Hyppää pääsisältöön
Aihesivun 101 kirjaa pääkuva

Nämä kirjat paransivat sodan traumat – lue Linnaa, Kunnasta ja muita klassikoita e-kirjoina

Lukulista 1950-luvulle
Lukulista 1950-luvulle Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen Kirjojen Suomi,1950-luku,101 kirjaa

Kotirintaman naiset ja lapset sekä sodasta palanneet miehet olivat kukin omalla tavallaan onnettomia 1950-luvulla, mutta kaikilla oli haave saada elämä kääntymään kohti onnea. Kirjailijat etsivät uusia tapoja nähdä maailmaa, ja vuosikymmeneltä jäi elämään useita klassikoita, kuten Havukka-ahon ajattelija, Tuntematon sotilas ja Muumipapan urotyöt.

Jälleenrakennetut kodit ja uudelleen yhteentulleet perheet tarvitsivat lapsilleen luettavaa. Niinpä lasten- ja nuortenkirjallisuus vilkastui 1950-luvulla. Sitä kustannettiin entistä enemmän, ja useat kirjailijat saavuttivat suuren suosion lasten- ja nuortenkirjoilla.

Sodan jälkeisellä vuosikymmenellä nousivat suosioon muun muassa Kirsi Kunnas, Tove Jansson, Anni Polva, Rauha S. Virtanen ja Aino Räsänen.

Niin sanottu valistuksellinen lasten- ja nuortenkirjallisuus sai väistyä ja uutta lapsikäsitystä haettiin esimerkiksi Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossun ja Antoine de Saint-Expéryn Pikku Prinssin innoittamina.

Kirjailijoiden tuli puhdistaa ja uudistaa kieli.

Kielen uudistajaksi noussut kirjailija Kirsi Kunnas on sanonut, että kieli oli "ryvetetty" sotavuosina. Kirjailijoiden tuli puhdistaa ja uudistaa kieli. Myös Kunnas piti lasten kasvattamista uudenlaiseen maailmaan tärkeänä. Tiitiäisen satupuu (1956) ja Tiitiäisen tarinoita (1957) ovat opettaneet monen sukupolven lapset näkemään maailman toiveikkaasti uudella tavalla.

Lastenkasvatus nousikin kirjallisuudessa tärkeäksi aiheeksi. Suosittu Joka naisen niksikirja korosti äidin ja naisten roolia kasvatuksessa.

Simo Puupponen eli Aapeli julkaisi vuonna 1958 suuren suosion saaneen teoksensa Pikku Pietarin piha. Vaikka kirja kertoikin sisällissodan eriarvoisesta ajasta kuopiolaisessa pihapiirissä, se kuitenkin kuvasi lasten elämän tärkeyttä tulevaisuuden kannalta.

Sodan ja sen jälkeisen ajan ankeutta kuvaavien romaanien rinnalla hyvin luettuja olivat teokset, jotka valoivat uskoa hyvään elämään. Kirjailija Rauha S. Virtanen kertoo halunneensa loihtia vuonna 1955 Seljan tytöt -kirjassaan lukijoilleen idyllisen elämän tosielämän ankeuden keskelle. Myös Aino Räsäsen Helena-kirjat nousivat valtavaan suosioon 50-luvun alkupuolella.

Sodan jälkeen syntynyt ikäluokka oli ahneessa murrosiässä ja kaipasi virikkeitä.

Suomalaisten itsetunto koheni, kun Armi Kuusela valittiin Miss Universumiksi kesäkuussa 1952. Pääministerinä ollessaan Urho Kekkonen muotoili niin sanotussa pyjamantaskupuheessaan pohjoismaista puolustusliittoa.

Keväällä 1953 murhatusta Kyllikki Saaresta tuli rikoshistorian selvittämätön tapaus. Helsinkiläisnuoriso pääsi James- ja Texas Bill -farkuissaan maistelemaan uuden musiikin hedelmää vuonna 1956 Rock Around the Clock -elokuvan ensi-illassa.

Vuosikymmenen lopussa maaltamuutto kaupunkeihin alkoi olla vilkasta. Heti sodan jälkeen syntynyt ikäluokka oli ahneessa murrosiässä ja kaipasi uudenlaisia virikkeitä.

Kirjailija Anders Cleve toi muuttuvan Helsingin ja nuorison slangin esiin vuonna 1959 ilmestyneessä teoksessaan Gatstenar (suom. Katukiviä). Ruotsinkielinen Cleve osasi kuvata urbaanin kaupungin elämää ja ihmisiä. Kirjassa Helsinki tuoksuu läskisoosilta, ja ikkunoista tulvii rockmusiikki.

Sodasta kotiin palanneet isät olivat olleet vuosia poissa omien lastensa maailmasta.

Useat naiset joutuivat sodasta palanneiden miesten hoitajiksi monella tavalla. Hermonsa tai raajansa menettänyt aviomies ei täyttänyt kasvattajana onnellisen perheen mallikuvaa. Naiset ja aviovaimot jälleenrakensivat työllään Suomea yhtä paljon kuin työmailla uurastavat miehetkin.

Sodasta kotiin palanneet isät olivat olleet vuosia poissa omien lastensa maailmasta. Yrjö Kokko julkaisi vuonna 1951 teoksensa Sudenhampainen kaulanauha. Siinä isä lähtee Lappiin 13-vuotiaan poikansa kanssa. Erämaassa isä yrittää toipua sodasta, vaimonsa menettämisestä ja löytää uudestaan suhteen poikaansa. Lapin luonnon ihailu ja sodan traumat vaikuttivat siihen, että teosta myytiin julkaisuvuonna yli 44 000 kappaletta.

Irja Virtanen nosti vuonna 1956 Kenttäharmaita naisia -romaanillaan esiin naisten roolin sodassa. Virtasen romaani antoi äänen sille, mikä unohtui vuosikymmenen eniten huomiota saaneelta romaanilta, Tuntemattomalta sotilaalta. Vaikka sotavuosina ja pian sotien jälkeen ilmestyi paljon kirjoja sodasta, silti Väinö Linna teki läpimurron sota-aiheiden kuvaajana.

Sotakokemukset saivat siis odottaa hioutunutta kirjallista ilmaisuaan yhden vuosikymmenen. 1950-luvulla vihdoin kynä alkoi korjata sitä, minkä miekka oli särkenyt.

Kirjojen Suomen suositukset 1950-luvulta – Lue ne e-kirjoina!

Linkistä pääset kirjan esittelysivulle, josta löydät e-kirjan sekä kirjaan liittyviä radio- ja tv-ohjelmia.

Mitkä kirjat 1950-luvulta ovat sinulle tärkeitä? Kirjoita oma kirjalistasi kommenttikenttään!

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Ratkaisu tekstiilijätevuoriin: näin T-paitasi syntyy uudelleen

    Tuotat elämäsi aikana 1000 kg tekstiilijätettä.

    70 000 tonnia vaatteita ja kodintekstiilejä päätyy joka vuosi paremman puutteessa jätteenpolttolaitoksiin Suomessa. Mutta ei enää kauan! Iso osa siitä voidaan jatkossa kierrättää, kun puhkikulutetusta puuvillasta voidaan kemiallisesti synnyttää uutta kuitua. Jos VTT:n kehittämä tekniikka lyö läpi, poisheitettävästä puuvillasta polttoon joutuu enää 15 prosenttia.

  • Finalaska - unelma suomalaisesta osavaltiosta

    Suunnitelmat suomalaisten evakuoimiseksi Alaskaan.

    Talvisodan aikaan Suomesta oltiin huolissaan Yhdysvalloissa. Pieni ja sympaattinen Suomi näytti jäävän suuren Neuvostoliiton jyräämäksi. Yhdysvallat kuitenkin pysytteli vielä tuolloin erossa Euroopan sodista, eikä apua juuri herunut. Alkuvuodesta 1940 nuoret amerikkalaiset Robert Black ja Leonard Sutton laativat suunnitelman suomalaisten evakuoimisesta Yhdysvaltoihin.

101 kirjaa

Kirjojen Suomi

  • Kahtiajakautunut maa matkalla uuteen sotaan – lue 30-luvun klassikoita e-kirjoina

    Lukulista 30-luvulle.

    Kirjojen Suomi on kertomus satavuotiaasta Suomesta ja sen vaiheista. Nyt matkamme kulkee läpi dramaattisen 30-luvun. Vuosikymmen jätti jälkeensä monia klassikoita: Toivo Pekkasen työläisromaanin Tehtaan varjossa ja Hella Wuolijoen näytelmät. Runoilija Saima Harmaja kirjoitti koko tuotantonsa 30-luvulla. Olavi Paavolainen kuvasi esseissään ajan henkeä ja F.E. Sillanpää sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon.

  • Nämä kirjat muuttivat elämäni – tutustu tarinoihin

    Riku Rantala, Maija Vilkkumaa ja Sanna Stellan kertovat

    Kirjat korvasivat Antti Tuurille perheen, mullistivat Riku Rantalan elämän 6-vuotiaana ja Maija Vilkkumaa löysi Saima Harmajasta sielunsisaren teini-iässä. Mikä kirja on sinulle tärkein? Kerro lempikirjastasi meille.

  • "Romaani kuvaa sitä, kuinka vaikeaa on nuorena naisena vaeltaa" - Maija Vilkkumaan verkkolukupiirissä keskusteltiin sukupolvista ja selviytymisestä

    Maija Vilkkumaan verkkolukupiirin loppukeskustelu

    Muusikko Maija Vilkkumaan vetämässä verkkolukupiirissä on luettu Anja Kaurasen (nyk. Snellman) romaani Sonja O. kävi täällä (1981). On loppuyhteenvedon aika: mitä ajatuksia kirja herätti niissä, jotka lukivat sen vuosien jälkeen uudestaan ja niissä, jotka tarttuivat siihen ensi kerran? Keskusteluun voi edelleen osallistua!

  • Kuka saa kirjallisuuden Nobelin 2017?

    Kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaja julkistetaan klo 14

    Ruotsin akatemia ilmoittaa torstaina klo 14 tämänvuotisen kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajan. Kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen esittelee ennakkosuosikkeja ja pohtii, mitkä seikat vaikuttavat valintaan.

  • Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista

    Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

    Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

  • Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

    Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

  • Kirjoitan päälauseita. Timo Soini kirjoittaa päälauseita. Uskottavat miehet kirjoittavat niin.

    Pietari K. kävi täällä -podcast ja essee lukeville

    Pietari K. kävi täällä -podcast ja esseesarja lukeville ihmisille. Jos Suomen historiasta haluaa sanoa jotain painavaa, kirkasta ja samalla moniselitteistä, on käytettävä koivuklapeja: kovia ja lämpöarvoltaan suuria lauseita. Se lisää kirjoittajan uskottavuutta, mutta on riittävän moniselitteistä. Samalla kommentoija saa sytykettä omalle itserakkaudelleen.

  • Laura Gustafsson: Ihmiseläin teki massiivisen virhearvioinnin

    Ihminen selviäisi, vaikka eläimet saisivat oikeuden elää.

    Jos eläimille annettaisiin yksinkertaisin perusoikeus, oikeus elämään, talous ja ehkä koko yhteiskunta ajautuisivat hetkelliseen kaaokseen. Järjestelmät kuitenkin muuttuvat, ja ihminen on sopeutuva laji, kirjailija Laura Gustafsson kirjoittaa kolumnissaan.

  • Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Johannes Ekholm: Ratkaisu ahdistukseen on kollektiivinen tai sitä ei ole

    Opittu kuva työn sankarista on vahingollinen ja vaarallinen.

    Emme tarvitse enempää työtä ja pitempiä ansioluetteloita, vaan enemmän ajan haaskausta, tehottomuutta, huolettomuutta ja huolimattomuutta! Enemmän kiusallisia hiljaisuuksia, katkoksia flowhun, jumitusta ja yhteistyöstä kieltäytymistä, kirjoittaa Johannes Ekholm kolumnissaan.

  • Kirjojen Suomi – elämyksiä lukemalla

    Valitsimme kirjan jokaiselta itsenäisyyden vuodelta

    Kirjallisuustoimittajat Seppo Puttonen ja Nadja Nowak ovat valinneet jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta yhden kirjan. Suurin osa kirjoista on luettavissa e-kirjoina vuoden 2017 loppuun saakka. Mitkä kirjat olisit itse valinnut?

  • Lukemista vailla? Anna Kirjakoneen auttaa!

    Pääset lukemaan sinulle sopivan teoksen suoraan täältä.

    Ylen Kirjakone auttaa löytämään luettavaa melkein sadan kotimaisen kirjan joukosta. Kirja on luettavana suoraan sivuilta.

  • Ahneus ja pahuus hiipivät kirjoihin – näihin teoksiin kiteytyy 1980-luku

    Seppo Puttosen suositukset luettavissa e-kirjoina

    John Lennonin murha löi karmaisevalla tavalla leiman alkaneelle vuosikymmenelle. Mies, joka oli 1960-luvulta alkaen laulanut ja puhunut rakkauden puolesta ja sotaa vastaan, surmattiin kadulle New Yorkissa. Usko maailman ja ihmisten hyvyyteen oli murentunut. Ahneus ja pahuus olivat hiipineet ihmisten sisään. Tutustu 1980-lukuun ja lue nämä kymmenen teosta e-kirjana suoraan Kirjojen Suomen verkkosivuilta.

  • Poimi e-hömppäkirja luettavaksesi täältä

    Jaa kesän parhaat kirjat hashtagilla #hömppäkirjalista

    Ei syytä paniikkiin, vaikka olisit nalkissa mökillä ilman luettavaa. Voit lukea Kirjojen Suomen e-kirjoja! Nämä kirjat viihdyttävät ja saavat suupielet kohoamaan, vaikka viikonloppu ei hellisikään helteillä. Kirjojen Suomella on käynnissä pro hömppä -liike.

  • Pentti Saarikoski, Paul Auster ja tahto nähdä tulevaan

    Paul Auster, Pentti Saarikoski ja maailman tila

    Amerikkalaiskirjailija Paul Auster vieraili Suomessa syyskuun alussa. Samana viikonloppuna muistettiin runoilija Pentti Saarikoskea, joka olisi täyttänyt 80 vuotta. Sekä Austerin että Saarikosken tekstit osuvat poliittisiin murroskohtiin, joissa voi nähdä paljon samankaltaisuutta.

  • Kuinka sitä ollaan hyvä mies, Juha Itkonen?

    Opiskelijan ja kirjailija kirjeenvaihto miesten kesken

    Kirjoitin intiimin kirjeen, jonka pääsisältö on seksi, ja lähetin sen kirjailija Juha Itkoselle. Sitten odotin. Pelkäsin kasvojen menetystä monta pitkää päivää. Sitten Juha vastasi. Onneksi hän osoittautui hyväksi mieheksi.

  • Mikä on Kirjojen Suomi?

    Mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme?

    Kirjojen Suomi on Ylen monikanavainen kirjallisuuskokonaisuus, joka tutkii mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme ennen ja nyt, ja miten asiat ovat muuttuneet aikojen saatossa. Kirjojen Suomi on osa Suomi 100-hanketta, ja kestää koko juhlavuoden 2017.

  • Kirjojen Suomen kumppanit

    Yle ja parikymmentä muuta tahoa ovat lukemisen asialla.

    Kirjojen Suomi on Ylen suursatsaus kotimaiseen kirjallisuuteen vuonna 2017, ja sen toteutumiseen on tarvittu laajaa yhteistyötä. Kiitos kaikille kumppaneille!