Hyppää pääsisältöön

Kun avaruuden sivilisaatio soittaa, älä vastaa

Cixin Liu on tämän hetken kuuluisin kiinalainen scifi-kirjailija.
Cixin Liu on tämän hetken kuuluisin kiinalainen scifi-kirjailija. Kuva: Heidi Gabrielsson/Yle Liu Cixin

Kiinalainen tieteiskirjallisuus tekee samaan aikaan näyttävää esiinmarssia kuin Kiinan suurvalta-asema vahvistuu. Insinööri-kirjailija Cixin Liu voitti vuonna 2015 Hugon, yhden maailman suurista scifi-kirjallisuuspalkinnoista teoksellaan Three-Body Problem. Cixin Liun kekseliäs ja megalomaaninen scifi-eepos varoittaa avaruuden sivilisaatioista.

Cixin Liun scifi yhdistää yllättävällä ja kekseliäällä tavalla Kiinan kipeän historian kulttuurivallankumouksen ja SETI-hankkeen. Three-Body Problemin alussa Maon kulttuurivallankumous tuhoaa päähenkilön radioastronomi Ye Wenjien perheen, mutta nainen pelastuu älymystön vainoilta tieteelliselle uralle. Salaisella tutkimusasemalla ihmiskuntaan pettynyt Ye Wenjie lähettää viestin avaruuteen ja pyytää toisia sivilisaatioita valloittamaan Maapallon, koska ihmiskunta on moraalisesti kelvoton. Neljän vuoden kuluttua hän saa vastauksen Trisolaris-systeemistä, vain neljän valovuoden etäisyydeltä…

Three-Body Problemin idea syntyi fysiikan vanhasta ratkaisemattomasta kolmen kappaleen probleemasta. Jo Newton havaitsi, että Maan, Kuun ja Auringon muodostamassa systeemissä Kuun asemaa ei voi aivan tyhjentävästi ennustaa, koska kappaleiden gravitaatiovaikutukset häiritsevät liikeratoja.

Cixin Liu kuvittelee romaanissa, millaisia elämän edellytyksiä voisi olla planeetalla, jonka aurinkokunnassa on kolme tähteä. Trisolaris–aurinkokunnassa on planeetta, jonka pinnalla kehittymässä oleva sivilisaatio kokee vaikeita aikoja, koska suotuisan kehitysvaiheen katkaisee kaoottisesti huono vaihe, jolloin planeetan pinta joko jäätyy tai korventuu kuumuudessa. Planeetan asukkaiden on tällöin piilouduttava suojaan ikään kuin talviuneen. Sivilisaation menestyksen ehdoksi tulee kolmen kappaleen, tai oikeastaan neljän kappaleen probleeman ratkaiseminen, ja ennustettavan kalenterin laatiminen.

Three-body problem
Three-body problem Kuva: Yle/Olli Kangassalo The Three-Body Problem

Kolmen kappaleen probleema antaa motivaation koko romaanille, joten tässä todella ollaan vanhakantaisen tieteellisen hard science fictionin ytimessä. Kolmen auringon systeemi on vaarallinen planeetoilleen ja on nielaissut kaikki planeetat tuliseen syleilyyn lukuun ottamatta sivilisaation kotiplaneettaa. Trilosolarlaisilla on kiire löytää uusi koti avaruudesta. Ahnas katse kiinnittyy Maahan, joka nauttii kadehdittavan hyvistä olosuhteista, mutta kärsii ihmiskunnan järjettömästä toiminnasta. Tämä on kuin muistuma H.G. Wellsin klassikosta Maailmojen sota (1898).

Avaruuden pitäisi todennäköisyyksien mukaan olla täynnä elämää ja sivilisaatioita, mutta yhtäkään varmaa maan ulkopuolisen älyn viestiä ei ole vastaanotettu. Vastassamme on täysi hiljaisuus. Tätä kutsutaan Fermin paradoksiksi. Cixin Liun scifi-trilogian antama selitys on tyly: olemassaolonsa ilmaiseva sivilisaatio tuhotaan välittömästi. Avaruuden etäisyyksien takia sivilisaatioiden välinen kommunikaatio on niin hidasta ja epävarmuuksia sisältävää, että väärinymmärrysten mahdollisuudet ovat liian suuret. Virheisiin ei ole varaa, joten varmin keino turvata itsensä on ennaltaehkäisevä isku.

– Tämä on synkkä teoria. Todellisuudessa tuon hankalan kommunikaatio- ja luottamustilanteen ratkaisuun on useita mahdollisuuksia, mutta minä päätin käyttää tätä pessimististä ajatusta juonen tarpeisiin ja jännityksen luomiseen. Oikeasti en ole näin pessimistinen. Mistä sain tämä idean? Luulen että se tuli intuitiivisesti historiasta, Cixin Liu keroo.

Virheisiin ei ole varaa, joten varmin keino turvata itsensä on ennaltaehkäisevä isku.

Three-Body Problemin jännitysnäytelmä muistuttaa paljon Kylmää sotaa, jossa ydinasepelote oli keskeinen status quon ylläpitäjä. Voisihan sitä verrata myös Kiinan ja USA:n välisten jännitteiden kasvuun. Maan ja Trisolarisin kansalaisten viestintä on kuin kohtaus Kuuban kriisistä, jossa presidentti Kennedy ei aina tiennyt, kuka vastaa viesteihin: neuvostoliittolainen haukka vai kyyhkynen. Kirjailijan mielestä tämä tulkinta on yleinen, mutta väärinymmärrys.

– Minun romaanini on vain science fictionia. En yritä kommentoida todellisuutta tai historian tapahtumia tai kritisoida mitään. Noin en asiaa tarkoittanut, mutta yleisö tekee tulkintoja, eikä sille mitään voi.

– Minusta tuo tulkinta menee siksi pieleen, että tässä trilogiassa kuvittelin ihmiskunnan ja alieneiden kommunikaation vaikeuksia. En vertaa ihmisen sivilisaatioita toisiinsa, vaan ennemminkin lajeja. Tässä ei verrata eurooppalaisia ja intialaisia, vaan paremminkin ihmisiä ja muurahaisia, Liu sanoo.

Toki ihmiskunnan historia on usein osoittanut, että teknologisesti ylivertainen sivilisaatio todennäköisesti tuhoaa, tahallaan tai vahingossa, heikomman. Mutta ihmisten ja eläinten suhde vasta onkin surullisen kuuluisa. Trisolarisin sivilisaatioon verrattuna ihmiskunta on kuin puhuvien muurahaisten valtakunta.

Tähtienvälisen avaruusmatkailun hidasteeksi nousee universumin kattonopeus, joka on valonnopeus. Cixin Liu ei heitä peliin aika-avaruusharppauksia tai poimuajoja, vaan hänenkin fiktiossaan avaruusmatkailu on äärimmäisen hankalaa. Trisolarisin valloitusarmada ehtii Maan kimppuun 400 vuodessa. Siinä ajassa ehtii tapahtua monta käännettä ja jännitysnäytelmää.

cixin liu signing2
cixin liu signing2 Kuva: Yle/Erik Vierkens Liu Cixin

Cixin Liuta on verrattu kultakauden scifiin, Asimoviin ja Clarkeen, joiden tarinoiden mittakaavat olivat huimat. Clarkella usein tuntui tieteellisistä lähtökohdista huolimatta sekoittuvan mukaan uskonnollis-myyttistä ajattelua. Tarinat muistuttivat rakenteeltaan ihmisen jumalaksi muuttumista. Cixin Liun fiktiossa on samaa tunnelmaa, vaikka aloittaakin käsittelemällä sivilisaatioiden suhteita paranoidisti. Ajallisen haarukoinnin kannalta tämä alkaa näyttää myös H.G. Wellsin Aikakoneelta (1895).

– Luin heidän kaikki romaaninsa ja kasvoin niiden mukana. Minun kehitystieni kirjailijaksi kulki faniuden kautta. Täytyy myöntää, että heidän vaikutuksensa minuun on suurempi kuin kiinalaisen kulttuurin, sanoo Cixin Liu.

Cixin Liu ei tosiaankaan ole kovin innostunut anglo-amerikkalaisen scifin nykyvirtauksista (60-luvulta lähtien), ja kaipailee paluuta Clarken edustamaan scifiin. Cixin Liun voi lukea hard science fictioniin, mutta uudella kierteellä, koska kerronnassa on monimutkaista fabulointia ja uudenlaista kulttuurillista kontekstia. Välillä rakenteelliset ratkaisut tuntuvat vihjaavan sisään koodattuihin salamerkityksiin, ikään kuin käsillä olisi pulpkirjallisuuden ja korkeakirjallisuuden monimutkainen sekasikiö. Vitsikästä postmodernismia tämä ei ole, sillä huumori ja populaarikulttuuriviittailu on Cixin Liun fiktiosta kaukana.

Juoni nojaa voimakkaasti erilaisiin teorioihin ja teknologiaan. Kiinassa on jopa kirjoitettu kirja Three-Body Problemin fysiikasta.

– Olen insinööri ja uskon vahvasti tieteen mahdollisuuksiin, ja ihmiskunnan tulevaisuus on riippuvainen tieteestä ja teknologiasta. Tiede ja teoriat ovat minulle lähtökohtia kuvittelulle, mutta tieteiskuvitelma ei ole varsinaista tiedettä, vaan kuin peili, Liu pohtii.

Cixin Liun teknologinen mielikuvitus lentää parhaimmillaan huolettoman uskaliaasti kuin 1920-luvun pulp-kirjailijoilla. Yksi esimerkki ovat Trisolarisin valmistamat ja ihmisten kimppuun lähettämät protonin kokoiset supertietokoneet sophonit, jotka vakoilevat ja näkevät kaiken. Tulee mielen Arthur C. Clarken aforismi, jonka mukaan meitä paljon edistyneemmän sivilisaation teknologia näyttää taikuudelta.

– Sophonit ovat superteknologiaa, joka on nykytasolla mahdotonta. Teoreettisella tasolla ne ovat ehkä mahdollisia, mutta käytännössä eivät vielä. Ne ovat tässä vaiheessa luovia scifi-ideoita, väittää Cixin Liu.

Itseasiassa, kiinnostaisi pyytää kosmologi Kari Enqvistiä lukemaan tämä scifitrilogia ja tarkistamaan tieteelliset seikat.

Suosio huimassa nousussa

Cixin Liun suosio on ollut seitsemällä miljoonalla myydyllä kirjalla Kiinassa ilmiömäinen, ja englanninkielisen alueen portit avautuivat hyvien käännösten avulla. Amerikankiinalainen palkittu fantasiakirjailija Ken Liu (ei sukua Cixin Liulle) on tehnyt Three-Body Problemista ja Death´s Endista kiitetyt käännökset, joissa on avuliaasti vielä avattu kiinalaista kulttuuria ja historiaa selittävin alaviittein.

Worldcon75:n perusteella Cixin Liun vanavedessä ei ehkä heti ole tulossa uutta kiinalaisen scifin kansainvälistä hittiä. Yksi paikalla olleista kiinalalaisista kirjailijoista vitsailikin, että yleisö on täällä vain kiinnostunut Cixin Liusta. Mutta scifi on Kiinassa vapautunut ”huonon kirjallisuuden” pannasta muutama vuosikymmen sitten, ja innostus genreen on kova.

cixin liu signing
cixin liu signing Kuva: yle/erik vierkens Liu Cixin

Cixin Liu uskoo, että kiinalainen scifi suorastaan valloittaa maailman. Hänen mukaansa kulttuurillinen kehitys seuraa taloudellista ja poliittista valtaa, ja Kiinan taloudellis-tekninen kehityshän on ollut huimaa.

– Kiinasta voi hyvinkin tulla muitakin suosittuja kirjailijoita. Luulen että tämän kirjallisuuden kehitys on yhteydessä maan status quohon. Britannia oli tieteiskirjallisuuden varhaisvaiheen johtava maa 1800-1900 -luvun vaihteessa, jolloin maan suurvalta-asema oli vahva. Kun taloudellinen alamäki alkoi, siirtyi johtoasema Yhdysvaltoihin. USA on ollut nyt scifin keskus pitkään, tulkitsee Cixin Liu.

Hän alkaa kuulostaa Kiinan nousevan suurvalta-aseman ylistäjältä. Mutta ei.

– Kiinan tulevaisuudessa on suuria mahdollisuuksia, mutta myös uhkia. Nyt ollaan tienhaarassa, ja nyt tehdyt päätökset ratkaisevat suunnan. Minusta maapallolla on nyt kuitenkin menossa suuri yhtenäistymisen trendi. En näe, että yksi kulttuuri voisi dominoida muita, vaan ehkä kehityksen päätepisteenä on koko ihmiskunnan yhdistyminen, kehitys pois kansallisvaltioista.

Cixin Liu ei suolla tekstiä kuin kone, vaan hän odottaa inspiroivia ideoita. Leipä ei ole kiinni kirjoittamaisesta. Tällä hetkellä häntä kiinnostaa fiktion lähtökohtana energiateknolgia.

Mutta huolestuttaako häntä ilmaston lämpeneminen, joka uhkaa mullistaa maailman muutamassa kymmenessä vuodessa, siis lähitulevaisuudessa?

– Olen kirjailijan uran lisäksi ammatiltani energiatekniikan insinööri. Minusta energiatalouden ja ilmaston suhde on paljon mutkikkaampi kuin luullaan. Ilmaston lämpenemistä pidetään ihmisen aikaansaannoksena, mutta tämä ei minusta ole tieteellinen tulos vaan poliittis-taloudellinen päätös. Lämpötilojen muistiin merkitty historia ei ole riittävän pitkä johtopäätösten tekoon. Ei ole todistettu, että ilmastonmuutos johtuisi ihmisen toiminnasta. Olemme matkalla kohti pientä jääkautta, väittää Cixin Liu.

Kiinan johtava hard science fiction -kirjailija on siis ilmastonmuutoksesta eri mieltä kuin 99 % tutkijoista.

Kommentit
  • Mikä tv-sarja seuraavaksi? Testaa millainen katsoja olet

    Kompassi tv-sarjaviidakkoon

    Televisiosarjat ovat aikamme suuria kertomuksia. Ihmisen aika on kuitenkin rajallista. Mikä sarja kannattaa valita? Mikä sopii minulle? Television tiiliskivet on analysoinut yli viisikymmentä laatusarjaa. Niihin perustuva testi antaa vinkkejä siitä, mitä kannattaa etsiä. Olisiko se jotain näistä?

  • Facebookissa leviää ärhäkkä virus – näin se vaikuttaa neuroottisen kulttuuritoimittajan mielenterveyteen

    Tietokonevirusten vaikutuksista neurootikkoihin

    Tämä on tunnustus. Levitimme virusta Facebookissa. Virusta pahemmiksi seurauksiksi nousivat neuroottiset huolet ja valtava häpeä. Miten on mahdollista, että kaksi itseään fiksuna pitävää kulttuuritoimittajaa avaa samana iltana videolinkiksi naamioidun viruksen Facebookissa? Koska kokemuksemme olivat niin samankaltaiset, julkaisemme kirjoituksen tuplanarsistisesti minä-muodossa.

  • Haudan partaalta kotimaisen sarjakuvan kärkeen

    Leo Kuikka on mustan huumorin mestari

    Taiteilijanimi Leo Kuikka työstää Lappeenrannassa Suomen nihilistisimpiä ja synkimpiä sarjakuvia sysimustalla huumorilla siveltynä. Aviorikoksia, masennusta, lähiöahdistusta - sekä kung-fua! Kummallista kyllä Kuikan sarjakuvien lukemisesta tulee hyvä ja valaistunut mieli!