Lokit, varikset ja pulut eivät ole suosituimpia kaupunkilintuja. Roskalinnuiksi haukuttua kolmikkoa yhdistää se, että ne viihtyvät ihmisen läheisyydessä. Ihmisten mielestä ne penkovat roskiksia, likaavat ympäristöä ulosteillaan ja meluavatkin vielä.
Ihmisten ja eläinten rauhanomainen rinnakkaiselo rikkoutuu kaupungeissa tämän tästä. Ihminen on rakentanut rantaviivat täyteen eivätkä kaikki luontokappaleet ole sinne enää tervetulleita.
Helsingin toreilla ja aukioilla tepasteli takavuosina jopa satoja tuhansia kesykyyhkyjä eli puluja, varikset raakkuivat roska-astioiden tuntumassa ja lokit päivystivät suurina parvina pikalounaan toivossa. Eivät ne ole mihinkään hävinneet, mutta lukumäärät ovat etenkin pulujen kohdalla romahtaneet. Ihminen on toiminnallaan hankaloittanut niiden elämää.
Puluja hävitettiin pääkaupungissa vielä parikymmentä vuotta sitten kolkolla tavalla – pyydystämällä ja kaasuttamalla ne hengiltä. Merkittävämpi syy kesykyyhkykantojen vähenemiseen on pesinnän hankaloituminen: ullakot ovat tiiviimpia, jätehuolto on tehostunut eikä toreilla myydä enää ruokaa yhtä paljon kuin ennen. Puluja elää koko pääkaupunkiseudulla vaivaiset pari tuhatta.
Variksilla näkee välillä värivirheitä
Variksia on halveksuttu jätteidensyöjinä ja roskisdyykkareina. Niiden kaupunkiroskiksista ja kaatopaikoilta kaiveltu ruokavalio on tutkitusti vaikuttanut joidenkin lintujen kehitykseen.
– Varislinnuilla ja etenkin variksilla näkee välillä värivirheitä ja sulkien epämuodostumista, kertoo kokenut lintujen rengastaja Jukka Tanner.
Nyt kun sekajätteenkäsittely on tehokkaampaa ja suljetumpaa, niistä eivät varikset eivätkä lokit enää saa juuri ravintoa. Torimunkit ja lihapiirakat ovat poikkeusherkkuja, eivät lokkien pääasiallista ravintoa kuten hyönteisiä tai kalaa.
– Helsingin Kauppatorilla vierailee loppujen lopuksi aika pieni joukko eri lokkiyksilöitä. Suurin osa Helsingin edustan merialueen lokeista hakee ravintonsa luonnosta, sanoo Jukka Tanner.
Ruokintakieltoa kannattaisi valvoa paremmin
Tavallisena aurinkoisena kesäpäivänä torin yllä liitelee siellä täällä kala-, nauru- ja harmaalokkeja. Puheet lokkimafiasta, lokkien ryöstöliigoista ja lokkisodasta kalskahtavat rengastajan korvaan turhan dramaattisilta.
– Kyllä torien verkoittaminen on varmasti ihan hyvä ratkaisu. Verkon asentamisella ehkä vähän alemmas, myymälöiden sijoittamisella ja esimerkiksi sivuseinien tekemisellä voitaisiin vielä tehostaa lokkien ruokailun estämistä. Aika pienillä muutoksilla ja investoinneilla pystyttäisiin estämään niiden ruokailu tarvittaessa, pohtii Tanner.
– Ruokintakieltoa kannattaisi ehkä valvoa paremmin. Täällä näkee ihmisten ruokkivan niitä, ja totta kai ne oppivat sitten hyödyntämään helppoa ravintoa, muistuttaa Tanner.
Lokit tajuavat, että niitä huijataan
Yli 100 000 lintua rengastanut Jukka Tanner kavahtaa roskalintu-nimitystä. Sitä paitsi lokki on kaikkea muuta kuin tyhmä lintu.
– Kyllähän lokit ovat erittäin älykkäitä. Esimerkiksi pelotteet ja lentoesteet, joita on Kauppatorillakin kokeiltu – hetken joku haukkapeloteääni toimiikin, mutta kyllä lokit äkkiä tajuavat, että niitä huijataan. Juuri ravinnonhankkimisessa ne ovat älykkäitä keksimään keinoja selviytyäkseen, sanoo Tanner.
– Välillä tuntuu, että luontosuhdetoleranssi on aika matala, kun seuraa keskustelua esimerkiksi juuri lokeista. Kyllä kaupunkiin mahtuu lokkeja, ihmisiä, tervapääskyjä, varpusia, puluja. Ne piristävät kaupunkikuvaa, kun täällä voi nähdä villiä luontoa, lisää Tanner.
