisen visailut ovat löytäneet myös käyttäjiä oikeista kohderyhmistä. "Olen kuullut, että visailuja on käytetty ainakin muistisairaiden kuntouttavassa päivätoiminnassa", visailumaakari kertoo. "Arkistomateriaalit ja kysymykset antavat jutun juurta ja herättävät muistoja."

Miltä arkistomateriaalin parissa työskentely on tuntunut?

"Työskentely on ollut inspiroivaa", sanoo Liimatainen, joka on aiemmin kirjoittanut ja valokuvannut. Nyt elävä kuva on astunut mukaan harrastuksiin.

"Nostan hattua Pertti Himbergille ja Leo Hildénille, jotka ovat aikoinaan tehneet näitä lyhytelokuvakatsauksia lähes viikoittain", toteaa Liimatainen, jonka mielestä Lii-Filmien maailma on upeaa ajankuvaa, jossa näkyy arkielämä tavallisine ihmisineen.
"Olisi tietysti ollut mukavaa, jos Oi maamme! -materiaalipakettien aihepiireihin olisi sisältynyt myös ikääntyminen ja vanhat ihmiset", hän pahoittelee.

Aiotko kokeilla myös jonkun toisenlaisen lyhytelokuvan tekemistä?

Kysymys saa Liimataisen mietteliääksi. "Tutkija Jari Pirhonen on puhunut viime aikoina siitä, että yhteiskuntamme näkymättömät vanhukset on saatava näkyviksi. Unelmani olisi olla mukana tässä prosessissa."

"Itsensä toteuttaminen kuuluu hyvään elämään", Liimatainen jatkaa. "Haluaisin antaa videokameran iäkkäille ihmisille, niin että he kuvaisivat itse palvelutalon tai omaishoidon arkea. Materiaalista voitaisiin editoida yhdessä lyhytelokuvia."

"Ylen Uutisluokka on päästänyt lapset ja nuoret toimittajiksi", Liimatainen huomauttaa. "Miltähän suomalainen elämänmeno ja ajankohtaiset aiheet näyttäisivät vanhusten näkökulmasta?"

Tänä kesänä Liimataisen visailuvideoita pyörii myös Kuopion taidemuseon aulassa, vaatenarikan luona, missä on levähdyspaikka museovieraille. Ihan taidemuseoympäristöön Liimatainen ei niitä kuitenkaan ole suunnitellut: "Se olisi kyllä ollut viimeinen paikka, jonne olisin kuvitellut tekeleitteni päätyvän!"

Hänen lyhytelokuviensa lähtökohta on ollut puhtaasti vanhustyössä: "Jospa videoista olisi iloa edes hetkeksi vaikka jollekulle yksinäiselle. Ja onhan se hienoa, jos tällainen visailu virittää myönteiseen muisteluun porukassa."

Uskommepa hyvinkin, että kiperät kysymyksen välillä hassuinekin vaihtoehtoineen herättävät riemua ja iloista muistelua. Ja lisää on tulossa!

Testaa oma nokkeluutesi visailujen parissa!

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Oi maamme