Hyppää pääsisältöön
Aihesivun 101 kirjaa pääkuva

Nämä kirjat paransivat sodan traumat

Lukulista 1950-luvulle
Lukulista 1950-luvulle Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen Kirjojen Suomi,1950-luku,101 kirjaa

Kotirintaman naiset ja lapset sekä sodasta palanneet miehet olivat kukin omalla tavallaan onnettomia 1950-luvulla, mutta kaikilla oli haave saada elämä kääntymään kohti onnea. Kirjailijat etsivät uusia tapoja nähdä maailmaa, ja vuosikymmeneltä jäi elämään useita klassikoita, kuten Havukka-ahon ajattelija, Tuntematon sotilas ja Muumipapan urotyöt.

Jälleenrakennetut kodit ja uudelleen yhteentulleet perheet tarvitsivat lapsilleen luettavaa. Niinpä lasten- ja nuortenkirjallisuus vilkastui 1950-luvulla. Sitä kustannettiin entistä enemmän, ja useat kirjailijat saavuttivat suuren suosion lasten- ja nuortenkirjoilla.

Sodan jälkeisellä vuosikymmenellä nousivat suosioon muun muassa Kirsi Kunnas, Tove Jansson, Anni Polva, Rauha S. Virtanen ja Aino Räsänen.

Niin sanottu valistuksellinen lasten- ja nuortenkirjallisuus sai väistyä ja uutta lapsikäsitystä haettiin esimerkiksi Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossun ja Antoine de Saint-Expéryn Pikku Prinssin innoittamina.

Kirjailijoiden tuli puhdistaa ja uudistaa kieli.

Kielen uudistajaksi noussut kirjailija Kirsi Kunnas on sanonut, että kieli oli "ryvetetty" sotavuosina. Kirjailijoiden tuli puhdistaa ja uudistaa kieli. Myös Kunnas piti lasten kasvattamista uudenlaiseen maailmaan tärkeänä. Tiitiäisen satupuu (1956) ja Tiitiäisen tarinoita (1957) ovat opettaneet monen sukupolven lapset näkemään maailman toiveikkaasti uudella tavalla.

Lastenkasvatus nousikin kirjallisuudessa tärkeäksi aiheeksi. Suosittu Joka naisen niksikirja korosti äidin ja naisten roolia kasvatuksessa.

Simo Puupponen eli Aapeli julkaisi vuonna 1958 suuren suosion saaneen teoksensa Pikku Pietarin piha. Vaikka kirja kertoikin sisällissodan eriarvoisesta ajasta kuopiolaisessa pihapiirissä, se kuitenkin kuvasi lasten elämän tärkeyttä tulevaisuuden kannalta.

Sodan ja sen jälkeisen ajan ankeutta kuvaavien romaanien rinnalla hyvin luettuja olivat teokset, jotka valoivat uskoa hyvään elämään. Kirjailija Rauha S. Virtanen kertoo halunneensa loihtia vuonna 1955 Seljan tytöt -kirjassaan lukijoilleen idyllisen elämän tosielämän ankeuden keskelle. Myös Aino Räsäsen Helena-kirjat nousivat valtavaan suosioon 50-luvun alkupuolella.

Sodan jälkeen syntynyt ikäluokka oli ahneessa murrosiässä ja kaipasi virikkeitä.

Suomalaisten itsetunto koheni, kun Armi Kuusela valittiin Miss Universumiksi kesäkuussa 1952. Pääministerinä ollessaan Urho Kekkonen muotoili niin sanotussa pyjamantaskupuheessaan pohjoismaista puolustusliittoa.

Keväällä 1953 murhatusta Kyllikki Saaresta tuli rikoshistorian selvittämätön tapaus. Helsinkiläisnuoriso pääsi James- ja Texas Bill -farkuissaan maistelemaan uuden musiikin hedelmää vuonna 1956 Rock Around the Clock -elokuvan ensi-illassa.

Vuosikymmenen lopussa maaltamuutto kaupunkeihin alkoi olla vilkasta. Heti sodan jälkeen syntynyt ikäluokka oli ahneessa murrosiässä ja kaipasi uudenlaisia virikkeitä.

Kirjailija Anders Cleve toi muuttuvan Helsingin ja nuorison slangin esiin vuonna 1959 ilmestyneessä teoksessaan Gatstenar (suom. Katukiviä). Ruotsinkielinen Cleve osasi kuvata urbaanin kaupungin elämää ja ihmisiä. Kirjassa Helsinki tuoksuu läskisoosilta, ja ikkunoista tulvii rockmusiikki.

Sodasta kotiin palanneet isät olivat olleet vuosia poissa omien lastensa maailmasta.

Useat naiset joutuivat sodasta palanneiden miesten hoitajiksi monella tavalla. Hermonsa tai raajansa menettänyt aviomies ei täyttänyt kasvattajana onnellisen perheen mallikuvaa. Naiset ja aviovaimot jälleenrakensivat työllään Suomea yhtä paljon kuin työmailla uurastavat miehetkin.

Sodasta kotiin palanneet isät olivat olleet vuosia poissa omien lastensa maailmasta. Yrjö Kokko julkaisi vuonna 1951 teoksensa Sudenhampainen kaulanauha. Siinä isä lähtee Lappiin 13-vuotiaan poikansa kanssa. Erämaassa isä yrittää toipua sodasta, vaimonsa menettämisestä ja löytää uudestaan suhteen poikaansa. Lapin luonnon ihailu ja sodan traumat vaikuttivat siihen, että teosta myytiin julkaisuvuonna yli 44 000 kappaletta.

Irja Virtanen nosti vuonna 1956 Kenttäharmaita naisia -romaanillaan esiin naisten roolin sodassa. Virtasen romaani antoi äänen sille, mikä unohtui vuosikymmenen eniten huomiota saaneelta romaanilta, Tuntemattomalta sotilaalta. Vaikka sotavuosina ja pian sotien jälkeen ilmestyi paljon kirjoja sodasta, silti Väinö Linna teki läpimurron sota-aiheiden kuvaajana.

Sotakokemukset saivat siis odottaa hioutunutta kirjallista ilmaisuaan yhden vuosikymmenen. 1950-luvulla vihdoin kynä alkoi korjata sitä, minkä miekka oli särkenyt.

Kirjojen Suomen suositukset 1950-luvulta:

Linkistä pääset kirjan esittelyartikkeliin. Artikkeleista löytyy myös kirjaan liittyvä radio- ja tv-ohjelma.

Mitkä kirjat 1950-luvulta ovat sinulle tärkeitä? Kirjoita oma kirjalistasi kommenttikenttään!

Artikkelia muokattu 11.1.2018: Maininta e-kirjoista poistettu lukuoikeuksien umpeuduttua.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Suomen kansallisklassikko Tuntematon sotilas kasvaa näyttäväksi tv-sarjaksi Ylen kanavilla

    Viisiosainen sarja sisältää uutta materiaalia.

    Yle julkaisee ensimmäisenä TV1:ssä ja Yle Areenassa viisiosaisen Tuntematon sotilas -sarjan. Väinö Linnan kansallisklassikoksi muodostuneesta teoksesta kuvattu sarja alkaa TV1:n Kotikatsomossa sunnuntaina 30.12. kello 21.05. Loput neljä jaksoa nähdään tammikuussa sunnuntai-iltaisin kello 21.05. Kaikki viisi osaa julkaistaan kerralla katalogina Yle Areenassa 30.12. Tv-sarja laajentaa lokakuussa 2017 ensi-iltansa saaneen Tuntematon sotilas -elokuvan tarinaa.

  • Lista asioista, joita vihaan nykyajassa

    Asioita, joita vihaan nykyajassa

    Joulun alla ihmiset ovat pahalla päällä. Tähän syynä on koko vuoden patoutunut vitutus. Jos haluat helpottaa oloasi ennen jouluaattoa, laadi lista, johon keräät vihaamiasi asioita. Sen tarkoitus ei ole olla ratkaisukeskeinen. Listan ainoa tehtävä on saada olla vihainen. KulttuuriCocktailin Tuomas Karemo laati malliksi oman listansa.

  • Näkymättömästä säestäjästä tuli arvostettu pianopedagogi ja rakastettu musiikkijulkkis

    Meri Louhos kertoo elämästään laajassa artikkelisarjassa.

    Nuoruudessaan Meri Louhos, 91, oli näkymätön pianisti, säestäjä ja improvisoija, jonka nimeä ei aina edes mainittu. Meristä tuli sekä pianotaiteilija, arvostettu pianopedagogi että rakastettu radioääni ja tv-juontaja. Laajassa artikkelisarjassa Meri muistelee pitkää elämäänsä, josta ei seikkailuja puutu.

101 kirjaa

Kirjojen Suomi