Hyppää pääsisältöön

Menestyssarja Rintamäkeläiset piirsi kuvan pienviljelijän sielunmaisemasta

Rintamäkeläiset-sarjan näyttelijöitä: Veijo Pasanen (roolinimi Antti Rintamäki) ja Sirkka Lehto (roolinimi Leena Rintamäki).
Rintamäkeläiset-sarjan pääparia Antti ja Leena Rintamäkeä näyttelivät Veijo Pasanen ja Sirkka Lehto Rintamäkeläiset-sarjan näyttelijöitä: Veijo Pasanen (roolinimi Antti Rintamäki) ja Sirkka Lehto (roolinimi Leena Rintamäki). Kuva: Pertti Nättilä Veijo Pasanen,Sirkka Lehto

Maaseudulle sijoittuva sarja Rintamäkeläiset valloitti monet suomalaiskatsojat vuosina 1972–1978. Sinä aikana sarjassa ehdittiin juoda kahvia niin monta kertaa, että siitä tuli käsite. Kuvattiin siinä toki muutakin kuin kahvinjuontia – kahden pientilallisperheen edesottamuksia ja maaseudun murrosta.

Rintamäkeläiset-sarjan kaikki jaksot on nyt julkaistu yleisön toiveesta pysyvästi katsottaviksi Areenassa.

Rintamäkeläiset kertoo kahdesta pientilallisperheestä, Rintamäistä ja heidän naapureistaan Honkosista. Eletään 1970-lukua ja maaseudun murrosta. Elinkeinon kannattavuudesta ei ole enää takeita ja nuorempi polvi ei olekaan itsestäänselvästi jatkamassa tilan hoitoa.

Vuonna 1972 ensiesitetty Rintamäkeläiset suunniteltiin alunperin yhdeksänosaiseksi sarjaksi. Tosin yhdeksäs jakso jäi ensin tekemättä Yleisradion teknisen henkilökunnan lakon takia. Hyvän vastaanoton vuoksi sarjaa päätettiin kuitenkin jatkaa ja yhdeksäs jakso ja sitä myötä toinen tuotantokausi pyörähti käyntiin puolentoista vuoden tauon jälkeen lokakuussa 1974. Sarjaa tehtiin yhteensä 30 jaksoa vuoteen 1978 asti.

Sarjaa kuvattiin ja esitettiin noin kuukauden välein kesätaukoja lukuunottamatta. Sarja oli jatkuvajuoninen, vaikka jokainen jakso muodostikin pienen kokonaisuuden, eikä jaksoa katkaistu kesken herkullisimman kohdan nykyisten saippuasarjojen tapaan. Käsikirjoittajana toimi Reino Lahtinen, joka oli vastikään kirjoittanut suositun sarjan Heikki ja Kaija. Ohjaajana oli Pertti Nättilä, lisäksi Antti Rintamäkeä näytellyt Veijo Pasanen toimi henkilöohjaajana.

Ensimmäisen jakson alussa käsikirjoittaja Reino Lahtinen toivotti katsojille tuttavallisesti ehtoota ja esitteli sarjan henkilöt ja miljöön. Rintamäen tilan hän kertoo sijaitsevan "jossakin Hämeen Satakunnan rajamailla". Tilalla on 28 hehtaaria, joista peltoa viisi.

Alussa sarja oli mustavalkoinen, ensimmäinen värijakso nähtiin lokakuussa 1974. Värilupia lunastettiin hiljalleen, joten suurimmassa osassa kodeissa sarja nähtiin mustavalkoisena.

Rintamäet ja Honkoset

Rintamäkeläiset-sarjan näyttelijä Sirkka Lehto roolissaan Leena Rintamäkenä.
Rintamäkeläiset-sarjan näyttelijä Sirkka Lehto roolissaan Leena Rintamäkenä. Rintamäkeläiset-sarjan näyttelijä Sirkka Lehto roolissaan Leena Rintamäkenä. Kuva: Pertti Nättilä Rintamäkeläiset,Sirkka Lehto
Rintamäkeläiset-sarjan näyttelijä Veijo Pasanen roolissaan Antti Rintamäkenä.
Rintamäkeläiset-sarjan näyttelijä Veijo Pasanen roolissaan Antti Rintamäkenä. Rintamäkeläiset-sarjan näyttelijä Veijo Pasanen roolissaan Antti Rintamäkenä. Kuva: Pertti Nättilä Rintamäkeläiset,Veijo Pasanen

Antti (Veijo Pasanen) ja Leena Rintamäki (Sirkka Lehto) ovat viisissäkymmenissä oleva pariskunta. Heillä on kolme lasta, joista Elina (Inkeri Wallenius) ja kuopus Aarne (Matias Ikävalko roolissa kaksi ensimmäistä vuotta, sitten Matti Viironen) ovat pariskunnan yhteisiä. Katraan vanhin on Leenan tytär Sirkka-Liisa (Marjukka Halttunen), joka syntyi Leenan aiemmasta suhteesta. Hän on keskeinen hahmo sarjan mustavalkoisissa alkupään jaksoissa, mutta jää sittemmin kokonaan pois.

Antti Rintamäki on toisen maailmansodan veteraani ja hieman viinaan menevä. Käsikirjoittaja Reino Lahtinen luonnehtii sarjan esittelyssä Anttia seuraavasti: "Pienviljelijänä hän on totinen vakaumuksen mies. Politiikka yleensäkin on aihe, josta keskusteltaessa Antti ei siedä turhaa leikinlaskua. Veikko Vennamon puheet ovat eittämättä saaneet melkoista vastakaikua Antti Rintamäen ajatuksissa. Parhaat vuotensa Antti on menettänyt sodassa, siellä hän on menettänyt myös osan terveyttään vaikkei sitä päältäpäin huomaakaan."

Leena Rintamäki on Anttia muutaman vuoden vanhempi. Leena on luja ja itsenäinen, joskus jopa itsepäinen. "Elämä ei ole aina hymyillyt hänelle, mutta omaa hiljaista hymyään Leena Rintamäki ei silti ole kadottanut", kuvailee Lahtinen.

Rintamäkeläiset-sarjan näyttelijä Ahti Haljala roolissaan Veikko Honkosena.
Rintamäkeläiset-sarjan näyttelijä Ahti Haljala roolissaan Veikko Honkosena. Rintamäkeläiset-sarjan näyttelijä Ahti Haljala roolissaan Veikko Honkosena. Kuva: Pertti Nättilä Rintamäkeläiset,Ahti Haljala
Rintamäkeläiset-sarjan näyttelijä Eila Roine roolissaan Helmi Honkosena.
Rintamäkeläiset-sarjan näyttelijä Eila Roine roolissaan Helmi Honkosena. Rintamäkeläiset-sarjan näyttelijä Eila Roine roolissaan Helmi Honkosena. Kuva: Pertti Nättilä Rintamäkeläiset,Eila Roine

Veikko (Ahti Haljala) ja Helmi Honkonen (Eila Roine) asuvat Rintamäkien naapurissa. Heillä on yksi tytär Eeva (Kielo Tommila 1973 ja Marjut Sariola 1976-77).

Veikko on myös toisen maailmansodan veteraani, Antin rintamakaveri. Luonteeltaan hän on sovitteleva ja ottaa asiat rauhallisesti. Veikko on siirtokarjalainen, Haljalan rakentamana hänessä korostuu karjalaisia "heimopiirteitä"; hän on "lupsakka velmuilijatyyppi".

Helmi on juoruiluun taipuvainen, sarjan alussa nelikymppinen nainen. Hän ajautuu usein riitaan Antin kanssa.

Helmiä esittänyt Eila Roine muisteli Kansansankarit-sarjan haastattelussa 2005, kuinka ihmiset samaistivat roolihenkilöt heihin vahvasti. "Televisio on siitä vaarallinen väline, etenkin pitkissä sarjoissa", Roine toteaa. Hän sai tuta sen, kuinka ihmiset tunnistivat kadulla ja olettivat hänen olevan samanlainen kuin Heikin ja Kaijan Kaija taikka Rintamäkeläisten Helmi.

Rintamäkien ja Honkosten lisäksi sarjassa nähdään monenkirjavaa kylän väkeä, kuten Tenho Saurénin esittämä uskovainen isäntä Kalevi Niemi ja Antti Litjan esittämä taksikuski Pekka Uitto.

Politiikkaa ja sovinismia kahvikuppien ääressä

Rintamäen keittiö, tupa on sarjan tapahtumien keskeinen näyttämö. Tuvan pöydän ääressä käydään monet keskustelut niin maaseudun tulevaisuudesta, avio-ongelmista, politiikasta kuin sodastakin. Myöhemmissä jaksoissa ollaan enenevissä määrin myös Honkosilla.

Pariskuntien naljailu tulee katsojalle tutuksi monessa jaksossa. Antti ja Veikko päästelevät toisinaan sovinistiselta kalskahtavia vitsejä ja odottavat vaimoiltaan passausta. Leena ja Helmi naljailevat miestensä epäromanttisuudesta ja ryypiskelyistä. Nuorempi sukupolvi sen sijaan kummastelee ja kyseenalaistaa vanhempiensa toimintatapoja. Alla nähtävä ote on jaksosta 28, jossa Eeva keskustelee isänsä Veikon kanssa ja valittaa, kuinka vanhemmat puuttuvat liiaksi hänen ja Aarnen asioihin.

Markku Rönty on tutkinut pro gradussaan Rintamäki-sarjaa maaseudun ja pienviljelijöiden elämän kuvaajana sekä aikansa poliittisen ilmaston heijastana. Rönty toteaa, että 1970-luvun Suomen puoluepolitisoitunut ajanhenki näkyy vahvasti Rintamäkeläisten tematiikassa. Antti on vennamolaisuuden kannattaja ja Veikko demari. Sivurooleissa kuullaan niin kokoomuslaisia kuin kommunistejakin. Miesten keskustelut sivuavat usein poliitiikkaa ja maaseudun murrosta, jossa pientilalliset ovat monien haasteiden edessä. Pienet tilat eivät ole enää niin kannattavia, isot koneellistetut tilat valtaavat alaa.

Rintamäkeläiset ja Honkoset haaveilevat pientilojensa yhdistämistä isommaksi maatilaksi, jota isännöisi Rintamäkien poika Aarne vaimonaan Honkosten tytär Eeva. Mutta nuorten kiinnostus raskaaseen maatilatyöhön ja perinteen jatkamiseen ei ole itsestäänselvyys.

Arkirealismi tuli lähelle

Jenni Hokka kirjoittaa kirjassa Tele-visioita, kuinka Rintamäkeläisiä on televisiohistoriaa muistellessa käsitelty "hassuna vanhanaikaisena sarjana, jossa ei tapahtunut juuri mitään".

Hokka arvelee, että mielikuvaan ovat vaikuttaneet odotukset kantaaottavasta sarjasta tai rajuja elämänmuutoksia kuvaavasta saippuasarjasta. Kriitikoista muun muassa Jukka Kajava arvosteli Rintämäkeläisiä siitä, ettei siinä käsitelty tarpeeksi maaseudun ongelmia.

Mutta Rintamäkeläiset oli arkirealistinen sarja, joka puhutteli katsojaa tunnistettavien elementtien ja tunteita painottavan kuvauksen kautta. "Katsojien ja sarjan välille pyrittiin visuaalisin keinoin luomaan läheisyyden tuntu", toteaa Hokka. "Arkirealistiseen tyyliin sille oli ominaista huomaamaton kerrontatakniikka sekä tunnistettavuus ja herkkyys yksityiskohdille." Lavastus, puvustus ja kuvaus oli tärkeässä osassa.

Rintamäkeläiset-sarjan näyttelijöitä: Veijo Pasanen (roolinimi Antti Rintamäki), Reino Kalliolahti (roolinimi Lahtinen), Sirkka Lehto (roolinimi Leena Rintamäki), Eila Roine (roolinimi Helmi Honkonen), Kalevi Honkanen (roolinimi Markkula) ja Ahti Haljala
Rintamäkeläisissä kahviteltiin usein. Pöydän ääressä Antti Rintamäki (Veijo Pasanen), Lahtinen (Reino Kalliolahti), Leena Rintamäki (Sirkka Lehto), Helmi Honkonen (Eila Roine), Markkula (Kalevi Honkanen) ja Veikko Honkonen (Ahti Haljala) Rintamäkeläiset-sarjan näyttelijöitä: Veijo Pasanen (roolinimi Antti Rintamäki), Reino Kalliolahti (roolinimi Lahtinen), Sirkka Lehto (roolinimi Leena Rintamäki), Eila Roine (roolinimi Helmi Honkonen), Kalevi Honkanen (roolinimi Markkula) ja Ahti Haljala Kuva: Antero Tenhunen Rintamäkeläiset,Veijo Pasanen,Reino Kalliolahti,Sirkka Lehto,Eila Roine,Kalevi Honkanen,Ahti Haljala

Realismia on monenlaista, kirjoittaa Hokka. Temaattinen realismi keskittyy sisältöön ja pyrkii kuvaamaan todellisuutta. Siihen vaikuttavat kansalliset ja poliittiset käsitykset "tavallisesta elämästä". Esitysmuodon realismi puolestaan pyrkii näyttämään todellisuutta ja käyttää keinoinaan lavastusta, puvustusta, ohjausta, näyttelemistä, kuvausta ja leikkausta.

Sarjassa ei käytetty taustamusiikkia tai tehosteääniä. Alussa ja lopussa Hammond-uruilla soitetun tunnusmelodian sävelsi Paavo Raninen, joka nimesi sävellyksensä Pienviljelijän masurkaksi.

Rintamäkeläisten dvd-julkaisua käsittelevässä Kari Kosmoksen blogikirjoituksessa todetaan sarjasta osuvasti:

Rintamäkeläisiin on säilötty suomalaisen 70-luvun akustiikka, värisävyt ja kuosi. Todentuntuisuus ei synny vain ulkonaisesta näköisyydestä. Dialogin, henkilöiden ja sarjan kuvaustyylin kautta välittyy erinomaisen paljaana se elämäntempo, asennekirjo ja energiataso, joiden vallitessa asiat maalais-Suomen alasajon päivinä tapahtuivat urbaanien maalikylien ulkopuolella.

Vaikka sarjan ensiesityksestä on jo yli 40 vuotta ja viimeiset tv-uusinnatkin esitetty 1990-luvulla ei sarja ole jäänyt unholaan. Ylen verkkosivuilla 2016 järjestetyssä Toivotut-äänestyksessä Rintamäkeläisten joulujakso keräsi ylivoimaisen äänisaaliin. Toiveita koko sarjan näkemisestä on tullut paljon ja elokuussa 2017 kaikki jaksot julkaistiin katsottavaksi pysyvästi Areenaan.

Artikkelin lähteinä on ohjelmien lisäksi käytetty kirjoja Tele-visioita (Sari Elfving, Mari Pajala, Gaudeamus 2011) ja Talonpojan tappolinjalla (Markku Rönty, pro gradu 2000).

Rintamäkeläiset-sarjan rooleissa ja tuotantotiimissä

Rintamäet:

Veijo Pasanen: Antti Rintamäki
Sirkka Lehto: Leena Rintamäki
Matias Ikävalko / Matti Viironen: Aarne Rintamäki
Marjukka Halttunen: Sirkka-Liisa Halonen
Inkeri Wallenius: Elina Avellan os. Rintamäki
Seppo Laine: Heikki Avellan

Honkoset:

Ahti Haljala: Veikko Honkonen
Eila Roine: Helmi Honkonen
Kielo Tommila / Marjut Sariola: Eeva Honkonen

Kylän väkeä:

Helinä Viitanen: Edith Ala-Tolppa
Erkki Thil: Reino Ala-Tolppa
Juhani Niemelä: Hyvärinen
Reino Kalliolahti: Lahtinen
Tauno Karvonen: Paavo Laine
Toivo Hildén: Lassila
Kalevi Honkanen: Markkula
Ilona Lampi: Anna Neuvonen
Tenho Saurén: Kalevi Niemi
Eva Gyldén: pankkivirkailija
Antti Litja: Pekka Uitto
Marja-Sisko Aimonen: Tuovi Uitto

Ohjaaja: Pertti Nättilä
Henkilöohjaaja: Veijo Pasanen
Tuottaja: Pertti Nättilä
Käsikirjoittaja: Reino Lahtinen
Kuvaus: Juhani Nättilä
Lavastus: Raimo Salo
Tuotanto: TV2 Teatteritoimitus
Kuvaussihteeri: Ulla-Maija Alppi, Mari Lehtonen

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.