Hyppää pääsisältöön

Vanhan ruuan museo sai alkunsa unohtuneista omenoista

Magnus ja vanhan ruuan museo.
Magnus ja vanhan ruuan museo.

Kieli poskessa kerätty kokoelma vanhaa ruokaa ilahduttaa Tvärminnen eläintieteellisen tutkimusaseman henkilökuntaa ja opiskelijoita Hangossa. Vanhin esine on lihaliemikuutio vuodelta 1963.

Kuivaksi kovettuneita ruuantähteitä on aseteltu huolellisesti esille tutkimusaseman ruokalan vitriiniin. On kurttuisia banaaneja, joulutorttuja vuosien varrelta, kevyiksi kuivuneita kananmunia ja edelliseltä asemanjohtajalta jäänyt eväsleipä.

Tutkimusaseman henkilökunta tarkastelee näytteitä hakiessaan lounaskahviaan. Erikoinen kokoelma on harvoin esillä. Näytteet herättävät hämmästystä ja tuovat hymyn tutkijoiden kenttätöissä päivettyneille kasvoille.

- Tämä lienee viides näyttely viidenkymmenen vuoden aikana, kertoo eläintieteen dosentti ja Vanhan ruuan museon johtaja Magnus Lindström.

Lindström on tuttu hahmo aseman tutkijoille ja kenttäkurssien opiskelijoille. Hän on tehnyt pitkän uran merenpohjan äyriäisten näkökyvyn ja käyttäytymisen tutkijana. Hän tuli asemalle ensimmäisen kerran nuorena opiskelijana vuonna 1968 ja pystytti jo kohta omaa laboratoriotaan gradu-tutkimustaan varten.

Ruuantähteiden keräily alkoi kolmesta omenasta, jotka Lindström löysi työhuoneestaan vuonna 1971.

- Ne olivat niin hassun näköisiä, että emme voineet heittää niitä heti. Teimme sitten ensimmäisen pienen näyttelyn. Kaikki nauroivat ja täällä ne ovat edelleen.

Yhdessä amanuenssi Laila Keynäsin kanssa he alkoivat kerätä vanhoja ruuankappaleita ja niitä alkoi tulla myös lahjoituksina.

Kolme vanhaa omenaa
Nämä kolme omenaa löytyivät vuonna 1971 Magnus Lindströmin työhuoneesta. Kolme vanhaa omenaa
Kuivunut nakki
Tämä nakki löytyi grillin takaa vuonna 1983. Kuivunut nakki

Tutkimusasema kuhisee ihmisiä ja elämää kesällä, mutta hiljenee syksyn tullessa. Kun biologian opiskelijat palaavat Helsingin luentosaleihin, jää majoitustiloihin monenlaisia jälkiä kesästä. Esimerkiksi nippu porkkanoita huoneesta 301 vuodelta 1972, joka oli merkitty pienellä muistilapulla: “Anne Morikan piti syödä ne!”

- Näin käy kun ei syö ruokaansa. Se jää sitten kuivumaan tällä tavalla, Lindström myhäilee.

Kuivahtanut porkkananippu.
Näitä porkkanoita ei syöty vuonna 1972. Kuivahtanut porkkananippu.
Vanha sipsipussi.
Avaamattoman sipsipussin viimeinen myyntipäivä oli 5. marraskuuta 1971. Vanha sipsipussi.

Kokoelma karttui tänä kesänä yhdellä kuivahtaneella hampurilaisella, joka on lojunut Pasilan toimituksesssa neljä vuotta. Se on jäänne Prisma Studio tv-ohjelmasta vuodelta 2013. Ohjelmassa testattiin, miksi jotkut ruuat säilyvät toisia paremmin. Pikaruokahampurilainen säilyi erityisen hyvin, koska se kuivahti niin nopeasti, ennen kuin homeet ehtivät iskeä siihen.

- Kiitokset tästä todella arvokkaasti vanhentuneesta hampurilaisesta. Se tulee saamaan hyvän paikan ylähyllyllä, Lindström kiittelee.

Prisma Studion vanha hampurilainen löysi paikkansa Vanhan ruuan museosta. Katso video!

Kutsumus tutkimukseen ajaa eteenpäin eläkkeelläkin

Lindströmin elämäntyö on ollut tutkia merenpohjan äyriäisten, etenkin valkokatkan ja massiaisäyriäisen, näkökykyä. Hän rakensi laboratorion, jossa voidaan havaita vaimeita sähkösignaaleja, joita valo saa aikaan pienenpienissä äyriäisen silmissä. Sittemmin hän on tutkinut myös äyriäisten roolia Itämeren sedimentin hapettamisessa.

Lindström on nyt jäänyt osa-aikaiselle eläkkeelle, mutta työtään hän ei voisi kuvitella jättävänsä.

- En pysty kuvittelemaan, millaista olisi olla poissa täältä. Se ei vain käy. Jos olisin kokonaan eläkkeellä, olisin täällä, tekemässä sitä, mitä teen.

Hän järjestää edelleen vuosittain näkökyvyn tutkimuksen kansainvälisiä seminaareja ja opettaa biologian opiskelijoille tutkimuksen tekemisen alkeita ekofysiologian kenttäkurssilla.

Mikä tutkijaa edelleen ajaa eteenpäin?

- Se, kun asettaa hypoteesin ja huomaa, että tämä on totta. Se tuntuu kivalta!

Vanhan ruuan museon johtajan paikalle Lindström ei ole löytänyt jatkajaa. Hän epäilee, että tämä oli kokoelman viimeinen näyttely.

Tutkija Magnus Lindström merenrannalla Tvärminnessä.
Magnus Lindström on tehnyt tutkimusta Tvärminnessä kohta 50 vuotta. Tutkija Magnus Lindström merenrannalla Tvärminnessä.

Kuuntele Magnus Lindstömin tarinoita Tvärminnestä Minnan Pyykön maailmassa

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • GMO karkasi laboratoriosta - oranssien petunioiden joukkotuho alkoi Suomesta

    Muuntogeenisiä kasveja kasvoi Helsingin ytimessä vuosia.

    Monet kokevat geenimuunnellut (GM) kasvit pelottavina. Pahimmissa painajaisissa laboratoriosta karkaa GMO, joka aiheuttaa jotain hallitsematonta ja ennalta-arvaamatonta! Mitä jos kertoisin, että laboratorioista on oikeasti karannut GM-kasveja? Mitä jos kertoisin, että niitä kasvoi Helsingin ytimessä vuosien ajan?