Mindfulness hillitsee tulehdusgeenien toimintaa – pystytkö pysähtymään elämässäsi, edes hetkeksi?

Kun mindfulness-harjoitus rauhoittaa mielen, elimistössä tapahtuu myös fyysisiä muutoksia. Kokeile tietoista läsnäoloa MBSR-menetelmän isän Jon Kabat-Zinnin kanssa!

Mindfulness on tutkitusti tehokas mm. traumaperäisen stressin, ahdistuneisuuden, masennuksen ja riippuvuuksien hoidossa. Tuoreen Coventryn yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan menetelmä ei hiljennä vain mieltä, vaan hillitsee myös elimistön tulehdusgeenien toimintaa.

- Olen itsekin tutkinut mielen ja kehon vuorovaikutusta paranemisessa. Ihmiset, jotka tutkimuksessamme meditoivat saadessaan UV-valohoitoa psoriakseen, paranivat neljä kertaa muita nopeammin, Kabat-Zinn kertoo.

Mitä mindfulness on?

Mindfulnessilla tarkoitetaan tietoista läsnäoloa eli sitä, että havainnoi tätä hetkeä tietoisesti ja hyväksyen, ilman arvostelua. Vaikka pysähtyminen tähän hetkeen kuulostaa yksinkertaiselta eikä näytä juuri miltään, se ei ole helppoa. Tietoinen läsnäolo vaatii ponnistelua ja kurinalaisuutta - jo yksinkertaisesti siksi, että useimmiten elämme elämää autopilotilla.

- Olemme ajatuksissamme usein muualla kuin tässä hetkessä. Olemme tulevassa tai menneessä. Murehdimme, stressaamme, teemme to do -listoja, muistelemme, haaveilemme ja suunnittelemme. Nykyhetki joutuu tässä puristuksiin. Mindfulness-menetelmä kutsuu meidät takaisin tähän hetkeen, yhä uudestaan ja uudestaan, elämään tietoisesti tässä ja nyt.

Kabat-Zinn kehottaa varaamaan päivittäin aikaa vain olemiseen. Yksi ensimmäisistä minfulness-harjoituksista on pysähtyä, istua alas ja kiinnittää huomio omaan hengitykseen. Ja sitten pitää vain hengittää ja antaa kaiken olla.

Jos kokeilet tätä, huomaat nopeasti, että mieli vaeltaa koko ajan ja ajatukset karkaavat.

kädet rakentavat kivitornia Kuva: Pixabay/Public domain Prisma Studio

Lisää massaa korvien väliin

Yhdysvaltain merijalkaväki käyttää meditaatiota sotilaskoulutuksessa. Myös suurilla yrityksillä kuten Googlella, Facebookilla, Applella, IBM:llä ja Carslbergilla on omat mindfulnessohjelmansa. Sinun ei siis tarvitse olla buddhalainen tai joogi harjoittaaksesi mindfulnessia.

Meditaatiosta puhutaan nykyään mielen kuntosalina. Joitain vuosia sitten Kalifornian yliopiston tutkimuksessa huomattiin, että meditaation harrastajilla tietyt aivoalueet ovat isompia kuin verrokeilla ja niissä on enemmän harmaata massaa.

Mindfulnessista julkaistiin viime vuonna 667 tutkimusta. Tiedemaailma on erityisen kiinnostunut mindfulnessin terveysvaikutuksista. Stressi vähenee. Masennusoireet helpottavat. Verenpaine laskee. Vastustuskyky paranee. Krooninen kipukin helpottaa. Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta?

- Terveysvaikutukset ovat hyviä syitä ryhtyä meditoimaan, mutta tässä on myös riski: voit jäädä ansaan, kun haluat taas saavuttaa jotain. Mindfulness on pysähtymistä, ei-tekemistä. Siinä ei ole tarkoitus muuttaa itseään jotenkin paremmaksi tai edetä mihinkään, vaan ainoastaan oivaltaa, missä jo on, emeritusprofessori Jon Kabat-Zinn muistuttaa.

Pystytkö sinä pysähtymään elämässäsi – edes hetkeksi?