Hyppää pääsisältöön

Vanhan ruuan museo sai alkunsa unohtuneista omenoista

Magnus ja vanhan ruuan museo.
Magnus ja vanhan ruuan museo.

Kieli poskessa kerätty kokoelma vanhaa ruokaa ilahduttaa Tvärminnen eläintieteellisen tutkimusaseman henkilökuntaa ja opiskelijoita Hangossa. Vanhin esine on lihaliemikuutio vuodelta 1963.

Kuivaksi kovettuneita ruuantähteitä on aseteltu huolellisesti esille tutkimusaseman ruokalan vitriiniin. On kurttuisia banaaneja, joulutorttuja vuosien varrelta, kevyiksi kuivuneita kananmunia ja edelliseltä asemanjohtajalta jäänyt eväsleipä.

Tutkimusaseman henkilökunta tarkastelee näytteitä hakiessaan lounaskahviaan. Erikoinen kokoelma on harvoin esillä. Näytteet herättävät hämmästystä ja tuovat hymyn tutkijoiden kenttätöissä päivettyneille kasvoille.

- Tämä lienee viides näyttely viidenkymmenen vuoden aikana, kertoo eläintieteen dosentti ja Vanhan ruuan museon johtaja Magnus Lindström.

Lindström on tuttu hahmo aseman tutkijoille ja kenttäkurssien opiskelijoille. Hän on tehnyt pitkän uran merenpohjan äyriäisten näkökyvyn ja käyttäytymisen tutkijana. Hän tuli asemalle ensimmäisen kerran nuorena opiskelijana vuonna 1968 ja pystytti jo kohta omaa laboratoriotaan gradu-tutkimustaan varten.

Ruuantähteiden keräily alkoi kolmesta omenasta, jotka Lindström löysi työhuoneestaan vuonna 1971.

- Ne olivat niin hassun näköisiä, että emme voineet heittää niitä heti. Teimme sitten ensimmäisen pienen näyttelyn. Kaikki nauroivat ja täällä ne ovat edelleen.

Yhdessä amanuenssi Laila Keynäsin kanssa he alkoivat kerätä vanhoja ruuankappaleita ja niitä alkoi tulla myös lahjoituksina.

Kolme vanhaa omenaa
Nämä kolme omenaa löytyivät vuonna 1971 Magnus Lindströmin työhuoneesta. Kolme vanhaa omenaa
Kuivunut nakki
Tämä nakki löytyi grillin takaa vuonna 1983. Kuivunut nakki

Tutkimusasema kuhisee ihmisiä ja elämää kesällä, mutta hiljenee syksyn tullessa. Kun biologian opiskelijat palaavat Helsingin luentosaleihin, jää majoitustiloihin monenlaisia jälkiä kesästä. Esimerkiksi nippu porkkanoita huoneesta 301 vuodelta 1972, joka oli merkitty pienellä muistilapulla: “Anne Morikan piti syödä ne!”

- Näin käy kun ei syö ruokaansa. Se jää sitten kuivumaan tällä tavalla, Lindström myhäilee.

Kuivahtanut porkkananippu.
Näitä porkkanoita ei syöty vuonna 1972. Kuivahtanut porkkananippu.
Vanha sipsipussi.
Avaamattoman sipsipussin viimeinen myyntipäivä oli 5. marraskuuta 1971. Vanha sipsipussi.

Kokoelma karttui tänä kesänä yhdellä kuivahtaneella hampurilaisella, joka on lojunut Pasilan toimituksesssa neljä vuotta. Se on jäänne Prisma Studio tv-ohjelmasta vuodelta 2013. Ohjelmassa testattiin, miksi jotkut ruuat säilyvät toisia paremmin. Pikaruokahampurilainen säilyi erityisen hyvin, koska se kuivahti niin nopeasti, ennen kuin homeet ehtivät iskeä siihen.

- Kiitokset tästä todella arvokkaasti vanhentuneesta hampurilaisesta. Se tulee saamaan hyvän paikan ylähyllyllä, Lindström kiittelee.

Prisma Studion vanha hampurilainen löysi paikkansa Vanhan ruuan museosta. Katso video!

Kutsumus tutkimukseen ajaa eteenpäin eläkkeelläkin

Lindströmin elämäntyö on ollut tutkia merenpohjan äyriäisten, etenkin valkokatkan ja massiaisäyriäisen, näkökykyä. Hän rakensi laboratorion, jossa voidaan havaita vaimeita sähkösignaaleja, joita valo saa aikaan pienenpienissä äyriäisen silmissä. Sittemmin hän on tutkinut myös äyriäisten roolia Itämeren sedimentin hapettamisessa.

Lindström on nyt jäänyt osa-aikaiselle eläkkeelle, mutta työtään hän ei voisi kuvitella jättävänsä.

- En pysty kuvittelemaan, millaista olisi olla poissa täältä. Se ei vain käy. Jos olisin kokonaan eläkkeellä, olisin täällä, tekemässä sitä, mitä teen.

Hän järjestää edelleen vuosittain näkökyvyn tutkimuksen kansainvälisiä seminaareja ja opettaa biologian opiskelijoille tutkimuksen tekemisen alkeita ekofysiologian kenttäkurssilla.

Mikä tutkijaa edelleen ajaa eteenpäin?

- Se, kun asettaa hypoteesin ja huomaa, että tämä on totta. Se tuntuu kivalta!

Vanhan ruuan museon johtajan paikalle Lindström ei ole löytänyt jatkajaa. Hän epäilee, että tämä oli kokoelman viimeinen näyttely.

Tutkija Magnus Lindström merenrannalla Tvärminnessä.
Magnus Lindström on tehnyt tutkimusta Tvärminnessä kohta 50 vuotta. Tutkija Magnus Lindström merenrannalla Tvärminnessä.

Kuuntele Magnus Lindstömin tarinoita Tvärminnestä Minnan Pyykön maailmassa

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Oletko onnellinen? Jos et, haluatko vaikuttaa asiaan?

    Oletko tyytyväinen elämääsi? Koetko itsesi onnelliseksi?

    Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta. Pitääkö vielä olla onnellinen, jos hoitaa työnsä ja perheensä riittävän hyvin? Vai mitä todella ajattelen sisimmässäni, olenko tyytyväinen elämääni tässä ja nyt?

  • Alzheimerin taudin rusentavat muutokset saadaan näkyviin antiaineen avulla

    Antiaine mahdollistaa PET-aivokuvantamisen.

    Alzheimerin taudin aiheuttamat hirvittävät muutokset saadaan näkyviin PET-kuvauksessa antiaineen avulla. Ajatella, että antimaterian keksi 1920-luvulla eräs fyysikko pelkällä kynällä ja paperilla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen blogissaan. Mestarifyysikko Paul Diracilla oli kova itseluottamus.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Synkin hetki kuvaa Britannian kohtalonhetkiä – Yksi kohtaus melkein pilaa Churchill-elokuvan

    Synkin hetki (Darkest Hour) luottaa populismiin

    Dunkirkin eli Dunkerquen evakuointioperaatio Dynamo on Britannialle samaa kuin meille talvisota, häviön partaalta koko valtakunnan pelastanut onnistunut myyttinen sotaoperaatio, josta tehdään yhä uudestaan elokuva. Juuri nyt Brexitin ollessa kuuma neuvottelukysymys yleisöjä lämmittelee Synkin hetki (Darkest Hour), jossa Winston Churchill pelastaa Britannian. Mutta antaako elokuva Churchillista oikean kuvan?

Tiede

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Oletko onnellinen? Jos et, haluatko vaikuttaa asiaan?

    Oletko tyytyväinen elämääsi? Koetko itsesi onnelliseksi?

    Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta. Pitääkö vielä olla onnellinen, jos hoitaa työnsä ja perheensä riittävän hyvin? Vai mitä todella ajattelen sisimmässäni, olenko tyytyväinen elämääni tässä ja nyt?

  • Tutkimus: Rasvaiset maitotuotteet voivat olla terveellisempiä - 3 asiantuntijaa vastaa rasvakiistan väitteisiin

    Mitä jos suositukset ovatkin väärässä?

    Rasvaton maito vai täysmaito? Margariinia vai voita? Jugurtti ilman rasvaa vai sittenkin se rasvaisempi versio? Vuosikymmenten ajan niin terveysviranomaiset kuin kuluttajatkin ovat pitäneet näitä kysymyksiä itsestäänselvyyksinä: ostoskoriin kuuluu valita ne vähemmän rasvaiset vaihtoehdot. Mutta voivatko terveysviranomaiset suosituksineen olla väärässä?