Hyppää pääsisältöön

Cityluonto: Roskalintuja – onko niitä?

Lokit lentelevät ruokailijan ympärillä
Lokit lentelevät ruokailijan ympärillä Kuva: Sara Vertanen lokki

Lokit, varikset ja pulut eivät ole suosituimpia kaupunkilintuja. Roskalinnuiksi haukuttua kolmikkoa yhdistää se, että ne viihtyvät ihmisen läheisyydessä. Ihmisten mielestä ne penkovat roskiksia, likaavat ympäristöä ulosteillaan ja meluavatkin vielä.

Ihmisten ja eläinten rauhanomainen rinnakkaiselo rikkoutuu kaupungeissa tämän tästä. Ihminen on rakentanut rantaviivat täyteen eivätkä kaikki luontokappaleet ole sinne enää tervetulleita.

Helsingin toreilla ja aukioilla tepasteli takavuosina jopa satoja tuhansia kesykyyhkyjä eli puluja, varikset raakkuivat roska-astioiden tuntumassa ja lokit päivystivät suurina parvina pikalounaan toivossa. Eivät ne ole mihinkään hävinneet, mutta lukumäärät ovat etenkin pulujen kohdalla romahtaneet. Ihminen on toiminnallaan hankaloittanut niiden elämää.

Kaksi pulua
Kaksi pulua Kuva: Anna-Kaisa Brenner Kesykyyhky,pulu

Puluja hävitettiin pääkaupungissa vielä parikymmentä vuotta sitten kolkolla tavalla – pyydystämällä ja kaasuttamalla ne hengiltä. Merkittävämpi syy kesykyyhkykantojen vähenemiseen on pesinnän hankaloituminen: ullakot ovat tiiviimpia, jätehuolto on tehostunut eikä toreilla myydä enää ruokaa yhtä paljon kuin ennen. Puluja elää koko pääkaupunkiseudulla vaivaiset pari tuhatta.
Naurulokki vaanii lapsen ruoka-annosta
Naurulokki odottaa tilaisuuttaan. Naurulokki vaanii lapsen ruoka-annosta Kuva: Sara Vertanen lokki
Variksilla näkee välillä värivirheitä

Variksia on halveksuttu jätteidensyöjinä ja roskisdyykkareina. Niiden kaupunkiroskiksista ja kaatopaikoilta kaiveltu ruokavalio on tutkitusti vaikuttanut joidenkin lintujen kehitykseen.

– Varislinnuilla ja etenkin variksilla näkee välillä värivirheitä ja sulkien epämuodostumista, kertoo kokenut lintujen rengastaja Jukka Tanner.

Nyt kun sekajätteenkäsittely on tehokkaampaa ja suljetumpaa, niistä eivät varikset eivätkä lokit enää saa juuri ravintoa. Torimunkit ja lihapiirakat ovat poikkeusherkkuja, eivät lokkien pääasiallista ravintoa kuten hyönteisiä tai kalaa.

– Helsingin Kauppatorilla vierailee loppujen lopuksi aika pieni joukko eri lokkiyksilöitä. Suurin osa Helsingin edustan merialueen lokeista hakee ravintonsa luonnosta, sanoo Jukka Tanner.

Lokki lentää Kauppatorilla verkon alla
Lokki lentää Kauppatorilla verkon alla Kuva: Sara Vertanen Naurulokki,lokki
Ruokintakieltoa kannattaisi valvoa paremmin

Tavallisena aurinkoisena kesäpäivänä torin yllä liitelee siellä täällä kala-, nauru- ja harmaalokkeja. Puheet lokkimafiasta, lokkien ryöstöliigoista ja lokkisodasta kalskahtavat rengastajan korvaan turhan dramaattisilta.

– Kyllä torien verkoittaminen on varmasti ihan hyvä ratkaisu. Verkon asentamisella ehkä vähän alemmas, myymälöiden sijoittamisella ja esimerkiksi sivuseinien tekemisellä voitaisiin vielä tehostaa lokkien ruokailun estämistä. Aika pienillä muutoksilla ja investoinneilla pystyttäisiin estämään niiden ruokailu tarvittaessa, pohtii Tanner.

– Ruokintakieltoa kannattaisi ehkä valvoa paremmin. Täällä näkee ihmisten ruokkivan niitä, ja totta kai ne oppivat sitten hyödyntämään helppoa ravintoa, muistuttaa Tanner.

Naurulokki haukkaa lihapiirakkaa nokka ammollaan
Naurulokki haukkaa lihapiirakkaa nokka ammollaan Kuva: Sara Vertanen lokki
Naurulokki nappaa lihapiirakan Helsingin Kauppatorilla
Naurulokki nappaa lihapiirakan Helsingin Kauppatorilla Kuva: Saara Vertanen naurulokki
Lokit tajuavat, että niitä huijataan

Yli 100 000 lintua rengastanut Jukka Tanner kavahtaa roskalintu-nimitystä. Sitä paitsi lokki on kaikkea muuta kuin tyhmä lintu.

– Kyllähän lokit ovat erittäin älykkäitä. Esimerkiksi pelotteet ja lentoesteet, joita on Kauppatorillakin kokeiltu – hetken joku haukkapeloteääni toimiikin, mutta kyllä lokit äkkiä tajuavat, että niitä huijataan. Juuri ravinnonhankkimisessa ne ovat älykkäitä keksimään keinoja selviytyäkseen, sanoo Tanner.

– Välillä tuntuu, että luontosuhdetoleranssi on aika matala, kun seuraa keskustelua esimerkiksi juuri lokeista. Kyllä kaupunkiin mahtuu lokkeja, ihmisiä, tervapääskyjä, varpusia, puluja. Ne piristävät kaupunkikuvaa, kun täällä voi nähdä villiä luontoa, lisää Tanner.

Rengastaja Jukka Tanner torikahvilassa
Jukka Tanner on rengastanut yli 100 000 lintua. Rengastaja Jukka Tanner torikahvilassa Kuva: Sara Vertanen Jukka Tanner

Kuuntele juttu Kauppatorin lokeista:

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Siperian metsäpalot jatkuvat – miten luonto selviää liekeistä?

    13 miljoonaa hehtaaria metsää on jo palanut tänä vuonna.

    Siperian metsäpaloja ei ole saatu vieläkään hallintaan, vaan ne jatkavat leviämistään. Venäjällä on palanut metsää tämän vuoden aikana jopa 13 miljoonaa hehtaaria. Eläimille ja kasveille metsäpalot merkitsevät dramaattisia muutoksia, joista toipumiseen menee vuosikausia. Pohjoisella pallonpuoliskolla roihuaa tällä hetkellä niin Pohjois-Amerikassa kuin Venäjällä.

  • Majava – metsänomistajan riesa vai ahkera luonnonsuojelija?

    Majavien läsnäolo hyödyttää muita eläimiä.

    Metsiemme uuttera eläininsinööri majava työskentelee ahkerasti luonnon monimuotoisuuden puolesta. Tuore tutkimus paljastaa, että majavalammilla elää lähes kaksi kertaa enemmän nisäkäslajeja kuin tavallisilla metsälammilla. Myös nisäkkäiden yksilömäärä on isompi. Eikä tässä vielä kaikki: majavien läsnäolo hyödyttää kaloja, sammakoita, hyönteisiä ja vesilintuja.