Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Neljäs kansainvälinen Maj Lind -pianokilpailu 2017 pääkuva

Rakastumista, rikastumista ja tragedia - tämän tarinan päällä lepää Maj Lind -pianokilpailu

Morsiuspari Maria Kopjeff ja Arvid Lind 8.11.1896. Kuva on otettu Helsingissä E. Sundströmin valokuva-ateljeessa.
Morsiuspari Maria Kopjeff ja Arvid Lind / E. Sundströmin valokuva-ateljee Helsinki 8.11.1869. Morsiuspari Maria Kopjeff ja Arvid Lind 8.11.1896. Kuva on otettu Helsingissä E. Sundströmin valokuva-ateljeessa. Kuva: Kotialbumi / Eyvor Lind. Maj Lind -pianokilpailu,Maj Lind,Arvid Lind

Maj Lind -pianokilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vaatimattomana pikku tapahtumana Helsingissä vuonna 1945. Tänä vuonna se järjestetään suurena kansainvälisenä tapahtumana jo neljättä kertaa. Kilpailua ei olisi olemassa ilman liikemies Arvid Lindin luomaa omaisuutta.

Mistä Arvid Lindin omaisuus syntyi? Entä millainen ihminen hän oli? Ja kuka on kilpailun nimeä kantava Maj Lind?

Arvid Lindin tarina alkaa heinäkuun 19. päivänä vuonna 1871 Heinolassa, kun majuri Knut Lind ja rouva Ebba Lind saavat kolmannen lapsensa, ensimmäisen joka jää henkiin ja elää aikuseksi asti. Poika saa kasteessa nimen Arvid Leonard Lind.

Lapsen syntymäpaikaksi merkitään Heinola, mutta syntymäkoti, kaunis puuhuvila sijaitsee Lill-Ejnäsissä Asikkalassa, missä pikku Arvid viettää lapsuutensa yhdessä pikkuveljensä ja kahden pikkusiskonsa kanssa.

Puuhuvila "Vanha kartano" Lill-Ejnäsissä Asikkalassa, kuva vuodelta 1884.
Arvid Lindin synnyinkoti Asikkalassa. Puuhuvila "Vanha kartano" Lill-Ejnäsissä Asikkalassa, kuva vuodelta 1884. 1800-luku,Asikkala,puuhuvila

Arvidin perhe on ruotsinkielinen. Koulua nuori Arvid käy Porvoossa, mistä hän siirtyy Helsinkiin.

Pääkaupungissa hän käy jonkin aikaa lyseota, mutta jostain syystä eroaa ja aloittaa opiskelun Helsingin kauppaopistossa.

Kauppaopiston kurssin jälkeen Arvid Lind saa työpaikan Suomen Teollisuuskaupasta. Samaan aikaan herää rakkaus polkupyöräilyyn, mistä tulee intohimoinen harrastus ja myös yksi Lindin liikealoista.

Pyöräilystä tulee 21-vuotiaan Arvid Lindin suuri intohimo

Kesällä 1892 Arvid Lind ryhtyy kilpapyöräilijäksi ja perustaa samana vuonna yhdessä John Tourusen kanssa polkupyöräliikkeen. Johnista tulee menestynyt kilpaurheilija, jonka nimi jää suomalaisen polkupyöräilyn historiakirjoihin.

Arvid suuntautuu bisnespuolelle, mutta osallistuu hänkin kilpailuihin.

Suomen Kuvalehti oli Helsingissä vuosina 1893–1894 ilmestynyt aikakauslehti

Weilin & Göösin julkaisema Suomen Kuvalehti oli ensimmäinen suomenkielisille sivistyneistökodeille suunnattu perhelehti. Sitä toimittivat Oskar Relander ja Kasimir Leino. Lehti julkaisi kaunokirjallisuutta, kulttuuriartikkeleita ja matkakertomuksia, se ilmestyi kahdesti kuukaudessa vain vuoden ajan.

Arvid Lind valokuvaamossa polkupyörän selässä. Suomen Kuvalehti v. 1894.
Arvid Lind. Arvid Lind valokuvaamossa polkupyörän selässä. Suomen Kuvalehti v. 1894. polkupyörät,1800-luku,Suomen Kuvalehti,Arvid Lind
Kuvateksti, jossa kerrotaan Arvid Lindistä. Alkoi kesällä 1892 ajaa kilpaa polkupyörällä.
Kuvateksti, jossa kerrotaan Arvid Lindistä. Alkoi kesällä 1892 ajaa kilpaa polkupyörällä. 1800-luku,Suomen Kuvalehti,Arvid Lind
Polkupyöräkilpailu Oulunkylässä v. 1894, johdossa Arvid Lind.
Polkupyöräkilpailu Oulunkylässä v. 1894. Johdossa Arvid Lind. Polkupyöräkilpailu Oulunkylässä v. 1894, johdossa Arvid Lind. polkupyörät,polkupyöräilijät,1800-luku,Suomen Kuvalehti,Arvid Lind
Lehtijuttu polkupyöräkilpailusta Helsingissä v. 1894. Mukana muun muassa Arvid Lind.
Lehtijuttu polkupyöräkilpailusta Helsingissä v. 1894. Mukana muun muassa Arvid Lind. Suomen Kuvalehti,Arvid Lind
Polkupyöräily on kovassa nosteessa 1800-luvun lopun Suomessa.

Heti seuraavana kesänä, vuosi Arvidin polkupyöräharrastuksen aloittamisen jälkeen elokuussa vuonna 1893 uutisoidaan muutamissa lehdissä lyhyesti "Polkupyörä-rekordista", jonka tekivät herrat John Tourunen ja Arvid Lind:

"Polkupyörä-rekordi: Viime lauantaina kulkivat hrat John Tourunen, polkupyörätoiminimen John Tourunen & co. isäntä, ja Arvid Lind Helsingin ja Porvoon välin 62 km, 3 tunnissa 24 minuutissa. Ja matka tapahtui yöllä, toisinaan sateessa ja huonoilla teillä. Hra Tourunen aikoi sunnuntaina saada paremman tuloksen, mutta hänen kulettuaan 16 km 34 minuutissa särkyi welosipeedin takapyörä."

Arvid myös matkustaa pyöräilyn merkeissä. Hän käy Revalissa (Tallinna), Lontoossa ja mahdollisesti piipahtaa myös Pariisissa.

Kukkasin ja viirein koristeltuja polkupyöriä. Polkupyöräilijöitä 1900-luvun alussa.
Kukkasin ja viirein koristeltuja polkupyöriä. Arvid Lind lienee mies vasemmalla. Kukkasin ja viirein koristeltuja polkupyöriä. Polkupyöräilijöitä 1900-luvun alussa. Kuva: Kotialbumi / Eyvor Lind. polkupyörät,polkupyöräilijät,Maj Lind,Maj Lind -pianokilpailu,Arvid Lind

Kilpailut ovat suuria yleisötapahtumia, huvituksia, joista ilmoitetaan päivälehdissä. Joskus mukana on musiikkiesityksiäkin. Paitsi että kilpailuista tiedotetaan ennakkoon, kirjoitetaan päivälehtiin myös pitkiä juttuja ja tulokset kerrotaan pilkuntarkasti.

Ryhmäkuva Helsingfors Velocipedklubb'in jäsenistä valokuvaamossa. KUVA Daniel Nyblin, 1800-luvun loppu.
Helsingfors Velocipedlkubb perustettiin vuonna 1888. Ryhmä kerhon jäseniä kävi Daniel Nyblinin kuvaamossa 1890-luvulla. Ryhmäkuva Helsingfors Velocipedklubb'in jäsenistä valokuvaamossa. KUVA Daniel Nyblin, 1800-luvun loppu. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo helsingfors velocipedklubb
Helsingfors Velocipedklubb'in miehiä kesäisellä pyöräretkellä. Matka taittui tandemillakin. 1900-luvun alku, kuvaaja tuntematon..
Helsingfors Velocipedsklubbin miehiä kesäretkellä. Kuva 1900-luvun alusta. Helsingfors Velocipedklubb'in miehiä kesäisellä pyöräretkellä. Matka taittui tandemillakin. 1900-luvun alku, kuvaaja tuntematon.. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo helsingfors velocipedklubb

Päivälehdessä 6.7.1899 on ilmoitus:

Suuri Pokaalikilpailu Eläintarhanradalla. Ilmoittautuminen Arvid Lindille.

Oulunkylässä on pyörärata, ja sellainen tehdään myös myös Eläintarhaan.
Saattoiko velodromi, jossa Arvid Lind oli osakkaana, olla kuuluisien Eläintarhanajojen esi-isä?

Arvidko Eläintarhanajojen perustaja?

Uusi Suometar uutisoi 8.4.1898 uudesta Helsingin polkupyörärata-osakeyhtiöstä, jossa on kolme osakasta: veljekset Arvid ja Alwar Lind sekä W. Pettersson. Tämä osakeyhtiö ottaa haltuunsa Eläintarhassa olevan polkupyöräradan ja "tulee tekemään sille isoja korjauksia".

Syyskuun 10. päivänä 1899 osakeyhtiö järjestää kilpailun, jossa "ajavat kilpaa sekä polkupyörät että automobiilit". Tapahtuman luvataan sisältävän huvittavaa ohjelmaa, sotilassoittoa ja ravintolapalveluksia.

1800-luvun lopussa eletään vielä aikaa, jolloin polkupyörät jättävät automobiilit kirkkaasti jälkeen

Hufvudstadsbladetissa ja Uudessa Suomettaressa kerrotaan automobiilien osoittautuneen varsin mitättömiksi polkupyörien ohittaessa ne monta kertaa. Tämän perusteella arvioidaan, että kyseinen Lind-veljesten velodromi oli lyhyempi rata kuin se, jolla 1930-luvulla käynnistettiin kuuluisat Eläintarhanajot. Siten tämä varhainen pyörärata ei tarkkaan ottaen olisi Eläintarhanajojen esi-isä.

Polkupyörärata toimi Eläintarhassa kuuden vuoden ajan. Se purettiin vuonna 1903 ja jälkikäteen on arvioitu, että rataa on virheellisesti kutsuttu velodromiksi.

Lind-veljesten pyörärata oli lyhyempi kuin se, jolla 1930-luvulla käynnistettiin kuuluisat Eläintarhanajot.

Kihloihin ja avioliittoon Maria Kopjeffin kanssa

Arvid tapaa jossain vaiheessa nuoren neidon Maria Kopjeffin.

Maria on syntynyt Kuopiossa 1.3.1876 ja hänen kotikielensä on venäjä. Marian isä Ilja Konstantinovitsh Kopjeff on syntynyt Revalissa paronin poikana, mutta hän elää Kuopiossa ortodoksisen seurakunnan rovasti Konstantin Kopjeffin ottopoikana.

Marian isä Ilja on opiskellut Pietarissa sähköttäjäksi ja tavannut Marian äidin Anna Stepanowa Kakurjukijin, joka on pietarilaissyntyinen. Perhe on asettunut Kuopioon.

Kuopiossa Maria käy 10-15 vuotiaana ruotsinkielistä tyttökoulua ja opiskelee pianonsoittoa. Musiikkiopintoja hän harjoittaa myös Pietarissa.

Marian lapsuudessa Kuopio on kulttuurikaupunki, jossa muun muassa kirjailija Minna Canth kokoaa kulttuuripiirejä kotiinsa Kanttilaan. Lääninkuvernöörinä on Alexander Järnefelt, jonka jälkeläisistä tulee sittemmin suomalaista kulttuurieliittiä.

Kaupungissa kuulee laadukkaita konsertteja, joissa esiintyvät mm. Ida Basilier-Magelssen, Oskar Merikanto ja Maikki Pakarinen. Valokuvassa käydään kuuluisassa Victor Barsokevitschin studiossa.

Jossain vaiheessa Maria on muuttanut perheensä mukana Kuopiosta Helsinkiin.
19-vuotias Maria Kopjeff ilmoittaa syksyllä 1895 kahdessa ruotsinkielisessä lehdessä antavansa pianotunteja sekä apua koulutehtävissä suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi.

Kun Arvid seuraavana vuonna kihlaa Marian, piipahtaa tämä Kuopiossa ja valokuvauttaa itsensä kihlasormus sormessaan. Jossain vaiheessa Marian etunimi muuttuu muotoon Maj.

Neiti Maria Kopjeff (myöh. Maj Lind) 20-vuotiaana kihlattuna elokuussa 1896 Kuopiossa Victor Barsokevitschin valokuvaamossa.
20-vuotias morsian Maria Kopjeff, myöhemmin Maj Lind. Kuva on otettu Kuopiossa Victor Barsokevitschin valokuvaamossa.elokuussa 1896. Neiti Maria Kopjeff (myöh. Maj Lind) 20-vuotiaana kihlattuna elokuussa 1896 Kuopiossa Victor Barsokevitschin valokuvaamossa. Kuva: Victor Barsokevitsch vuonna 1896. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo. Maj Lind,1800-luku,Kuopio,Victor Barsokevitsch
Maj ja Arvid Lind 8.11.1896, edessä istuu tunnistamaton nainen. Helsinki, E. Sundströmin valokuva-ateljee.
Morsiuspari Maria Kopjeff ja Arvid Lind (edessä istuva nainen on tunnistamaton). Kuva on otettu Helsingissä E. Sundströmin valokuva-ateljeessa 8.11.1896. Maj ja Arvid Lind 8.11.1896, edessä istuu tunnistamaton nainen. Helsinki, E. Sundströmin valokuva-ateljee. Kuva: Kotialbumi / Eyvor Lind. Maj Lind,1800-luku,Arvid Lind
Arvidin ja Marian häät vietetään 30.5.1897

Pariskunta asettuu Oulukylään, joka on vireä huvila-alue

Arvid rakennuttaa Oulunkylään suuren puuhuvilan, Villa Lindebon, missä pariskunta asuu vuodesta 1901 lähtien. Oulunkylästä on junayhteys Helsinkiin ja Villa Lindebosta hevoskyydillä lyhyt matka Oulunkylän asemalle.

Helsingin Sanomat uutisoi elokuussa 1915 tulipalosta, jossa liikemies Arvid Lindin saunarakennus palaa poroksi. Päärakennus saadaan pelastetuksi.

Marraskuussa 1917 eletään villiä aikaa, myös Oulunkylässä käy rosvoja. Bandiitit tunkeutuvat Villa Lindebohon, mutta saavat saaliiksi vain yhden tuhotun vanhan kiväärin sekä vähäisen määrän viiniä ja konjakkia.

Vuonna 1918 myös Arvidin liikehuoneistoon Hietalahdentie 10:ssä murtaudutaan. Uutinen kertoo, että Lindin romukaupasta vietiin 3.800 metriä eli 30.000 markan arvosta sähköjohtolankaa sekä 5 kiloa eli 300 markan arvosta tinaa. Nykyrahassa varkaiden saalis oli yli 10.000 euroa.

Nyttemmin Oulunkylän huvila Villa Lindebo on purettu.

Arvid Lindin rakennuttama Villa Lindebo Oulunkylässä.
Villa Lindebo. Arvid Lindin rakennuttama Villa Lindebo Oulunkylässä. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Maj Lind,Oulunkylä,Arvid Lind

Vasemmalla näkyy kahden ikkunan mittainen talon laajennusosa, joka rakennettiin kun talossa toimi Oulunkylän yhteiskoulu 1924-56. Rakennus purettiin pois Hankkijan pääkonttorin tieltä 1960-luvun puolivälissä. Talon purkamiseen asti se oli Suomen taiteilijaseuran käytössä.

Liikemies, johtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja

Seuraavana vuonna avioliiton solmimisen jälkeen Arvid Lind perustaa oman agentuuriliikkeen.

Liiketoimet sujuvat hyvin ja kauppa käy.

Arvid ostaa ja myy monenmoista: kalkituita liimalappuja, gummikalosseja, liimanahkaa, sarvia & kynsiä, ruskeita ja valkeita eläinten karvoja, rakennusrohtimia, metallia & metallituhkaa, palmulustoa & jouhia, villapahvia, kivihiilitervaa & pikeä, kupariromua ja rautatiekiskoja.

Hän ostaa ja myy myös höyryaluksen, kuorma-automobillin, lokomobiilin pyörän päällä ja moottoriveneen.

Hän ostaa ja myy taloja, kiinteistöjä, huviloita ja tontteja.

Vuonna 1910 hän muun muassa ostaa tontin osoitteessa Östra Chaussén 31 (= Itäinen viertotie, nyk. Hämeentie) ja kuusi vuotta myöhemmin hakee rakennuslupaa rakennusmestari G.W. Nybergin piirtämälle kivitalolle. Suunnitelman mukaan uudisrakennus, jota ilmeisesti ei kuitenkaan rakennettu, olisi tullut sisältämään panimon, pajan, puutyö- sekä maalariverstaan.

Östra Chaussén eli Itäinen Viertotie 31, 33, 35 (nykyinen Hämeentie 34, 36, 38)
Itäinen Viertotie 31, 33 ja 35 vuonna 1908. Kaksi vuotta kuvan ottamisen jälkeen Arvid Lind ostaa tontin nro 31. Östra Chaussén eli Itäinen Viertotie 31, 33, 35 (nykyinen Hämeentie 34, 36, 38) Kuva: Signe Brander, 1908. Helsingin kaupunginmuseo. Hämeentie (Helsinki),Östra Chaussén

Arvidista kehkeytyy varakas kauppias, johtaja, joka on myös yhteiskunnallinen vaikuttaja ja jolle kertyy luottamustehtäviä.

Arvid Lind on reservin vänrikki ja hän kuuluu Oulunkylän suojeluskuntaan. Hän toimii Oulunkylän VPK:n puheenjohtajana ja on Oulunkylän puhelinyhtiön johtaja.

Hän toimii myös elintarvikelautakunnan puheenjohtajana ja yhdyskuntavaltuutettuna Oulunkylässä ja on kunnanvaltuutettu Helsingin maalaiskunnassa Svenska Folkpartiet -puolueen jäsenenä. Arvid innostuu myös sukututkimuksesta.

Sukututkija Arvid Lind

Vuonna 1924 ilmestyy sukukirja Släkter Lind och Lindh i Finland, jonka Arvid Lind on toimittanut.

Kansikuva Arvid Lindin toimittamasta sukukirjasta.
Sukukirjan kansikuva. Kansikuva Arvid Lindin toimittamasta sukukirjasta. sukukirjat,Arvid Lind
Sukukirjan sivu Arvid Lindistä itsestään.
Tiedot Arvid Lindistä itsestään. Sukukirjan sivu Arvid Lindistä itsestään. sukukirjat,Maj Lind,Arvid Lind
Arvid Lindin vanhemmat Knut ja Ebba Lind.
Arvidin vanhemmat Knut ja Ebba Lind. Arvid Lindin vanhemmat Knut ja Ebba Lind. sukukirjat,Ebba Lind
Mutta Arvid Lindin elämässä liikkuu myös tummia pilviä.

Huolimatta ulospäin näkyvästä menestyksestä, Arvid Lindin elämässä liikkuu myös tummia pilviä. Ehkä taloudellisia asioita, sillä ainakin vuonna 1928 Aktiebolag Metall Osakeyhtiö ilmestyy Kauppalehden protestilistalle ja vuonna 1932 protestilistalla on yhtiö, jonka vastuuhenkilöihin Arvid Lind lukeutuu.

Tarkkaan emme tiedä, mitä nuo tumma pilvet ovat, mutta jotain niin suurta kuitenkin, että Arvid Lind päättää päivänsä oman käden kautta. Hän tekee itsemurhan 61-vuotiaana.

Suomen Sosiaalidemokraatissa 15.9.1932 on lyhyt toteava uutinen asiasta.

Uutinen itsemurhasta: kauppias Arvid Leonard Lindh.
Suomen Sosiaalidemokraatti 15.9.1932. Sukunimen lopussa on painovirhe, ylimääräinen h-kirjain.. Uutinen itsemurhasta: kauppias Arvid Leonard Lindh. Demokraatti

Sukutieteelinen aikakauskirja Genos julkaisee vuoden 1932 numerossaan 3-4 artikkelin, jossa kerrotaan arvostavasti Arvid Lindin tekemästä sukututkimuksesta. Arvid oli myös antanut taloudellista tukea, hän oli maksanut Asikkalan seurakunnan historiallisten asiakirjojen kopioinnin.

Muistokirjoitus päättyy lauseeseen "En vänsäll, god människa har med Lind gått bort."

Hänen jättämänsä perintö on iso.

Arvidin leski Maj Lind elää kymmenen vuotta tapahtuman jälkeen, hän ottaa osaa konserttielämään ja matkustaa.
Hän asuu Helsingissä osoitteessa Ilmarinkatu 4. Punatiilitalon seinässä on tästä merkkinä muistolaatta.

Arvidin veljen Alwarin pojantytär Eyvor Lind, jonka hallussa ovat tässä artikkelissa käytetyt suvun materiaalit, muistaa pariskunnan vierailleen Jorvissa Vanhan Turuntien varrella sijainneessa suvun talossa Lindebossa. Hän muistaa äitinsä kertoneen, että Maj Lind oli hyvin arvostettu nainen.

Eyvorin veli Bo Lind puolestaan muistaa kerrotun, että Arvid Lind olisi omistanut Katajanokalla kokonaisen korttelin.

Bo muistelee myös, että on olemassa valokuva, jossa Maj on yhdessä ystävättärensä kanssa Venetsiassa.
He myös muistelevat, että perheessä olisi puhuttu Arvidin loppuratkaisun liittyneen verotuksellisiin asioihin.

Kun Maj Lind kuolee 66-vuotiaana, hänet haudataan Hietaniemen hautausmaalle miehensä viereen.

Arvid ja Maj Lindin hauta Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä.
Arvidin ja Majn hauta sijaitsee Hietaniemen hautausmaalla korttelissa nro 27. Arvid ja Maj Lindin hauta Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä. Kuva: Laila Kangas / Yle Maj Lind,Hietaniemen hautausmaa,Maj Lind -pianokilpailu,Arvid Lind

Pariskunta on lapseton ja Maj Lind testamenttaa rahaa muun muassa Sibelius-Akatemialle pianistien kehittämiseen.
Rahasumma on merkittävä, ja sillä päätetään perustaa pianokilpailu.

Tutustu vuoden 2017 Maj Lind -pianokilpailuun.
Lue lisää Maj Lindistä
Lue lisää Maj Lind -pianokilpailun historiasta

Seuraa Neljäs kansainvälinen Maj Lind -pianokilpailu 17.-31.8.2017 suorana alusta loppuun osoitteessa yle.fi/klassinen

LÄHTEET:
Släkter Lind och Lindh i Finland, Arvid Lind 1924
Maj Lind -blogi, Sibelius-Akatemia / Katri Maasalo
Eyvor Lind, Bo Lind
Ajan sanoma- ja aikakauslehdet
Eläintarhan alueen ympäristöhistoriallinen selvitys, Helsingin kaupunki 2013
Kuolemankurvasta moukaripörssiin, Eläintarhanajojen autokilpailut 1932-1963
Wikipedia
Helsingin kaupunginmuseo
Kuopion kulttuurihistoriallinen museo

Artikkelin taustatoimitus Katri Maasalo

#majlind

  • Virtuoosi Jiyoung, superpianisti Mackenzie ja syvällinen Hyo-Eun

    Maj Lind -pianokilpailun toinen orkesterifinaali.

    Maj Lind -kilpailun toisessa orkesterifinaalissa kuultiin virtuoosista Jiyoung Kimiä, superpianisti Mackenzie Melemediä sekä introverttiä ja syvällistä Hyo-Eun Parkia. - Lue Ylen asiantuntijan pianopedagogi Niklas Pokin arviot toisen orkesterifinaalin esityksistä. Toisena orkesterifinaali-iltana torstaina 31.8.

  • Yhdysvaltalainen Mackenzie Melemed voitti Maj Lind -pianokilpailun 2017

    Seuraa kilpailua osoitteessa yle.fi/klassinen

    Yhdysvaltalainen 22-vuotias Mackenzie Melemed on Maj Lind -pianokilpailun voittaja 2017. "Olen sanaton! Oli ihana kilpailla Suomessa. Aion maksaa opintolainojani tällä palkinnolla", totesi Melemed voittajahaastattelussa. Voittajan palkinto on 30.000 euroa.

  • Aito Hannu, karismaattinen Jun ja pianon sankaritar So

    Maj Lind -pianokilpailun ensimmäinen orkesterifinaali.

    Maj Lind -pianokilpailun ensimmäisessä orkesterifinaalissa kuultiin "aitoa Hannua", karismaattista Jun Bouyterey-Ishidoa ja pianon sankaritarta, So Hyang In'iä. Ylen asiantuntija pianopedagogi Niklas Pokki arvioi ensimmäisen orkesterifinaalin esitykset.

  • Kamarimusiikkifinaali tulvi romanttista tunnetta

    Maj Lind -pianokilpailun kamarimusiikkifinaali.

    Kamarimusiikkifinaalin romanttiseen tunneaaltoiluun eläytyessään unohti viimeistään, että Maj Lindeissä on kysymys ankaran kansainvälisen pianokilpailun loppusuorasta. Ylen asiantuntija pianopedagogi Niklas Pokki arvioi kamarimusiikkifinaalin esitykset.