Hyppää pääsisältöön

Katinraadoista leimahti suuri margariinisota

1960-luvun alussa alkoi valtavat mittasuhteet saavuttanut rasvasota, joka pudotti margariinin menekin ja loi kuluttajien mieliin kauhukuvia sen raaka-aineista. Olli Ihamäen ohjelmassa skandaalia ja sen vaiettuja taustoja muistelevat entiset lehdentekijät.

Kriittinen kirjoittelu margariinirasvoista alkoi Keski-Euroopan lehdissä vuonna 1960. Suomessa aiheeseen tarttui ensimmäisenä Maataloustuottajien Keskusliiton (MTK) julkaisema Maaseudun Tulevaisuus.

"Varsinainen pommi putosi maassamme helmikuun alkupuolella 1961, kun Ilmari Turjan Uusi Kuvalehti julkaisi jutun otsikolla Keinotteleeko ulkomainen margariinitrusti suomalaisten terveydellä", Ihamäki selostaa tapahtumien etenemistä.

Turja syytti lehdessään etenkin Unilever-konsernin omistamaa Paasivaaran margariinitehdasta "jalostetun saastan" syöttämisestä ihmisille. Aihe levisi salamannopeasti muihinkin lehtiin.

Skandaalin keskiöön nousi väite, että margariiniteollisuus käytti raadoista ja ihmisravinnoksi kelpaamattomista teurasjätteistä sulatettua ns. kaviosulaa eli destruktiorasvaa. Paasivaara puolustautui maksetuin lehti-ilmoituksin.

Asiasta tehtiin eduskuntakyselyitä, ja vointuottajia edustava MTK innostui vaatimaan koko margariiniteollisuuden kieltämistä. Meijeriala säesti kehottaen kaikkia maan kuntia vaihtamaan margariinin voihin.

Kuormien joukossa oli koiria, kissoja ja jäniksiä.
― Rasvansulattamon työntekijän todistuslausunto oikeudenkäynnissä

Keskusrikospoliisi ryhtyi tutkimaan asiaa ja tutkimuksissa selvisi, että eri puolilla maata todellakin toimi hämäriä rasvansulattamoja, joissa eroteltiin eläinten (muun muassa kissojen ja koirien) raadoista rasvaa. Sitä valutettiin tynnyreihin ja välitettiin margariinitehtaille.

Syksyllä 1961 Raison margariinitehtaan johto tuomittiin koviin sakkoihin ja korvauksiin margariinivalmistelain rikkomisesta. Paasivaara joutui tuomiolle paljon myöhemmin ja ehti sillä välin itse haastaa Turjan kunnianloukkauksesta oikeuteen.

Lopulta Paasivaarankin johto sai sakkotuomion raatorasvojen käytöstä, joskin paljon lievemmän kuin kilpailijansa. Jutun oikeuskäsittely päättyi lopullisesti vasta hovioikeuden ratkaisuihin vuonna 1964. Skandaalin seurauksena margariinin kulutus putosi pohjalukemiin ja Turjan Uusi Kuvalehti lopetettiin ilmoittajien kadottua.

MTK ja Raision tehtaat taustapiruina

Olli Ihamäki selvittelee ohjelmassaan, miten koko juttu lähti liikkeelle. Oliko kysymyksessä puhdas kuluttajien suojelu?

Margariininvastaisen offensiivin tärkeänä taustapiruna oli MTK, jonka tavoitteena tietenkin oli nostaa vaikeuksissa vientivaikeuksista kärsivän voin kulutusta. Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja Terho Vitikainen kertookin ohjelmassa, kuinka sai tehtäväksi perehtyä margariinin tuotantomenetelmiin ja kaupata aihetta muille lehdille.

Vitikaisen Uudelle Kuvalehdelle tekemä raflaava juttu jäi julkaisematta, mutta se sai päätoimittaja Turjan innostumaan aiheesta. Myöhemmin MTK rahoitti Uuden Kuvalehden kohujutusta tehdyn erikoispainoksen. MTK:ta johtanut Veikko Ihamuotila lupasi, että "he kyllä he voisivat kymmenellä miljoonalla markalla painaa teidän lehteä joka talouteen", Turja muistelee.

Turjan todistuksen mukaan ensimmäinen varsinainen juttu oli Raision tehtaiden käsialaa.

"Tutkittaessa asiaa jäljet johtavat toisellekin sylttytehtaalle", Ihamäki toteaa. Ohjelman mukaan Uuden Kuvalehden em. sensaatiojuttu, jossa suurimmaksi syylliseksi leimattiin markkinoita johtava Paasivaara, olikin peräisin Raision tehtailta. Turja kertoo toimitusjohtaja Eino Kivivuoren käynneistä toimituksessa ja sanoo yrityksen myöhemmin tunnustaneen artikkelin alkuperän. Kivivuori pyrkii vahingoittamaan pahinta kilpailijaansa Paasivaaraa tietoisena siitä, että hänen omakin tehtaansa hyödynsi raatorasvoja.

Jupakan seurauksena margariinin menekki Suomessa romahti pitkäksi aikaa, mutta myös väärinkäytökset paljastaneen Uuden Kuvalehden kohtalo oli synkkä. Lehti menetti margariinisodassa suurilmoittajansa ja joutui lopettamaan jo vuonna 1963 ennen kuin oikeusjupakassa oli saatu lopullinen päätös.

Artikkelin teksti on muokattu Olli Ihamäen radio-ohjelman sekä hänen artikkelinsa Kun kissat pantiin Suvikultaan (Hymy 23–24/1986) mukaan.

Lue lisää:

Korissa Kultanauha-margariini juuresten ja vihannesten kera

Kultanauha-margariini lupasi kesää

Kesä on ohi, mutta kesän vitamiinit löytyvät yhä margariinipakkauksesta. Näin lupasi kirkkailla väreillä ilotteleva kasvirasvamainos vuonna 1956.

Lue lisää:

Viisasten kerhon jäseniä radiostudiossa.

Viisasten kerho mainostaa margariinia

Tässä margariinimainoksessa viisasten kerho pohtii margariinin käytön etuja. Viisasten kerhoa lähetettiin vuodesta 1945 aina vuoteen 1995.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Studio Julmahuvin Lasi vie syvempiin varjoihin

    KGB-veteraanin odysseia ydinsodan jälkeisessä Moskovasssa

    Illan elokuva Lasi on vauhdikas neuvostoliittolaisjännäri entisen KGB-agentin, Mihail Gulashnikovin, odysseiasta ydinsodan jälkeisessä Moskovassa.

  • Studio Julmahuvin moraalisesti arveluttava Hittikimara

    Mainos, jonka esittämisen Jeesuksen Ryhti ry halusi estää

    Missä olit, kun kuulit ensi kertaa tämän klassikon? Entä minkä vuoden listaykkösenä killui tämä lyömätön superhitti? Tilaa heti ja kodissasi soi Hittikimara: ikimuistettavimmat kappaleesi vuosien takaa.

  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.