Hyppää pääsisältöön

Jätevesien antibioottijäämät vaarantavat ympäristölle tärkeitä mikrobeja

Kuvituskuva: antibioottilääkkeitä.
Antibiootit eivät hajoa kokonaan kehon aineenvaihdunnassa. Kuva: Public Domain / Pixabay. Kuvituskuva: antibioottilääkkeitä. antibioottilääkkeet

Jo pitkään on kannettu huolta runsaasta antibioottien käytöstä, jonka tiedetään johtavan antibiooteille vastustuskykyisten tautien kehittymiseen. Italialaistutkijat varoittavat, että antibiootit voivat horjuttaa myös ympäristön hyvinvointia. Suomessa on parhaillaan käynnissä tutkimus, jossa etsitään keinoja lääkejäämien vähentämiseen jätevesistä.

Antibiootit eivät hajoa kokonaan kehon aineenvaihdunnassa, vaan suuri osa lääkeaineista huuhtoutuu eritteiden mukana jätevesiin. Lääkejäämät eivät myöskään pysähdy jätevedenpuhdistamoille. Puhdistamot eivät kykene puhdistamaan kaikkia antibiootteja, joten niitä päätyy jokiin, järviin ja maaperään.

Pienetkin pitoisuudet voivat olla haitaksi

Luonnosta löydettyjen antibioottien määrät ovat erittäin pieniä, toteaa Italian valtiollisen vedentutkimuslaitoksen tohtori, mikrobiekologi Paola Grenni laitoksen tutkimuskatsauksesta kertovassa tiedotteessa. Antibiooteista ja muista lääkeaineista voi kuitenkin olla haittaa jo vähäisinä pitoisuuksina.

Antibiootit on suunniteltu tappamaan haitallisia mikrobeja kehossa, mutta samat mikrobit voivat olla hyödyllisiä ympäristössä. Mikrobeilla on monia tehtäviä ekosysteemissä. Ne pyörittävät ravinteiden kiertoa pilkkomalla yhdisteitä ja edesauttavat kasvien kasvua. Antibiootit voivat kuitenkin muuttaa mikrobiyhteisön rakennetta. Se heijastuu koko ravintoverkon rakenteeseen ja lopulta jopa maaperän ja veden laatuun.

Kuvituskuva: jokimaisema.
Kuva: Public Domain / Pixabay Kuvituskuva: jokimaisema. jokimaisema

Toinen huolenaihe on antibioottiresistenssin kehittyminen ympäristössä. Matalat antibioottipitoisuudet voivat ohjata mikrobeja kehittämään vastustuskykyä antibiooteille. Resistenssin geenit voivat levitä mikrobiyhteisössä ja päätyä tauteja aiheuttavien bakteerien perimään. Se johtaa lopulta antibioottien tehon heikkenemiseen sairauksien hoidossa.

Antibioottiresistenssin geenejä voi ajatella uudenlaisina saasteina, jotka voivat jäädä ympäristöön pitkiksikin ajoiksi, kirjoittavat italialaistutkijat Microchemical Journal -lehdessä julkaistussa tutkimuskatsauksessaan.

Vähemmän antibiootteja ja tehokkaampaa vedenpuhdistusta

Antibioottien vapauttaminen ympäristöön on tosielämän koeasetelma, jonka tulosta ei voida ennustaa. Tutkijat peräänkuuluttavat tehokkaampia toimia ekosysteemeille tärkeiden mikrobien suojaamiseksi.

Sellaisia ovat esimerkiksi tarpeettoman antibioottien käytön vähentäminen sekä ihmisillä että tuotantoeläimillä ja jätevesilaitosten menetelmien kehittäminen. Vanhentuneet ja käyttämättä jääneet lääkkeet tulee palauttaa apteekkiin, jossa ne hävitetään asianmukaisesti.

Suomessa antibioottien käyttö on viime vuosina kääntynyt jo laskuun. Etelä-Euroopassa antibiootteja määrätään enemmän, ja esimerkiksi Italiaan verrattuna suomalaiset käyttävät antibiootteja 40 % vähemmän, kertoo Tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen (ECDC) tilasto.

Kuvituskuva: tiputuspullo.
Kuva: Public Domain / Pixabay Kuvituskuva: tiputuspullo. tiputus

Suomessa selvitetään lääkejäämien käsittelyä jo niiden alkulähteillä

Entä jos jätevesi puhdistettaisiin lääkeaineista jo ennen kuin se päätyy kunnalliseen viemäriverkostoon? Jäämien moninaiset haitat on tunnistettu myös meillä, ja ennaltaehkäiseviä keinoja tutkitaan parhaillaan Suomen ympäristökeskuksen, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Helsingin yliopiston EPIC-hankkeessa.

Suomen ympäristökeskuksen tutkija Lauri Äystö kertoo, että selvitystyön ensimmäisessä vaiheessa on analysoitu hoitolaitosten, kotitalouksien ja jätevedenpuhdistamojen jätevesinäytteitä. Näin selvitetään lääkeaineiden laatua ja määrää sekä sitä, mistä isoimmat kuormitukset tulevat. Keskeinen tehtävä tunnistustyön ohella on testata nykyistä kehittyneempiä vedenpuhdistusmenetelmiä.

– Meillä on iso painotus sille, missä lääkeainejäämät olisi kustannustehokkainta poistaa. Onko järkevää poistaa ne kohdistetusti siellä, missä pitoisuus on korkein, esimerkiksi hoitolaitoksessa, vai keskitetysti puhdistamolla, jossa ne ovat jo laimentuneina isoissa vesimassoissa.

Vuonna 2019 päättyvässä hankkeessa tarkastellaan myös ei-teknisiä päästövähennyskeinoja, kuten jätehuollon kehittämistä ja lääkeaineiden ympäristöluokitusjärjestelmiä.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede