Hyppää pääsisältöön

Voivatko oikomiskojeet aiheuttaa äännevirheitä?

Oikomiskoje lapsen suussa.
Oikomiskoje lapsen suussa. Kuva: Anu-Maija Kärjä hammaslääketiede,Hammas

Jo ennen kouluikää moni lapsi saa suuhunsa jonkin oikomiskojeen hyvän purukaluston ja kunnollisen purennan tukemiseksi. Kun lapsen suuhun ilmestyy ylimääräinen laite, voi puhe puuroutua. Miten selkeät ärrät ja ässät sekä hyvä purenta ja kaunis hammasrivistö saadaan mahtumaan samaan suuhun? Entä mitä tapahtuu puuroutuneelle puheelle, kun hoito päättyy?

Oikomishoidot voivat häiritä puheen kehitystä, ja siksi on tärkeää, että lapsi osaa äänteet oikein ennen hoidon aloittamista.

– Äännevirheiden korjaaminen tapahtuu helpoimmin ennen kouluikää. Siksi me oikojat pidämme puheenoppimista ensisijaisena, painottaa oikomishoitoihin erikoistunut hammaslääkäri Aila Poikela, mutta muistuttaa, että erityisesti ristipurennan korjaaminen tulisi tehdä mahdollisimman varhain.

Myös erikoispuheteraputti Taina Karjalainen pitää äänteiden oppimista ennen kiinteiden kojeiden laittamista tärkeänä.

– Yleensä viimeistään viisivuotisneuvolassa otetaan puheeksi, jos lapsen puheessa on yksikin suomenkielestä poikkeava äänne. Ennen tuota ikää ei oikomista yleensä aloitetakaan. Noin joka viidennellä koulunsa aloittavalla lapsella on vielä epätarkkuutta artikulaatiossa. Äänteistä R ja S opitaan yleensä viimeisenä.

Vaikka neuvolasta tieto usein kulkeutuu hammaslääkärille automaattisesti, kannattaa ennen oikomishoidon aloittamista ottaa puheeksi, jos meneillään tai alkamassa on puheterapia. Paras tieto puheen kehityksestä on vanhemmilla itsellään.

– Pienet lapset harvemmin puhuvat niin paljon oikojan vastaanotolla – ainakin ensimmäisellä käynnillä vähän jännittää – että oikoja pääsisi tekemään puheen arviointia, Poikela huomauttaa.

Jos äänteet ovat kunnossa ennen hoitoa, ne palautuvat oikomishoidon jälkeen.

Osa ristipurennoista saattaa johtua tutista tai peukalon imemisestä ja hyvässä lykyssä korjaantua ilman hoitoa.

– Pohjoismaisissa tutkimuksissa on 1990-luvulla puhuttu jopa sivualueen ristipurennan 20 prosentin esiintymistä, mikä on todella paljon. Osa ristipurennoista kyllä häviää, kun imemistottumus jää pois, kertoo Poikela.

oikomiskoje ja hammasmuotti hammaslääkärin kädessä.
oikomiskoje ja hammasmuotti hammaslääkärin kädessä. Kuva: Anu-Maija Kärjä hammasraudat

Ristipurennan hoidossa käytetään laitetta, joka on kiinni hampaissa, ja suulaen puolelle tulee teräslangasta väännetty osa. Sillä laajennetaan hammaskaarta sisäpuolelta .

– Muut oikomislaitteet ovat vain osan vuorokautta suussa, joten niiden kanssa ei ole vastaavia puheongelmia, sanoo Poikela.

Pienet lapset tottuvat myös kiinteään suulaen puolelle laitettavaan kojeeseen nopeasti, mutta vanhemmille voi olla hämmentävää, kun sujuvasti puhuvan lapsen ärrät ja ässät ovatkin yhtäkkiä melkoista puuroa. Silti huolissaan ei tarvitse olla.

– Jos äänteet ovat kunnossa ennen hoitoa, ne palautuvat oikomishoidon jälkeen, vaikka joitakin virheitä puheessa kojeiden vuoksi olisi ollut, Poikela kertoo.

Kuulopalaute tulee avuksi ohjaamaan puhemotoriikkaa, jotta aiemmin opittu taito artikuloida löytyisi, kun oikomislaite otetaan pois.

Erikoispuheterapeutti Taina Karjalainen muistuttaa, ettei puhe ole pelkästään motoriikkaa.

– Se on myös sitä, miten kuulemme puheen omaan korvaamme eli millaisen palautteen siitä saamme. Jos suuontelon koko on muuttunut oikomiskojeen vuoksi, voi lapsi muuttaa puheentuottoa kuulopalautteen ohjaamana esimerkiksi kielen, poskien ja huulten yhteistoimintaa säätämällä.

Lapsi siis muokkaa yksilöllisesti oikomiskojeen hankaloittamaa puhetta aivan luonnostaan. Vaikka äänteet olisivat siitä huolimatta hieman epäselviä, ei puheteraputille tarvitse lähteä.

– Kuulopalaute tulee avuksi ohjaamaan puhemotoriikkaa, jotta aiemmin opittu taito artikuloida löytyisi, kun oikomislaite otetaan pois, jatkaa Karjalainen

Purentaa voidaan päätyä korjaamaan myös sen vuoksi, että äänteet ovat alun alkujaan hukassa.

– Joskus puheterapeutit ohjaavat lapsia hammaslääkäriin purennan tarkastukseen, jos äänteiden oppimisessa on ollut ongelmia. Syynä voi olla esimerkiksi kireä kielijänne tai kapea suulaki, tietää Poikela.

Kiinteitä oikomiskojeita voidaan käyttää paitsi purennan, myös esteettisyyden vuoksi. Tämä tapahtuu vasta, kun hampaat ovat pysyvät. Kaunis hymy on tärkeä asia, mutta usein myös tae ehjälle purukalustolle – ahtaalla olevien hampaiden puhdistaminen ei ole aivan helppoa, ja se altistaa myös reikiintymiselle.

Oikomishoito viimeistellään irtolevyllä

Kiinteäkojehoidon jälkeen tulee käyttöön akryylimuovista valmistettu irtolevy, joka peittää suulaen kokonaan, ja se voi aiheuttaa huolta ja jännitystä puheen vuoksi.

– Neuvomme lapsia puhumaan paljon, lukemaan ääneen kirjaa, että he oppisivat käyttämään kieltä sen levyn kanssa, sanoo Poikela.

Jännitys häviää, kun kuulee oman puheensa, joka sujuu yleensä hyvin pienen totuttelun jälkeen.

– Kiusaamista saattaa olla koulussa, mutta yleensä akryylilevyn pito sujuu hyvin. Ja kun levy jää pois, puhe on edelleen normaali, Poikela jatkaa.

Lapselle asennetaan oikomiskojetta suuhun.
Lapselle asennetaan oikomiskojetta suuhun. Kuva: Anu-Maija Kärjä lapsen suu
Kiinteäkojehoidon tulos voi hävitä hampaistosta, jos hoidon viimeistelyyn käytettävä levy jää pitämättä.

Ajankohta oikomishoidon lopetukselle on yleensä 13–15 -vuotiaana. Se on herkkä ikä, ja monella nuorella voi olla muutenkin itsetunnon kanssa ongelmia.

– Kannustaminen ja tukeminen ovat kaikkein tärkeintä silloin, koska kiinteäkojehoidon tulos voi hävitä hampaistosta, jos hoidon viimeistelyyn käýtettävä levy jää pitämättä, muistuttaa Aila Poikela.

Puhetapa voi olla persoonallinen oikomishoidon jälkeenkin, mutta Poikelan mukaan se ei johdu käytetyistä kojeista.

– Koululaisilla ja nuorisolla on joskus persoonallisia äännevirheitä, esimerkiksi ranskalainen-r tai pehmeä-s, joka on jostain syystä jäänyt sinne hänen puheeseensa puheterapiasta huolimatta.

Persoonallisen ääntämisen taustalla voi olla myös avopurenta, jos kieli lepää etuhampaiden välissä. Tällöin oikoja voi konsultoida puheterapeuttia.

– Puheterapeutti arvioi millainen nielemismalli lapsella on. On poikkeavaa, jos kieli liikkuu eteenpäin hampaiden väliin nielaisun aikana. Normaalisti kieli nousee ylös suulakeen, Taina Karjalainen kertoo, ja vakuuttaa, että tarpeen tullen puheterapiasta löytyy apu.

Oikomishoitojen määrä huipussaan 10–13 -vuotialle lapsilla

Oikomishoidot ovat arkea monessa lapsiperheessä. Vaikka alle kouluikäisillä purentaan liittyviä hoitoja tehdään Poikelan mukaan vain muutamalle prosentille ikäluokasta, on jonkinlainen oikominen käynnissä eka- ja tokaluokkalaisista jopa joka neljännellä. Oikomishoitojen määrä on huipussaan 10–13 -vuotialle lapsilla, joista kolmanneksella purukalustoa hoidetaan erilaisten kojeiden avulla.

– Se on kuin Gaussin käyrä. Nousee hampaiden vaihdunnan ja kasvun myötä, ja loppuu samalla tavalla, kuvailee Aila Poikela oikomishoitojen yleisyyttä.

Oikomishoito – vanhempien ABC

  • Jos oikomishoito tulee ajankohtaiseksi, ole aktiivinen ja kerro oikojalle, mikäli lapseltasi puuttuu vielä äänteitä tai neuvolassa on suunniteltu puheterapian aloittamista.
  • Vaikka lapsen puhe voi muuttua väliaikaisesti epäselväksi, ei tarvitse olla huolissaan. Opitut äänteet palautuvat, kun oikomishoito loppuu.
  • Auta lasta huolehtimaan hampaiden puhtaudesta. Kojeet voivat vaikeuttaa puhdistustyötä, joten kannattaa olla ekstrahuolellinen!
  • Älä anna teini-ikäisen lipsua hoidosta oikomisen loppuvaiheessa. Pysyvän tuloksen saamiseksi hammaslääkärin antamia ohjeita tulee noudattaa kuuliaisesti, vaikka akryylilevyn pitäminen vaikeuttaisi aluksi puhetta.