Hyppää pääsisältöön

Katinraadoista leimahti suuri margariinisota

1960-luvun alussa alkoi valtavat mittasuhteet saavuttanut rasvasota, joka pudotti margariinin menekin ja loi kuluttajien mieliin kauhukuvia sen raaka-aineista. Olli Ihamäen ohjelmassa skandaalia ja sen vaiettuja taustoja muistelevat entiset lehdentekijät.

Kriittinen kirjoittelu margariinirasvoista alkoi Keski-Euroopan lehdissä vuonna 1960. Suomessa aiheeseen tarttui ensimmäisenä Maataloustuottajien Keskusliiton (MTK) julkaisema Maaseudun Tulevaisuus.

"Varsinainen pommi putosi maassamme helmikuun alkupuolella 1961, kun Ilmari Turjan Uusi Kuvalehti julkaisi jutun otsikolla Keinotteleeko ulkomainen margariinitrusti suomalaisten terveydellä", Ihamäki selostaa tapahtumien etenemistä.

Turja syytti lehdessään etenkin Unilever-konsernin omistamaa Paasivaaran margariinitehdasta "jalostetun saastan" syöttämisestä ihmisille. Aihe levisi salamannopeasti muihinkin lehtiin.

Skandaalin keskiöön nousi väite, että margariiniteollisuus käytti raadoista ja ihmisravinnoksi kelpaamattomista teurasjätteistä sulatettua ns. kaviosulaa eli destruktiorasvaa. Paasivaara puolustautui maksetuin lehti-ilmoituksin.

Asiasta tehtiin eduskuntakyselyitä, ja vointuottajia edustava MTK innostui vaatimaan koko margariiniteollisuuden kieltämistä. Meijeriala säesti kehottaen kaikkia maan kuntia vaihtamaan margariinin voihin.

Kuormien joukossa oli koiria, kissoja ja jäniksiä.
― Rasvansulattamon työntekijän todistuslausunto oikeudenkäynnissä

Keskusrikospoliisi ryhtyi tutkimaan asiaa ja tutkimuksissa selvisi, että eri puolilla maata todellakin toimi hämäriä rasvansulattamoja, joissa eroteltiin eläinten (muun muassa kissojen ja koirien) raadoista rasvaa. Sitä valutettiin tynnyreihin ja välitettiin margariinitehtaille.

Syksyllä 1961 Raison margariinitehtaan johto tuomittiin koviin sakkoihin ja korvauksiin margariinivalmistelain rikkomisesta. Paasivaara joutui tuomiolle paljon myöhemmin ja ehti sillä välin itse haastaa Turjan kunnianloukkauksesta oikeuteen.

Lopulta Paasivaarankin johto sai sakkotuomion raatorasvojen käytöstä, joskin paljon lievemmän kuin kilpailijansa. Jutun oikeuskäsittely päättyi lopullisesti vasta hovioikeuden ratkaisuihin vuonna 1964. Skandaalin seurauksena margariinin kulutus putosi pohjalukemiin ja Turjan Uusi Kuvalehti lopetettiin ilmoittajien kadottua.

MTK ja Raision tehtaat taustapiruina

Olli Ihamäki selvittelee ohjelmassaan, miten koko juttu lähti liikkeelle. Oliko kysymyksessä puhdas kuluttajien suojelu?

Margariininvastaisen offensiivin tärkeänä taustapiruna oli MTK, jonka tavoitteena tietenkin oli nostaa vaikeuksissa vientivaikeuksista kärsivän voin kulutusta. Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja Terho Vitikainen kertookin ohjelmassa, kuinka sai tehtäväksi perehtyä margariinin tuotantomenetelmiin ja kaupata aihetta muille lehdille.

Vitikaisen Uudelle Kuvalehdelle tekemä raflaava juttu jäi julkaisematta, mutta se sai päätoimittaja Turjan innostumaan aiheesta. Myöhemmin MTK rahoitti Uuden Kuvalehden kohujutusta tehdyn erikoispainoksen. MTK:ta johtanut Veikko Ihamuotila lupasi, että "he kyllä he voisivat kymmenellä miljoonalla markalla painaa teidän lehteä joka talouteen", Turja muistelee.

Turjan todistuksen mukaan ensimmäinen varsinainen juttu oli Raision tehtaiden käsialaa.

"Tutkittaessa asiaa jäljet johtavat toisellekin sylttytehtaalle", Ihamäki toteaa. Ohjelman mukaan Uuden Kuvalehden em. sensaatiojuttu, jossa suurimmaksi syylliseksi leimattiin markkinoita johtava Paasivaara, olikin peräisin Raision tehtailta. Turja kertoo toimitusjohtaja Eino Kivivuoren käynneistä toimituksessa ja sanoo yrityksen myöhemmin tunnustaneen artikkelin alkuperän. Kivivuori pyrkii vahingoittamaan pahinta kilpailijaansa Paasivaaraa tietoisena siitä, että hänen omakin tehtaansa hyödynsi raatorasvoja.

Jupakan seurauksena margariinin menekki Suomessa romahti pitkäksi aikaa, mutta myös väärinkäytökset paljastaneen Uuden Kuvalehden kohtalo oli synkkä. Lehti menetti margariinisodassa suurilmoittajansa ja joutui lopettamaan jo vuonna 1963 ennen kuin oikeusjupakassa oli saatu lopullinen päätös.

Artikkelin teksti on muokattu Olli Ihamäen radio-ohjelman sekä hänen artikkelinsa Kun kissat pantiin Suvikultaan (Hymy 23–24/1986) mukaan.

Lue lisää:

Korissa Kultanauha-margariini juuresten ja vihannesten kera

Kultanauha-margariini lupasi kesää

Kesä on ohi, mutta kesän vitamiinit löytyvät yhä margariinipakkauksesta. Näin lupasi kirkkailla väreillä ilotteleva kasvirasvamainos vuonna 1956.

Lue lisää:

Viisasten kerhon jäseniä radiostudiossa.

Viisasten kerho mainostaa margariinia

Tässä margariinimainoksessa viisasten kerho pohtii margariinin käytön etuja. Viisasten kerhoa lähetettiin vuodesta 1945 aina vuoteen 1995.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?