Hyppää pääsisältöön

Digitreenit: Miten pankkiin mennään kännykällä? Viisi kysymystä pankkien mobiilisovelluksista

Digitreenien pääkuva, taustakuvassa kännykkä jossa pankkien sovellusten kuvakkeita. Tekstinä Mobiillipankki.
Digitreenien pääkuva, taustakuvassa kännykkä jossa pankkien sovellusten kuvakkeita. Tekstinä Mobiillipankki. Kuva: Yle. Yle Oppiminen,Digitreenit,mobiilisovellukset

Moni hoitaa jo pankkiasiat enimmäkseen puhelimella. Mobiilipankkiin pääsee, kun lataa kännykkään tai tabletille pankin mobiilisovelluksen. Perehdy alkeisiin: Miten mobiiipankki eroaa verkkopankista ja onko sen käyttö turvallista?

Lähes kaikki suomalaiset ovat jo verkkopankissa. Enää neljä prosenttia maksaa laskunsa yleensä tiskillä, maksuautomaatilla tai maksupalveluna.

Pankkien mobiilisovellukset avattiin puolestaan vasta joitakin vuosia sitten. Nyt ne ovat menneet monessa pankissa jo verkkopankin ohi - kirjautumisten määrässä mitaten. Mobiilipankissa kun tulee helposti piipahdettua tämän tästä.

Iso osa verkkopankin käyttäjistä ei kuitenkaan ole vielä kokeillut mobiilipankkia. Jos kuulut heihin, löydät tästä vastaukset viiteen peruskysymykseen.

Jutun taustatiedot on kerätty viidestä pankkiryhmästä: OP, Nordea, Danske Bank, S-Pankki ja Oma Säästöpankki. Pankkien mobiilisovelluksissa on eroja, joten oma tilanne kannattaa tarkistaa omasta pankista.

1. Miten mobiilipankki eroaa verkkopankista?

Mobiilipankkiin pääsee vain mobiililaitteella.

Verkkopankkiin mennään internet-selaimella - tietokoneella tai vaikka älypuhelimella. Mobiilipankkiin pääsee vain älypuhelimella tai tabletilla, sovelluksen kautta.

Mobiilisovelluksella voi hoitaa päivittäiset pankkiasiat - mutta ei ihan kaikkea.

Tilitietojen katselu, laskujen maksu ja muut tavalliset pankkiasiat sujuvat mobiilisovelluksella ilman ongelmia - tai jopa näppärämmin kuin perinteisessä verkkopankissa.

Verkkopankkia tarvitset yleensä näihin:

  • tilin avaaminen
  • lainan hakeminen
  • vakuutuskorvaukset
  • sijoituspalvelut
  • tunnuslukusovelluksen hallinta (Nordea)

Käytäntö vaihtelee hiukan eri pankeilla. Tarkista pankkisi nettisivuilta, mikä mobiilipankissa onnistuu, mikä ei.

Kahden mobiilipankin latausnäkymä Google Play -kaupassa: Säästöpankin Sp-mobiili ja Oma Säästöpankin OmaMobiili.
Pankin mobiilisovellus ladataan puhelimen sovelluskaupasta. Google Play -kaupassa Säästöpankkiryhmän ja pienemmän Oma Säästöpankin latausnäkymät. Kahden mobiilipankin latausnäkymä Google Play -kaupassa: Säästöpankin Sp-mobiili ja Oma Säästöpankin OmaMobiili. Kuva: Kuvakaappaus / Yle. Digitreenit,mobiilipalvelut,mobiilisovellukset
Iso osa verkkopankin käyttäjistä ei ole vielä kokeillut mobiilipankkia.

2. Mistä mobiilipankki löytyy?

1. Jos haluat hoitaa pankkiasiasi mobiilisti, sinun pitää ensin liittyä verkkopankkiasiakkaaksi. Joissakin pankeissa verkkopankkipalvelut voi avata verkossa. Toisissa täytyy jalkautua konttoriin (S-pankissa marketin asiakaspalvelupisteeseen).

2. Lataa eli asenna pankin mobiilisovellus ilmaiseksi puhelimen tai tabletin sovelluskaupasta:

Saatat joutua luomaan kauppaan tunnukset, ellet ole sitä aikaisemmin tehnyt.

S-mobiilin tarvitsemat oikeudet puhelimen näytöllä.
S-ryhmän S-mobiili haluaa ladatessa laajat oikeudet puhelimen tietoihin. S-mobiilin tarvitsemat oikeudet puhelimen näytöllä. Kuva: Google Play / kuvakaappaus Yle Yle Oppiminen,Digitreenit,mobiilisovellus,S-Pankki
S-ryhmän mobiilisovellus S-mobiilin kirjautumisikkunaa kännykän näytöllä.
S-mobiilin Oma Kauppa -osiota voi käyttää kaikkien pankkien tunnuksilla. S-ryhmän mobiilisovellus S-mobiilin kirjautumisikkunaa kännykän näytöllä. Kuva: S-mobiili / kuvakaappaus Yle Yle Oppiminen,Digitreenit,S-mobiili

3. Mitkä pienet asiat ovat mobiilipankissa helpompia?

Mobiilisovelluksessa ainakin tällaiset pienet käytännön asiat helpottuvat:

Kirjaudu pankkiin helpommin

Ensimmäisen kirjautumisen jälkeen saat mobiilipankin auki jollakin näistä:

  • Pysyvä salasana (4 numeroa), joskus tarvitaan myös käyttäjätunnus.
  • Sormenjälki (vain osalla pankeista ja osassa puhelimista).
  • Tunnuslukusovellus (toistaiseksi vain Nordealla).
  • Operaattorien mobiilivarmenne (Oma Säästöpankissa).

Joissakin mobiilipankeissa voit myös merkitä oman laitteesi luotetuksi tai tunnetuksi. Se nopeuttaa myös sovellukseen pääsyä.

Jos olet mennyt sovellukseen vain yhdellä salasanalla, et yleensä voi tehdä ihan kaikkea. Esimerkiksi maksun vahvistus saattaa vaatia vaihtuvaa tunnuslukua. Pankkien käytäntö vaihtelee tässäkin.

Sovellus vähentää näpyttelyä verkkopankkiin verrattuna.
Nordean mobiilipankin kirjautumisnäkymä, kirjautuminen salasanalla.
Mobiilipankkiin pääsee halutessaan pelkällä nelinumeroisella koodilla. Nordealla pitää ensin luoda käyttäjänimi. Nordean mobiilipankin kirjautumisnäkymä, kirjautuminen salasanalla. Kuva: Kuvakaappaus Yle. Digitreenit,Nordea,mobiilisovellukset

Ota kuva viivakoodista

Voit ottaa kuvan paperilaskussa olevasta viivakoodista, niin vältyt laskun tietojen näpyttelyltä. Joissakin mobiilipankeissa (kuten myös verkkopankeissa) voit käyttää virtuaaliviivakoodia. Sillä kopioidaan sähköisen laskun tiedot.

Kuvakaappaukset Nordean mobiilisovelluksesta: Kameran kuvake, viivakoodin luku.
Mobiilisovelluksella voi ottaa kuvan laskun viivakoodista. Lukija aukeaa kameran kuvasta. Kuvakaappaukset Nordean mobiilisovelluksesta: Kameran kuvake, viivakoodin luku. Kuva: Kuvakaappaus / kuvankäsittely Yle. Digitreenit,mobiilisovellukset,Nordea

Tilaa puhelimeen ilmoituksia esimerkiksi laskuista

Monissa mobiilipankeissa voit tilata puhelimeen ilmoitusviestin saapuneesta e-laskusta - tai jopa tilin saldorajan alittumisesta. Toisaalta: Kun olet ladannut sovelluksen, pankin ilmoituksia saattaa tursuta liikaakin. Pääset rajoittamaan niitä mobiilisovelluksen asetuksista.

Katso lähin konttori tai automaatti

Useimmat mobiilisovellukset näyttävät lähimmän oman pankin konttorin tai automaatin. S-mobiili tosin näyttää kaikki S-ryhmän kaupat ja muut toimipaikat.

Kysy neuvoja chatissa tai videolla

Joissakin mobiilipankeissa on paikalla chat-neuvoja - tai jopa henkilökohtainen videoneuvoja. Monien mobiilisovellusten kautta voit myös soittaa pankin asiakaspalveluun.

Kuvakaappaus Nordean mobiilisovelluksesta: Kerrotaan jonotusaika asiakaspalveluun.
Nordean sovellus kertoo jonotusajan asiakaspalveluun. Kuvakaappaus Nordean mobiilisovelluksesta: Kerrotaan jonotusaika asiakaspalveluun. Kuva: Kuvakaappaus: Yle. Digitreenit,mobiilisovellukset,pankki

Varmista, että puhelu tulee pankista eikä huijarilta

Nordealla tunnuslukusovelluksessa on Varmista puhelut -toiminto, jonka avulla voi tarkistaa, että soitto tulee todella pankista. Saman toiminnon saa Nordean tunnuslukulaitteeseen.

Danske Bankin mobiilisovellukset aloitusnäyttö. Mm. Ota yhteyttä -toiminto käytössä ilman kirjautumista.
Danske Bankin sovelluksella voi muun muassa soittaa pankkiin ilman kirjautumista. Danske Bankin mobiilisovellukset aloitusnäyttö. Mm. Ota yhteyttä -toiminto käytössä ilman kirjautumista. Kuva: Kuvakaappaus: Yle. Digitreenit,Danske Bank,mobiilisovellukset

4. Onko sovelluksella turvallista mennä pankkiin?

Tietoturvan asiantuntijan mukaan sovellukset ovat yleisesti ottaen jopa nettiselainta turvallisempia. Suurimmat pankit korostavatkin yksissä tuumin, että verkkopankin ja mobiilipankin turvallisuudessa ei ole eroja.

Pankkiasioinnissa kannattaa välttää avointa wifi-verkkoa. Jollei muuta vaihtoehtoa kuitenkaan ole, myös avoimessa wifissä sovellus on verkkopankin selainta parempi vaihtoehto.

Turvallisuuden kannalta on tärkeätä muistaa nämä:

  • Pidä laitteesi päivitettyinä kaikilta osin: Käyttöjärjestelmä, selainohjelma ja sovellukset.
  • Aseta verkkopankissa tileillesi ja korteillesi turvarajat - omien tarpeidesi mukaan.
  • Älä säilytä käyttäjätunnusta, salasanaa ja paperista tunnuslukutaulukkoa samassa paikassa. Älä säilytä tunnuksiasi ja salasanojasi puhelimen tiedostoissa.
  • Muista kirjautua ulos verkkopankista tai sovelluksesta, kun lopetat pankkipalveluiden käytön.

5. Rakastan / inhoan paperisia tunnuslukulistoja. Miten niille käy mobiilipankissa?

Asia ei koske vain mobiilisovelluksia, vaan myös verkkopankkien asiakkaita. Pankit ovat kahden tulen välissä: Paperista pyritään eroon, mutta vanhoja asiakkaita ei haluta menettää.

Vaihtoehtoja paperille ovat:

Tunnuslukusovellus. Pahvilistojen tilalle tulee erillinen puhelimeen tai tabletille ladattava tunnuslukusovellus. Mobiilipankin sovellus avataan siis toisen sovelluksen avulla. Nordealla tunnuslukusovellus on ollut jo muutaman vuoden. Sen käyttöönotto ei ole aivan vaivatonta ja puhelinta vaihtaessa saa myös olla tarkkana. Joissakin muissa pankeissa puuhataan myös tunnuslukusovellusta.

Tunnuslukulaite. Tällainen on toistaiseksi vain Nordealla. Ne, jotka eivät voi tai halua tunnuslukusovellusta, voivat tilata ilmaiseksi uuden laitteen: Pieni tunnuslukulaite mahtuu lompakon korttitaskuun. Laite tai sovellus on hankittava viimeistään keväällä 2018. Silloin Nordea poistaa paperilistat käytöstä.

Monissa muissa pankeissa paperilistat säilyvät - ainakin toistaiseksi.

Kännykkä pöydällä pankin sovellus auki, vieressä ryppyisiä tunnuslukulistoja.
Paperiset tunnuslukulistat poistuvat ennemmin tai myöhemmin kokonaan. Kännykkä pöydällä pankin sovellus auki, vieressä ryppyisiä tunnuslukulistoja. Kuva: Katja Solla / Yle. Yle Oppiminen,Digitreenit,mobiilisovellus
Mobiilipankeissa on eroja - tässä viisi sovellusta
PANKKIMOBIILISOVELLUSSOVELLUKSESSA ERIKOISTA
OPOP-mobiiliSovellusta voi kokeilla monissa Osuuspankin konttoreissa asiakastabletilla. Kirjautuminen on helpompaa, jos valitsee ns. laajan mobiiliasiakkuuden.
Nordea Nordea mobiilipankkiKäytössä erillinen tunnuslukusovellus ja tunnuslukulaite. Paperiset tunnuslukulistat poistuvat keväällä 2018.
Danske BankMobiilipankki FIErillinen sovellus tablet-laitteille: Tabletpankki FI. Danske Bank päättää tunnuslukusovelluksesta vuoden 2017 aikana. Sen rinnalle tulee mahdollisesti pieni tunnuslukulaite.
S-PankkiS-mobiiliS-ryhmän asiakasomistajat näkevät sovelluksesta mm. bonustietoja ja takuukuitteja. Oma kauppa -osioon pääsee myös muiden pankkien tunnuksilla. Sovelluksella käytetään myös ABC-mobiilitankkausta. Mahdollista tunnistautua S-mobiililla.
Oma SäästöpankkiOmaMobiiliTunnuslukusovellus tulossa syksyllä 2017. Näistä ainoa, jossa voi tunnistautua operaattorien mobiilivarmenteella.

Digitreeneissä voit opetella arjessa hyödyllisiä digitaitoja – verkon hakuvinkeistä tietokoneen näppäinkomentoihin. Pääset mukaan Yle Oppimisen Facebook-sivulla tai Twitterissä aihetunnisteella #digitreenit.

Digitreenit - Testaa osaamisesi ja hanki uusia digitaitoja

Media- ja digitaidot

  • Tosiasiat voi aina tarkistaa - faktantarkistajat karsivat pötypuhetta

    Uhkaako viihteellistyminen faktapohjaista uutisointia?

    Valeuutiset, valemedia, vaihtoehtoiset faktat, totuudenjälkeinen aika - uusia termejä, joiden esiin nouseminen kertoo siitä, kuinka totuuden ja valheen raja näyttäisi hämärtyneen. Toimittaja Tuomas Muraja kertoo Faktat tiskiin -kirjassa, miten mm. Faktabaari-palvelu tarkistaa julkisen keskustelun väitteitä.

  • Digitreenit: Hiiren kakkospainikkeen taikatemput

    Hiiren kakkosnapilla saa tehtyä ihmeellisiä asioita.

    Hiiren kakkosnapilla voi tehdä monenlaisia temppuja, kuten kääntää tekstiä, etsiä sanoja ja tietenkin kopioida, leikata ja liittää. Tästä muutama vinkki hiiren ja kosketuslevyn käyttöön.

  • Digitreenit: Näin karsit roskapostia

    Opeta sähköpostiasi suodattamaan roskapostit paremmin

    Roskapostia ovat ne sähköpostilaatikkoon tippuvat viestit, joita et halua, etkä ole tilannut. Roskaposti kannattaa aina merkitä roskaksi - silloin myös sähköpostisi suodattimet paranevat. Postilaatikon kouliminen on helppoa.

  • Digitreenit: Osaatko ostaa verkosta turvallisesti? Testaa tietosi

    Tee testi: Osaatko maksaa verkko-ostokset turvallisesti?

    Ostamme netistä melkein kaikkea: matkoja, pääsylippuja, urheiluvarusteita, majoitusta, nettiliittymiä, kirjoja... Testaa 12 tiukalla kysymyksellä, oletko fiksu nettishoppaaja. Tässä visassa on kyse ostamisesta yrityksiltä. Vastausvaihtoehdoista on oikein yksi tai useampi. Voit kuitenkin valita vain yhden oikean vastauksen per kysymys.

  • Digitreenit: Instagram - keskity kuviin

    Instagram-sovelluksen käyttöönotto ja ohjeet

    Instagram kasvaa hurjaa vauhtia. Sen käyttö kasvoi 10 prosenttia vuonna 2016. Näillä ohjeilla pääset alkuun ja saat muutaman vinkin käyttöönottoon.

  • Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

    Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

    Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

  • Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

    Valokuvaa ei oteta, vaan se tehdään.

    Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

  • New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

    New York Timesissa mitään ei lisätä tai poisteta kuvista.

    Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin, kuvatoimittajana. Korkelaatuisesta journalismistaan tunnetussa lehdessä vaalitaan laatua, myös kuvien osalta. Muun muassa kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat lehdessä selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä.

  • Finnit piiloon eikä ketään saa loukata - 6 kysymystä Instagram-suosikeille

    500 miljoona käyttäjää Instagramissa. Tapasimme 2 heistä.

    Tiedätko kuka on Teamarika? Tai Joonapuhakka? Ehkä et, mutta kymmenettuhannet tubettajat ja Instagram-seuraajat tuntevat heidät. Teamarika ja Joona kertovat millainen rooli Instagramilla on heidän elämässään ja millaista linjaa he kuvien jakamisessa noudattavat. 18-vuotiaan Joona Puhakan (@joonapuhakka) Instagram-tilillä on tällä hetkellä yli 44 000 seuraajaa.

  • Voiko Wikipediaan luottaa? Tarkista ainakin nämä viisi asiaa

    Vinkkejä Wikipedian käyttöön

    Laiskat heitot nettitietosanakirja Wikipedian paikkansapitämättömyydestä eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Tutkimusten mukaan valtaosa Wikipedian artikkeleista on (lähes) täyttä faktaa. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, välillä tieto voi olla väärää.

  • Mistä tunnistaa some-mainoksen? Satu Apukka kertoo

    Some-mainonnallakin on eettinen koodisto.

    Suositut sometähdet kiinnostavat myös mainostajia. Sosiaalisen median kanavilla tavoitetaan nuoria kuluttajia, jotka eivät juuri lue lehtiä tai katso televisiota. Merkkituoteyritykset mainostavatkin mielellään tuotteitaan nuorten tekijöiden kanavilla. United Screens on yritys, joka kerää verkostoonsa tunnettuja some-kasvoja ja saattaa nämä yhteen mainostajien kanssa.

  • Valheenpaljastaja: Tervetuloa faktojen jälkeiseen aikaan

    Sosiaalinen media voimistaa populistien viestiä

    Poliitikot uskaltavat nykyään valehdella päin äänestäjien naamaa, sillä kiinni jääminen ei johda kannatuksen romahtamiseen. Sosiaalinen media on populistien käsissä voimakas megafoni. Elokuun toisella viikolla republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump sanoi, että presidentti Barack Obama on perustanut Isis-terroristijärjestön.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Mediataitoja alakouluun

    Elävän kuvan alkeet ja kuvakerrontaa.

    Mediakompassin kuvakoulu on suunnattu kaikille elävän kuvan alkeista, kuvakerronnasta ja kuvaamisesta kiinnostuneille yli neljäsluokkalaisille. Pääosassa on tekemisen kautta oppiminen.

  • Mediataidot

    Taitoja eri medioiden haltuunottoon.

    Mediataidot tarkoittavat kykyä lukea ja tulkita viestejä, kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta. Näitä taitoja oppii mm. itse tekemällä ja esittämällä.

  • Mediataitoja yläkouluun ja lukioon

    Mediataitoja yläkoululaisille.

    Päämääränä on kehittää 7-9-luokkalaisten oppilaiden mediatajua, innostaa viestien arviointiin ja rohkaista omaan vaikuttamiseen median keinoin.

  • 5 fiksua koodauspeliä kouluikäisille

    Lasten ohjelmointisovelluksilla ei ole yläikärajaa.

    Ensi syksystä lähtien peruskoululaiset tutustuvat koulussa ohjelmoimiseen, kun siitä tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodaustaitoja voi opetella pelillisillä ohjelmilla, jotka madaltavat oppimiskynnystä. Tabletti on aloittelevalle koodarille luonteva väline.

  • Digitreenit: Viisi vinkkiä tehokkaampiin Google-hakuihin

    Vie hakutaitosi verkossa uudelle tasolle

    Google on ottanut selkeän ykkösaseman universaalina hakukoneena, mutta sekin on lopulta vain työkalu. Työkalua voi käyttää monella tapaa, ja mitä paremmin välineen tuntee sitä parempia hakutuloksia saa. Tässä viisi vinkkiä parempiin Google-hakuihin.