Hyppää pääsisältöön

Juha Hurme: Loppukesän kirjailijavisa

juha hurme kolumnistikuva
juha hurme kolumnistikuva Kuva: Jyrki Valkama Juha Hurme

Tässä sivistävä seuraleikki koko uusioperheelle! Vanhanaikainen viiden vihjeen tietovisa, missä etsitään yhtä kaikkien aikojen tärkeintä kotimaista kirjailijaa. No siinähän livahtikin jo yksi, ylimääräinen vihje.

Mutta nyt: virallinen visailu alkaa.

Viiden pisteen vihje.

Englantilainen satiirisen sanataiteen mestari, humoristi ja ns. itsensä tiedostavan romaanin luoja Laurence Sterne on määritellyt termin ’vakavuus’ näin: ”ruumiin arvoituksellinen käyttäytymismuoto, joka peittää mielen puutteet”.

Hakemamme henkilö välitti ensimmäisenä ns. sterneläistä karnevalistista naurua Suomeen, koska hän kykeni venäjänkielentaitoisena ennen muita lukemaan alkukielellä Sternen venäläisiä opetuslapsia Puškinia, Gogolia ja Dostojevskia. Karnevalistinen kulttuurinauru ja älyllinen leikki kirjallisuuden erilaisilla mahdollisuuksilla ja aina epäilyttävillä totuusarvoilla yhdistävät henkilömme nopeasti kirjoitettua laajaa tuotantoa.

Neljän pisteen vihje.

Henkilömme julkaisi esikoisteoksensa 41-vuotiaana. Kun tulppa irtosi, alkoi sanataidetta suihkuta. Yhdeksän vuotta kestäneellä kirjallisella urallaan hän julkaisi lähes kolmekymmentä teosta. Kahden ensimmäisen eepoksen sivumäärä on suunnilleen yhtä suuri kuin niitä seuranneiden noin kahdenkymmenenviiden julkaisun yhteenlaskettu sivumäärä. Kirjailijan romaanit ovat täysin omaperäisiä, anarkistisia vapaa-ajatelmia, joissa lukijaa puhutellaan tämän tästä suoraan, ikään kuin keskustellen hänen kanssaan. Kirjailija asemoi itsensä hauskalla tavalla kertomuksen ja lukijan väliin.

Kolmen pisteen vihje

Kirjailija suolsi mainion proosansa lisäksi kymmenkunta näytelmää, jotka ovat suomalaisen dramatiikan lujaa kivijalkaa. Näytelmissään hän tutkii niin sanottua kansaa yhtä aikaa sekä rakkaudella että kriittisesti. Hän käyttelee suvereenisti eri murteita sekä aitoon puheaktiin aina liittyvää änkytystä, näennäistä tyhjäkäyntiä, ohi puhumista, hokemista ja kliseitä. Hän kasvattaa tällä kielen tunkiolla taiteen ihania hedelmiä! Eräässä postuumisti julkaistussa näytelmässä päähenkilö Salomon Hapatus yrittää uhmata keksinnöllään termodynamiikan ensimmäistä pääsääntöä eli energian säilymisen lakia.

Nyt skarpatkaa, hyvä ihmiset! Kyllä tämä mestari jo pitäisi tunnistaa. Elämmehän hänen juhlavuotensa aattoa! Tekisi mieli lopettaa jo koko visa, mutta pannaan säälistä vielä pari naurettavan helppoa vihjettä.

Kahden pisteen vihje.

Kirjailijamme ei julkaissut mitään oikealla nimellään. Myös lehtimiehenä toimiessaan hän käytti aina nimimerkkejä, joita kertyi monta kymmentä. Sanataiteellisen tuotantonsa hän julkaisi kolmella eri nimimerkillä. Hän eleli kirjailijana Helsingissä Runeberginkatu 6:n kellarihuoneistossa salanimen turvin. Hän viljeli Ruskeasuolla kaupungin vuokrapalstalla perunaa. Puuha oli hänelle rakasta ja hän kitki myös naapureiden viljelmiä ihan vain huvin ja tyydytyksen tunteen vuoksi.

Yhden pisteen vihje.

Kirjailija tuomittiin väärin perustein kuolemaan ja rahdattiin Katajanokalta Santahaminaan ammuttavaksi. Matkalla hän hyppäsi mereen, ja sinne hänet ammuttiin. Kustannuspäällikkö Kyösti Wilkuna oli jostain sairaalloisesta syystä mukana laivalla teloituksia seuraamassa. Kahdeksan vuotta aikaisemmin kirjailija oli tarjonnut hänelle romaanikäsikirjoitusta nimellä Elämän ihmeellisyys. Wilkuna julkaisi teoksen, mutta keksi sille uuden nimen. Tässä Wilkunan otsikossa ollaan lainaamassa jotain arkista välttämättömyystavaraa.

Jos ette vieläkään tiedä, kenestä on kysymys, niin olkoon sitten niin, ja hävetkää sekä tehkää pikaisesti parannus.

Visamme kohde viettää ensi vuonna pyöreitä juhlavuosiaan; syntymästä on kulunut 150 ja traagisesta kuolemasta 100 vuotta.

Kirjoittaja on Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti. Kolumni on kuunneltavissa Juha Hurmeen lukemana Yle Areenassa.

Lisätty aiheeseeen liittyviä linkkejä 10.8.2017.

  • Virolainen muusikko Raul Saaremets muistelee karua neuvostoaikaa: “Oikeus musiikkiin riistettiin minulta”

    Melodija-levy-yhtiö päätti mitä Virossa kuunneltiin.

    Neuvostoliitossa musiikkia tuotettiin vain valtiovallan tarkan kontrollin alla. Vuonna 1964 perustettiin kulttuuriministeriön alainen Melodija, joka oli maan ainoa levy-yhtiö lähes 30 vuotta. Sen alaisuudessa toimi käytännössä koko musiikkiteollisuus: levytysstudiot, levyjen valmistus ja jakelu, levykaupat sekä promootio.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 5: Ensimmäinen kosketus

    Jonni Roos tekee ensimmmäiset sahaukset ja höyläykset.

    Puutavaraa hankittuani, aihioita katseltuani ja luettuani kitaranrakennusta koskevia kirjoja koitti vihdoin sitten se odotettu päivä, jolloin astuin ensi kertaa Omnian Nikkariverstaan ovesta sisään.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 6: Parhaat mahdolliset neuvot

    Jonni Roos saa neuvoja kitaranrakentamiseen Kari Niemiseltä.

    Koska olen aloittelija, tarvitsen parhaat mahdolliset neuvot. Kitaranrakentaja Kari Nieminen tekee Versoul-tuotemerkillä kitaroita maailman huipulle. Mm. Rolling Stonesin Ronnie Woodilla ja ZZ Topin Billy Gibbonsilla on useita Niemisen rakentamia kitaroita. Kari koputtelee tuomaani ruusupuuotelaudan aihiota, ja kuuntelee. Helähdys on soiva ja se soi melko korkealta.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 4: Puutavarakaupassa

    Jonni Roos menee ihan oikeaan puutavaramyymälään.

    Kerroin aikaisemmassa blogauksessani, että ostin kitaran rungon valmiiksi höylättynä ja liimattuna lankunpalana, ja sain vielä lisäksi kolme pitkälle tehtyä runkoaihiota kaupan päälle. Stratocaster- ja telecaster -tyyppiset kitarat tehdään usein lepästä, ja ostamani lankku on kotimaista tervaleppää. Kaulaan tarvitaan kuitenkin kovempaa ja jäykempää puuta, ja näissä kitaroissa tyypillinen kaulapuu on vaahtera.