Hyppää pääsisältöön

Cityluonto: Linnanmäen vesitornin villi metsä

Linnanmäen vesitornin katolla kasvaa metsä
Linnanmäen vesitornin katolla kasvaa metsä Kuva: Yle / Sara Vertanen Linnanmäki,viherkatot,Linnanmäen vesitornin katto

Tiesitkö, että Linnanmäen huvipuistossa on metsä, jossa kasvaa muun muassa mansikkaa? Pyöreä punatiilinen vesitorni on yksi Linnanmäen maamerkeistä. Sen huipulla on tiheä metsikkö, jossa linnut pesivät mielellään. Vesitornin vihreä katto hämäsi sota-aikana myös vihollista.

Juuri nyt niin ajankohtainen viherkatto on ollut osa Linnanmäkeä jo kohta 80 vuotta. 17 metriä korkean ja 65 metriä leveän punatiilisen pyöreän vesitornin suunnittelivat kaupunginarkkitehti Gunnar Taucher ja insinööri Emil Holmberg.

Rakennus valmistui juuri ennen sotia vuonna 1938, ja pian upouuden rakennuksen katolle kärrättiin valtavat määrät multaa viherkattoa varten. Ei siksi, että se olisi ollut kuuma trendi 1930-luvulla, vaan koska metsäksi naamioitu katto hämäisi vihollisen pommikoneita. Ja niin kävikin, tärkeä vesitorni säilyi sodan melskeissä vaurioitumatta.

Ilmakuva Linnanmäen vesitornista
Linnanmäen vesitorni vuonna 1960 Ilmakuva Linnanmäen vesitornista Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, SKY-FOTO Möller, CC BY 4.0 Linnanmäen vesitorni

Trimmattu säästeliäästi mutta säännöllisesti

Sotien jälkeen katto ja kasvillisuus saivat jäädä paikoilleen. Sitä on trimmattu säästeliäästi mutta säännöllisesti vuosikymmenten aikana, ja tällä hetkellä katolla kasvaa pienimuotoinen viidakko. Korkeimmat puut huojuvat seitsemän metrin korkeudessa.

– Muutaman vuoden kuluttua suoritamme puiden alasleikkuun, minkä jälkeen ne saavat kasvaa jälleen kymmenisen vuotta, kertoo Linnanmäen ylipuutarhuri Petri Pulli.

LInnanmäen vesitornin katolla kasvaa kurttu- ja villiruusua.
LInnanmäen vesitornin katolla kasvaa kurttu- ja villiruusua. Kuva: Yle / Sara Vertanen ruusupensas

Luonto itse on huolehtinut sotavuosien jälkeen kasvien leviämisestä ja lajikirjon monipuolistumisesta. Petri Pullin mukaan puut ovat pääasiassa vaahteroita ja pihlajia, mutta seassa on myös jalavaa.

Kuusamat, ruusupensaat ja kiiltotuhkapensas viihtyvät katolla, samoin monet niitty- ja ketokasvit kuten ahomansikka. Vuohenputki ja koiranputki reunustavat vesitornin kattoa.

Linnanmäen vesitornin katolla kasvaa koiranputkea.
Linnanmäen vesitornin katolla kasvaa koiranputkea. Kuva: Yle / Sara Vertanen Linnanmäen vesitornin katto

Ensimmäisistä kukkaistutuksista ei ole dokumentoitua tietoa

Linnanmäki kätkee sisäänsä myös toisen viherihmeen: huvipuiston oma kasvihuone sijaitsee yleisön katseilta piilossa. Se tuottaa suurimman osan Linnanmäen koristekasveista.
LInnanmäen kasvihuoneessa on kasvamassa kukkia
LInnanmäen kasvihuoneessa on kasvamassa kukkia Kuva: Yle / Sara Vertanen Linnanmäen kasvihuone

Vuonna 1950 perustetun huvipuiston ensimmäisistä kukkaistutuksista ei ole dokumentoitua tietoa. Nyt istutuksiin valitaan hyviksi ja kestäviksi osoittautuneita kesäkukkia, mutta perinteitäkin vaalitaan.

– Härmesalviaa on käytetty istutuksissa kauan, ja samettikukka Silviaakin jo 1970-luvulta saakka, kertoo Pulli.

Lapset juoksentelevat Linnanmäellä
Lapset juoksentelevat Linnanmäellä Kuva: Yle / Sara Vertanen Linnanmäki

Linnanmäki on perustettu kallioiden päälle, ja jotta alueesta on saatu vehreä, sinne on tuotu vuosien varrella tonneittain multaa. Tuulelle, sateelle ja auringonpaahteelle altis sijainti asettaa haasteensa alueen vihersuunnittelulle, samoin iso kävijämäärä.

Petri Pulli kuuluu Linnanmäen puisto- ja visuaaliosastoon ja pääsee toteuttamaan myös teemoitusrakentamista eli laitteiden, pelien sekä rakennusten ulkoasua.

– Minulla on ollut aika vapaat kädet toteuttaa visioitani, ja se on mukavaa, sanoo Pulli.

Linnanmäen ylipuutarhuri Petri Pulli Linnanmäen kasvihuoneessa
Linnanmäen ylipuutarhuri Petri Pulli. Linnanmäen ylipuutarhuri Petri Pulli Linnanmäen kasvihuoneessa Kuva: Yle / Sara Vertanen Linnanmäen ylipuutarhuri Petri Pulli

Kuuntele tästä ylipuutarhurin idea vesitornin katon tulevaisuudesta:

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Pyrstötiainen

    Useimpina vuosina pyrstötiaiset talvehtivat pesimäseuduilla.

    Pyrstötiaisen palleromainen ruumis on tuskin sinitiaisen kokoluokkaa, mutta pyrstö huomiota herättävän pitkä (7–9 cm). Pää ja alapuoli ovat vitivalkoiset, ja selkä on musta. Hartioilla on punaruskeaa, kupeilla vaaleanpunertavaa. Nuorella poski ja niska ovat tummat.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Tikli

    Tikli on osittaismuuttaja.

    Talitiaista vähän pienempi tikli on korea ilmestys; siivellä on leveä keltainen juova ja päässä valkoista, punaista ja mustaa. Päältä lintu on kellanruskea, vatsasta valkoinen ja rinnasta oranssi. Nuoren rinta, kupeet ja selkä ovat viiruiset, pää harmaanvalkoinen. Laulu on särisevää visertelyä, johon sekoittuu näppäileviä ”did, diklit, dididlit…” -kutsuääniä.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Räkättirastas

    Räkättirastas on äärimmäisen yleinen koko Suomessa.

    Räkättirastaan selkä on punaruskea, pää ja pyrstö harmaat, vatsa valkoinen. Rinta ja kupeet ovat täplikkään kellertävät. Äänet ovat erilaista räksytystä; räkättirastas on hyvin äänekäs.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Fasaani

    Fasaani syö siemeniä, kasvinversoja ja pikkuötököitä.

    Fasaanin ruumis on kesykyyhkyn kokoluokkaa, mutta pyrstö poikkeuksellisen pitkä; koiraalla 35–45 cm ja naaraalla 20–25 cm. Koiras on suureksi osaksi kuparinpunainen, mutta siivillä ja hartioilla on mustaa, valkoista ja harmaata kirjailua. Posket ja heltat ovat kirkkaanpunaiset. Naaras on kauttaaltaan kellanruskea mustin täplin

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Kuusitiainen

    Kuusitiainen on yleinen Etelä-Suomessa.

    Kuusitiainen on vieläkin pienempi ja vilkkaampi kuin sinitiainen. Sillä on sinertävänharmaa selkä- ja likaisenvaalea vatsapuoli. Päälaki on musta, posket ja niskalaikku valkoiset.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Talitiainen

    Talitiainen on utelias ja kekseliäs etsiessään ravintoa.

    Talitiainen on suurin tiaisemme, varpusen kokoinen. Sillä on keltainen vatsa, musta päälaki ja valkoiset posket, vihreä selkä ja siniharmaat siivet. Musta vatsajuova on koiraalla leveä, naaraalla kapea.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Varpuspöllö

    Varpuspöllö elää samoilla seuduilla kesät talvet.

    Varpuspöllö on vain punatulkun kokoinen, mustarastasta pienempi, lyhytpyrstöinen pöllö. Yläpuoli on valkopilkkuisen ruskea, alapuoli tummajuovaisen vaalea. Silmät ovat pistävänkeltaiset. Koiraan soidinääni on punatulkun ääntä muistuttava vihellys ”pyy, pyy…”.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Puukiipijä

    Puukiipijä liittyy syksyllä tiaisten talviparveen.

    Talitiaista vähän pienempi ja solakka puukiipijä on päältä valkopilkkuisen ruskea ja alta valkoinen. Sillä on pitkä ja ohut, kaareva nokka. Helpointa puukiipijä on tunnistaa liikkumistavasta: lintu kipuaa nykivästi puunrunkoa ylöspäin ja lennähtää kohta toisen puun tyvelle.

  • Minnan kääpäkävelyn valmentajat vinkaavat: Näin löydät elämää metsästä

    Metsäluonnon asukkaista valtaosa on pieniä ja piilottelevia.

    ”Onko totta että mitä enemmän metsässä hidastaa ja rauhoittuu, sitä paremmin huomaa ympäröivää luontoa – sen erilaisia muotoja, värejä, yksityiskohtia ja kauneutta? Ja sitä pienempiä ja vaivihkaisempia tapahtumia pääsee näkemään?” Lähden testaamaan tätä ajatusta Evolle, jossa sijaitsee eräs Etelä- Suomen laajin vanhan metsän alue. Metsäluonnon asukkaista valtaosa on hyvin pieniä ja piilottelevia. Aion sukeltaa tähän hiljaiseen maailmaan.

  • Suojele jokamiehenoikeuksia – osallistu Minä ja mun puu -kampanjaan

    Millainen on sinun puusi?

    Minä ja mun puu -kampanja kerää rakkaimpien puiden tarinoita ja kuvia Yle Luonnon sivuille ja someen 25.8.–7.10.2018. Kampanja on osa Mennään metsään -kokonaisuutta, jonka tavoitteena on saada jokamiehenoikeudet Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle.

  • Puut kertovat toisilleen, jos joku hyökkää

    Uusi luontosarja Elävät puut alkaa TV1:ssä 9.9. klo 18.15.

    Tiesitkö, että puut viestivät keskenään? Kun toukka hyökkää puun kimppuun ja alkaa nakertaa sen lehtiä, alkaa prosessi, jota ihmisaistit eivät havaitse. Ylen uusi neliosainen Elävät puut -luontosarja avaa puiden salaperäistä ja varsin näkymätöntä elämää uudella tavalla ja upeaa, kuvaaja Jari Salosen tarkkaa, ympärivuotista luontokuvausta hyödyntäen.

  • Mikä on Mennään metsään -kampanja?

    Suojellaan jokamiehenoikeuksia menemällä metsään.

    Suojellaan jokamiehenoikeuksia menemällä metsään! Yle juhlii metsää ja jokamiehenoikeuksia Mennään metsään -kampanjalla Suomen luonnon päivästä 25.8.2018 alkaen. Tule mukaan viemään jokamiehenoikeuksia Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle.

  • Tutkija: ”Ilman sieniä Suomessa ei olisi metsiä"

    Maapallo olisi hyvin erilainen paikka ilman sieniä

    Ilman sieniä Suomessa ei ehkä olisi metsiä, sillä männyt, kuuset ja muut puumme esiintyvät aina yhdessä sienikumppanin kanssa. Sienet pysäyttivät myös fossiilisten polttoaineiden synnyn: lahottajasienten kehittyminen kivihiilikaudella pysäytti eloperäisen materiaalin kertymisen maanpinnalle.

  • Mielistele Mielikkiä, lepyttele Tapiota! Metsän henget päättivät ihmisen kohtalosta vielä muutama sata vuotta sitten – riskejä henkien palvonnassa ei otettu

    Mikä oli Tapion pöytä, mihin vaikutti karhun ruokatorvi?

    Vielä sata vuotta sitten suomalaiset lepyttelivät ja palvoivat metsän henkiä ja haltioita välttyäkseen vahingoilta ja onnettomuuksilta. Koko ihmisen elämä oli tiukasti sidoksissa metsään. Tiedätkö sinä, mikä oli karsikkopuu tai Tapion pöytä? Entä mihin tarvittiin karhun ruokatorvea ja kynttä?

  • Unohdetusta kaarnikasta voisi tulla mustikan veroinen hittimarja

    Variksenmarja on erinomainen mehu- ja hillomarja.

    Suomalainen supermarja, terveellinen kuin mikä, helppo poimia, mehukas ja maukas säilöä, sato onnistuu lähes aina – tämänkö me jätämme karhuille? Vieläkin moni luulee variksenmarjaa syömäkelvottomaksi, vaikka kaarnikassa on elimistöä suojaavia antioksidantteja jopa enemmän kuin muissa luonnonmarjoissa. Ota parhaat säilöntäreseptit talteen.

  • Avara luonto syksyllä 2018

    Avaran luonnon uusia luontodokumentteja lauantaisin TV1:ssä.

    Avaran luonnon dokumentteja syksyllä 2018. YLE TV1 lauantaisin klo 18:45. (Uusinta sunnuntaisin klo 8:05)

  • Merisää - Kotka Rankki: "Ohutta yläpilveä" on nyt historiaa

    Untuvapilvet olivat tuttuja saaren varusmiehille.

    Radion rannikkoasemien merisäätiedotus aloitetaan idästä. Listan toinen sääasema on Kotkan edustalla sijaitseva Rankin saari. Saarelta on tehty havaintoja muun muassa uhanalaista ja vaarantuneista lintulajeista. Linnakesaari avautui yleisölle vasta hiljattain.

  • Oletko luolaihminen – tunnetko Suomen rotkot ja onkalot? Testaa tietosi!

    Suomi on tuhansien luolien maa

    Sinäkö Suomen Indiana Jones vai kenties vasta Junior? Suomi ei ole ainoastaan tuhansien järvien, vaan myös tuhansien luolien maa. Valtaosaan niistä liittyy jokin kiehtova tarina – salakuljetusta, piilopaikkoja, piruja ja pontikan keittoa. Luola on tarjonnut ihmiselle suojan mitä erilaisimmista syistä. Testaa tietosi Suomen luolien historiasta, arkeologiasta ja geologiasta.

  • Tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa? Tee Yle Luonnon testi

    Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää.

    Suomi on ollut vuosimiljoonien aikana useita kertoja paksun mannerjäätikön peitossa. Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää, siirsivät ja siloittivat kiviä sekä kallioita. Paljasta sisäinen geologisi ja testaa, tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa.