Hyppää pääsisältöön

Katinraadoista leimahti suuri margariinisota

1960-luvun alussa alkoi valtavat mittasuhteet saavuttanut rasvasota, joka pudotti margariinin menekin ja loi kuluttajien mieliin kauhukuvia sen raaka-aineista. Olli Ihamäen ohjelmassa skandaalia ja sen vaiettuja taustoja muistelevat entiset lehdentekijät.

Kriittinen kirjoittelu margariinirasvoista alkoi Keski-Euroopan lehdissä vuonna 1960. Suomessa aiheeseen tarttui ensimmäisenä Maataloustuottajien Keskusliiton (MTK) julkaisema Maaseudun Tulevaisuus.

"Varsinainen pommi putosi maassamme helmikuun alkupuolella 1961, kun Ilmari Turjan Uusi Kuvalehti julkaisi jutun otsikolla Keinotteleeko ulkomainen margariinitrusti suomalaisten terveydellä", Ihamäki selostaa tapahtumien etenemistä.

Turja syytti lehdessään etenkin Unilever-konsernin omistamaa Paasivaaran margariinitehdasta "jalostetun saastan" syöttämisestä ihmisille. Aihe levisi salamannopeasti muihinkin lehtiin.

Skandaalin keskiöön nousi väite, että margariiniteollisuus käytti raadoista ja ihmisravinnoksi kelpaamattomista teurasjätteistä sulatettua ns. kaviosulaa eli destruktiorasvaa. Paasivaara puolustautui maksetuin lehti-ilmoituksin.

Asiasta tehtiin eduskuntakyselyitä, ja vointuottajia edustava MTK innostui vaatimaan koko margariiniteollisuuden kieltämistä. Meijeriala säesti kehottaen kaikkia maan kuntia vaihtamaan margariinin voihin.

Kuormien joukossa oli koiria, kissoja ja jäniksiä.
― Rasvansulattamon työntekijän todistuslausunto oikeudenkäynnissä

Keskusrikospoliisi ryhtyi tutkimaan asiaa ja tutkimuksissa selvisi, että eri puolilla maata todellakin toimi hämäriä rasvansulattamoja, joissa eroteltiin eläinten (muun muassa kissojen ja koirien) raadoista rasvaa. Sitä valutettiin tynnyreihin ja välitettiin margariinitehtaille.

Syksyllä 1961 Raison margariinitehtaan johto tuomittiin koviin sakkoihin ja korvauksiin margariinivalmistelain rikkomisesta. Paasivaara joutui tuomiolle paljon myöhemmin ja ehti sillä välin itse haastaa Turjan kunnianloukkauksesta oikeuteen.

Lopulta Paasivaarankin johto sai sakkotuomion raatorasvojen käytöstä, joskin paljon lievemmän kuin kilpailijansa. Jutun oikeuskäsittely päättyi lopullisesti vasta hovioikeuden ratkaisuihin vuonna 1964. Skandaalin seurauksena margariinin kulutus putosi pohjalukemiin ja Turjan Uusi Kuvalehti lopetettiin ilmoittajien kadottua.

MTK ja Raision tehtaat taustapiruina

Olli Ihamäki selvittelee ohjelmassaan, miten koko juttu lähti liikkeelle. Oliko kysymyksessä puhdas kuluttajien suojelu?

Margariininvastaisen offensiivin tärkeänä taustapiruna oli MTK, jonka tavoitteena tietenkin oli nostaa vaikeuksissa vientivaikeuksista kärsivän voin kulutusta. Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja Terho Vitikainen kertookin ohjelmassa, kuinka sai tehtäväksi perehtyä margariinin tuotantomenetelmiin ja kaupata aihetta muille lehdille.

Vitikaisen Uudelle Kuvalehdelle tekemä raflaava juttu jäi julkaisematta, mutta se sai päätoimittaja Turjan innostumaan aiheesta. Myöhemmin MTK rahoitti Uuden Kuvalehden kohujutusta tehdyn erikoispainoksen. MTK:ta johtanut Veikko Ihamuotila lupasi, että "he kyllä he voisivat kymmenellä miljoonalla markalla painaa teidän lehteä joka talouteen", Turja muistelee.

Turjan todistuksen mukaan ensimmäinen varsinainen juttu oli Raision tehtaiden käsialaa.

"Tutkittaessa asiaa jäljet johtavat toisellekin sylttytehtaalle", Ihamäki toteaa. Ohjelman mukaan Uuden Kuvalehden em. sensaatiojuttu, jossa suurimmaksi syylliseksi leimattiin markkinoita johtava Paasivaara, olikin peräisin Raision tehtailta. Turja kertoo toimitusjohtaja Eino Kivivuoren käynneistä toimituksessa ja sanoo yrityksen myöhemmin tunnustaneen artikkelin alkuperän. Kivivuori pyrkii vahingoittamaan pahinta kilpailijaansa Paasivaaraa tietoisena siitä, että hänen omakin tehtaansa hyödynsi raatorasvoja.

Jupakan seurauksena margariinin menekki Suomessa romahti pitkäksi aikaa, mutta myös väärinkäytökset paljastaneen Uuden Kuvalehden kohtalo oli synkkä. Lehti menetti margariinisodassa suurilmoittajansa ja joutui lopettamaan jo vuonna 1963 ennen kuin oikeusjupakassa oli saatu lopullinen päätös.

Artikkelin teksti on muokattu Olli Ihamäen radio-ohjelman sekä hänen artikkelinsa Kun kissat pantiin Suvikultaan (Hymy 23–24/1986) mukaan.

Lue lisää:

Korissa Kultanauha-margariini juuresten ja vihannesten kera

Kultanauha-margariini lupasi kesää

Kesä on ohi, mutta kesän vitamiinit löytyvät yhä margariinipakkauksesta. Näin lupasi kirkkailla väreillä ilotteleva kasvirasvamainos vuonna 1956.

Lue lisää:

Viisasten kerhon jäseniä radiostudiossa.

Viisasten kerho mainostaa margariinia

Tässä margariinimainoksessa viisasten kerho pohtii margariinin käytön etuja. Viisasten kerhoa lähetettiin vuodesta 1945 aina vuoteen 1995.

Kommentit
  • Lennart Meren filmiaarre Vesilinnun kansa tutustutti meidät uralilaisiin sukulaisiimme

    Lennart Meren dokumenttielokuva vuodelta 1970

    Lennart Meren kansatieteellinen dokumenttielokuva Vesilinnun kansa esitteli uralilaisten kansojen elämää ja perinteitä vuonna 1970. Elämä kaukana Itämereltä oli eksoottista, mutta Meren tarkka katse löysi sieltä paljon tuttua. Harvinaislaatuista materiaalia sisältävä elokuva esitettiin Suomessa kaksiosaisena tv-dokumenttina vuonna 1974.

  • Hayaayahayayaa! Sielun Veljet oli rock-energiaa kaikille aisteille

    Koosteessa musiikkivideoita, haastatteluita ja konsertteja.

    Elävän arkiston koosteeseen on kerätty Sielun Veljien musiikkivideoita, live-esiintymisiä sekä haastatteluita vuosien varrelta. Bändi ei tyytynyt vain tyydyttämään kuulijoita, Sielun Veljien taide palveli kaikkia kokijan aisteja – hikirauhasia unohtamatta.

  • Matkustajakone Kalevan tuhosta 1940 vaiettiin vuosikymmeniksi

    Tv-ohjelma matkustajakone Kalevan tapauksesta vuodelta 1991.

    Kesäkuun 14. päivänä vuonna 1940 Tallinnan edustalla alas ammutun Aero-lentoyhtiön Kalevan tapauksesta vaiettiin vuosikymmeniksi, kunnes 1980-luvun lopulla asiasta saatiin uutta tietoa. Vuonna 1991 esitetty tv-ohjelma Viimeinen lento Tallinnasta valottaa traagista välirauhan aikana tapahtunutta välikohtausta. Ohjelman on tehnyt Kalevan kapteenin Bo von Willebrandin poika Carl Gustaf Bosson von Willebrand.

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lennart Meren filmiaarre Vesilinnun kansa tutustutti meidät uralilaisiin sukulaisiimme

    Lennart Meren dokumenttielokuva vuodelta 1970

    Lennart Meren kansatieteellinen dokumenttielokuva Vesilinnun kansa esitteli uralilaisten kansojen elämää ja perinteitä vuonna 1970. Elämä kaukana Itämereltä oli eksoottista, mutta Meren tarkka katse löysi sieltä paljon tuttua. Harvinaislaatuista materiaalia sisältävä elokuva esitettiin Suomessa kaksiosaisena tv-dokumenttina vuonna 1974.

  • Sielun Veljet oli rock-energiaa kaikille aisteille

    Koosteessa musiikkivideoita, haastatteluita ja konsertteja.

    Elävän arkiston koosteeseen on kerätty Sielun Veljien musiikkivideoita, live-esiintymisiä sekä haastatteluita vuosien varrelta. Bändi ei tyytynyt vain tyydyttämään kuulijoita, Sielun Veljien taide palveli kaikkia kokijan aisteja – hikirauhasia unohtamatta.

  • Matkustajakone Kalevan tuhosta 1940 vaiettiin vuosikymmeniksi

    Tv-ohjelma matkustajakone Kalevan tapauksesta vuodelta 1991.

    Kesäkuun 14. päivänä vuonna 1940 Tallinnan edustalla alas ammutun Aero-lentoyhtiön Kalevan tapauksesta vaiettiin vuosikymmeniksi, kunnes 1980-luvun lopulla asiasta saatiin uutta tietoa. Vuonna 1991 esitetty tv-ohjelma Viimeinen lento Tallinnasta valottaa traagista välirauhan aikana tapahtunutta välikohtausta. Ohjelman on tehnyt Kalevan kapteenin Bo von Willebrandin poika Carl Gustaf Bosson von Willebrand.

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

  • Lataa aidot pieruäänet vapaaseen käyttöön!

    Ylen äänitehosteita Freesound-palvelussa

    Prööööööt! Pufff! Millä kaikin tavoin pieru voikaan kajahtaa, tussahtaa ja plörähtää. Kuuntele ja lataa pieruja äänitehosteina vapaaseen käyttöön. Yle julkaisee äänitehostekokoelman aarteitaan kaikkien käyttöön Freesound-palvelussa. Tuoreimpana lisäyksenä ovat paljon toivotut pierut. Pääset kuuntelemaan ja lataamaan pierujen muikean kavalkadin tästä linkistä! .

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Ruusunen ja muita klassikkosatuja Areenassa – tarinoissa mittelevät valon ja pimeyden voimat

    Fiat lux, tulkoon valkeus! Ruususen ja Grimmin satujen taika

    "Fiat lux – tulkoon valkeus!" hyvän haltijan kasvot valaisivat koko tv-ruudun. Vuonna 1982 esitetty televisioteatterin Prinsessa Ruusunen on jättänyt muistiin hehkuvan jäljen. Vielä nytkin silmä sivuuttaa aikansa tv-tekniikan ja näkee taian. Klassikkosaduissa pimeys ja valo, hyvä ja paha hakevat rajojaan voimallisesti. Areenaan kootuissa toivotuissa saduissa nähdään Ruusunen mm. Susanna Haaviston ja Karvakuonon hahmossa, piirrettynä sekä Sinikka Sokan vivahteikkaasti kertomana. Sokan tarinoimina eläväksi tulevat myös monet muut Grimmin sadut.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

  • Suuri kaniinisuunnitelma – eli miten Venezuelan vallankumous muuttui ensin farssiksi, sitten tragediaksi

    Venezuelan bolivariaanien vallankumous on tuhonnut maan.

    Venezuela on ristiriitaisuuksien maa. Presidentti Hugo Chavez loi maahan köyhyyden kultin, jossa oli rumaa oli olla rikas. Samalla Chavezin lähipiiri varasti suunnattomat määrät valtion öljytuloja itselleen. Nyt maata on johtanut jo viisi vuotta Nicolas Maduro, entinen bussinkuljettaja. Terveydenhuolto on romahtanut, ihmiset näkevät nälkää, öljyntuotanto hiipuu. Presidentti on tarjonnut ratkaisuksi muun muassa kaniinien kasvatusta.

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle. Kerro oma kevätkappale-ehdotuksesi!

  • Suomalainen lapsenlikka tapasi 1960-luvun popjulkkikset

    Au pair Hilkka Ikonen raportoi svengaavasta Lontoosta.

    Hilkka Ikonen (os. Kantelinen) työskenteli au pairina 1960-luvun "svengaavassa Lontoossa". Lastenhoidon ohessa hän toimi mm. Iskelmä-lehden ja Yleisradion pop-kirjeenvaihtajana haastatellen monia aikakauden tähtiä kuten The Beatlesia, Rolling Stonesia, Manfred Mannia ja Cliff Richardia. Radiohaastatteluja vuosilta 1964–1965 on säilynyt alun kolmattakymmentä.

  • YYA-sopimus oli Suomelle välttämättömyys, josta tuli hyve

    YYA-sopimus oli ystävyyttä, yhteistoimintaa ja avunantoa

    Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja avunannosta syntyi aikana, jolloin pienen maan oli tarkoituksenmukaista tehdä liitto suuren naapurinsa kanssa rauhanomaisten olojen takaamiseksi. Sopimus hyödytti Suomea myös taloudellisesti ja se lisäsi vähintäänkin välillisesti suomalaisten tietämystä itänaapurista. Mutta aikaa myöten siitä tuli ulko- ja sisäpoliittinen rasite, kun välttämättömyydestä tehtiin hyve.

  • Pääsiäisruokia à la Patakakkonen ja Makupalat

    Suosikkiohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäismenuita.

    Suosituissa ruoka-ohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäiskokkailuja. Perinteisen lampaan ja pashan lisäksi on tuunattu marenkijoutsenia Vanamon ja Kolmosen opeilla, tutustuttu ortodoksikarjalaisten paastonajan ruokiin ja valmistettu pippurista porohöystöä Makupalojen opein.

  • Etkö ole koskaan katsonut Kotikatua? Nyt on hyvä sauma aloittaa!

    Kotikadun neljäs ja viides kausi Areenassa.

    Jos et ole koskaan katsonut Kotikatua, mutta haluaisit, kannattaa katsominen aloittaa nyt. Areenassa nyt katsottavissa olevat neljäs ja viides kausi ovat todella hyviä kohtia hypätä sarjaan mukaan. Neljännen kauden aluksi sarjaan tulee uusi henkilö, kun yhden päähenkilön, Eeva Mäkimaan, äiti Kaisa ilmestyy Kotikadulle. Kaisan kautta tulevat sarjan perheet ja muut hahmot hyvin tutuiksi.