Hyppää pääsisältöön

Tiesitkö tämän mustikasta?

Mustikka lähikuvassa
Mustikka lähikuvassa Kuva: Yle, Mira Pelo Akuutti (ohjelma),mustikka

Mustikka on metsien kultakimpale. Jo muutama desi mustikoita päivässä auttaa kattamaan hyvän osan esimerkiksi päivän kuitumäärästä ja E-vitamiinitarpeesta.

Mustikka on runsaskuituinen ja siinä on erittäin paljon polyfenoleja, joilla on monipuolisia vaikutuksia terveyden ylläpitämisessä ja sairauksien ehkäisyssä. Tärkeimmät polyfenolit ovat antosyaanit, joihin mustikan hyödyllisten terveysvaikutusten uskotaan perustuvan. Marjoja kannattaakin ehdottomasti syödä, sillä ne ovat ravinto- ja polyfenolisisällöltään parempia kuin esimerkiksi tuontihedelmät.

Marjat ovat ravinto- ja polyfenolisisällöltään parempia kuin esimerkiksi tuontihedelmät.

Suomessa mustikan vaikutuksia on tutkittu esimerkiksi sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan ja tulehdustilaan. Itä-Suomen yliopiston tekemästä tutkimuksesta (2012) selviää säännöllisen mustikan käytön lieventävän matala-asteista tulehdustilaa. Matala-asteinen tulehdus liittyy moniin yleisiin sairauksiin, kuten diabetekseen ja sepelvaltimotautiin. Tutkimuksissa mustikan on todettu vähentävän myös aterianjälkeistä insuliinin tarvetta.

Mustikan ravintoarvot grafiikkana.
Mustikan ravintoarvot grafiikkana. Kuva: Yle, Mira Pelo Akuutti (ohjelma),akuutti

Tieteellisiä tutkimuksia on eniten mustikan vaikutuksista verisuonten ja silmien terveyteen. Tutkimustulokset antavat viitteitä, että mustikka voi parantaa esimerkiksi silmänpainetautipotilaiden näkökykyä sekä vähentää näyttöpäätetyöskentelyn aiheuttamia silmien väsymiseen liittyviä oireita.Viitteitä mustikan hyödyistä on saatu myös muistin osalta. Kansainvälisesti mustikkatutkimus on keskittynyt pääasiassa pensasmustikkaan. Luotettava tutkimustieto metsämustikan osalta on vielä melko vähäistä.

Säännöllinen mustikan syönti voi lieventää matala-asteista tulehdustilaa ja vähentää aterianjälkeisen insuliinin tarvetta.

Vaikka mustikan terveyshyödyt ovat lupaavia, ei sen tai minkään muunkaan marjan terveysvaikutuksista ole vielä riittävän paljon kliinistä tutkimusnäyttöä terveysväitettä varten. EU:ssa ei ole toistaiseksi hyväksytty yhtään marjoihin liittyvää terveysväitettä. Sen sijaan marjoista ja niistä valmistetuista tuotteista on mahdollista käyttää kuituun, C-vitamiiniin ja E-vitamiiniin liittyviä ravitsemusväitteitä.

Mustikkasmoothie

2 dl mustikoita
1 dl maitoa tai mantelimaitoa
1 dl maitorahkaa, jogurttia tai esimerkiksi yksi annos proteiinijauhetta
puolikas banaani

Laita kaikki ainekset blenderiin ja sekoita. Smoothie onnistuu hyvin myös sauvasekoittimella. Mikäli käytät jäisiä mustikoita, lisää smoothieen vähän enemmän nestettä.

Mustikkasmoothie lasissa.
Mustikkasmoothie lasissa. Kuva: Yle, Mira Pelo Akuutti (ohjelma),smoothie

Lähteet:

Fineli
Kirjallisuusselvitys: Tutkimustietoa mansikan, vadelman, mustaherukan, mustikan ja puolukan terveysvaikutuksista

Lue myös:
Tiesitkö tämän puolukasta?
Tiesitkö tämän tyrnistä?

  • Kansanparantajia, aktivisteja ja parantavaa perunaa – Mosambikissa tieto on terveyttä

    Mosambikissa malarian riski on maailman suurin.

    Mosambik on yksi maailman kymmenestä köyhimmästä maasta. Kotimantereellaan Afrikassa se kuuluu Saharan eteläpuolisiin maihin, joissa olot ovat haastavat ja esimerkiksi malarian riski maailman suurin. Elinolojen parantamiseen tähtäävässä FDC-järjestössä työskentelevä lääkäri Julia Magaia kertoo, että juuri malarian, hivin ja tuberkuloosin kaltaiset tarttuvat taudit ovat ripulitautien ohella isoimmat kansanterveysongelmat.

  • Varpusparvi hotellihuoneen pöntössä – Mitä reissussa uskaltaa syödä?

    Ripuli on yleisin matkailijaa vaivaava terveysongelma.

    Maha kuralla ja kaikki suun kautta sisään nautittu tuntuu valuvan pikavauhtia pönttöön. Vatsassa kouristelee ja rantapäivä vaihtuu hotellihuoneen vessan läheisyydessä norkoiluksi. Ripuli on yleisin matkailijaa vaivaava terveysongelma. Sekoittiko ruoka pakin vai onko kyse jostain vakavammasta?

  • Matkailijoiden tuomat eksoottiset sairaudet ovat jo arkipäivää

    Suomessa eksoottiset sairaudet ovat jo tuttu juttu.

    Ihmiset liikkuvat maapallolla enemmän kuin koskaan. Pelkästään suomalaiset tekevät vuodessa noin 9 miljoonaa ulkomaanmatkaa. Virukset, bakteerit ja loiset hyppäävät helposti matkustajien kyytiin ja siirtyvät uusille alueille. Vielä suuremman tartuntatautiriskin kantavat ihmiset, jotka liikkuvat ympäri maailmaa pakon sanelemina. Esimerkiksi ilmastonmuutos pakottaa ihmisvirrat liikkeelle.