Hyppää pääsisältöön

Hei pöytälaatikkorunoilija, tee runovideo Minna Joenniemen kanssa

Minna Joenniemen selfiekuva Ukko-höyrylaivan edessä.
Minna Joenniemen selfiekuva Ukko-höyrylaivan edessä. Kuva: Minna Joenniemi Minna Joenniemi

On ihan vanhanaikaista laulaa serenadi parvekkeen alla, kun voi lähettää rakkausvideon ja jakaa sen kaikkien kanssa. Toimittaja Minna Joenniemi tekee parhaillaan Oi maamme -hanketta, jossa ihmisiä kannustetaan leikkaamaan itse videotaideteoksia.

Ensi viikolla alkavan Runokuu-festivaalin teemana on tänä vuonna rakkaus. Festivaalin ohjelmistoon kuuluu Ylen ja Nuoren Voiman Liiton työpaja, jossa pannaan alulle rakkaus-aiheisia runovideoita.

– Liikkuva kuva voi vahvistaa runoa tai olla kontrastina tekstin tunnelmalle tai viestille, toimittaja Minna Joenniemi sanoo.

Joenniemellä onkin paljon kokemusta runovideoiden ohjaamisesta ja kuratoinnista, sillä hän luotsasi vuosia Ylen Runoraatia.

Tällä hetkellä Joenniemi tekee Ylelle Oi maamme! -hankkeeseen lähetetyistä videoista ohjelmasarjaa. Oi maamme! -hankkeessa Ylen arkistoja on raotettu yleisölle, niin että vanhoista arkistonauhoista voi leikata omia videotaideteoksia.

– Kyse on eräänlaisesta aikakoneesta, jonka turistioppaana toimin. Filmit ovat 1950- ja -60-luvuilta, ja nyt kuka tahansa voi tehdä näistä menneisyyden kuvista uusia lyhytelokuvia.

Oi maamme! alkoi helmikuussa, ja tähän mennessä ohjelmaan on lähetetty jo yli 200 videota. Nuorin videon tekijä on 11-vuotias ja vanhin 80.

Minna Joenniemi vetää tiistaina 22.8. Tehonrakentajat-taideryhmän kanssa työpajan Kiasmassa, jossa tutustutaan käytössä olevaan materiaaliin, ja pannaan runovideoita alulle. Mukaan tarvitsee ottaa ennenjulkaisematon runo, aforsimi tai tekstinpätkä rakkaudesta, kannettava tietokone ja luova mieli. Runovideot julkaistaan Yle Areenassa. Työpaja on osa Runokuu-festivaalia.

– Tee vaikka kuvitettu rakkauskirje, jonka voit lähettää lahjana kätevästi sähköpostilla tai jakaa somessa. Onhan tämä hieno mahdollisuus saada oma runo näkyviin, Joenniemi sanoo.

Ei-helsinkiläiset, älkää kuitenkaan huolestuko. Te voitte osallistua Oi maamme -ohjelmaan myös hankkeen nettisivuilla.

Ilmoittaudu Kiasman työpajaan 18.8. mennessä osoitteeseen ilmoittautumiset(at)nuorenvoimanliitto.fi.

Oi maamme! Me ryömijät

Opiskelija Meeri Marjomaa-Jaakola tuo toisen näkökulman nostalgisen muodin hilpeään ja kepeään tunnelmaan. Sanoittamalla kuvat hän luo uusia merkityksiä.

Oi maamme! Kesätunnelma

Liisa Hätinen, 78, kuuluu kainuulaiseen eläkeläisten Omalla luvalla -tanssiryhmään, ja osallistui heidän kanssaan Oi maamme! -työpajaan. Siellä syntyi kesäinen video.

  • Katkeroidu elämälle ja riitele perinnöstä Vartion mestariteoksen hengessä – osallistu Lukupiiriin!

    Osallistu keskusteluun tai soita studioon la 28.3. klo 19!

    Hänen olivat linnut on kertomus pappilan palon seurauksista, sukuriidoista, perhehelvetistä ja pikkukylän sosiaalisesta todellisuudesta. Marja-Liisa Vartion romaania on pidetty yhtenä suomalaisen modernin kirjallisuuden merkkiteoksena. Kirjan kahden onnettoman, rakkautta vaille jääneen naisen tarinan, voi hyvin lukea feministisenä kannanottona.

  • Koronasta bamlataan eri tavalla Stadissa kuin landella

    Slangista ja koronasta on erilaisia fiiliksiä.

    Jengillä on snadisti erilaiset vibat slangin oikeaoppisuudesta, kuten tällä hetkellä myös koronaepidemiasta. Aristoteleen kantapään toimittaja funtsi, että koska tilanne maailmassa ei ole just nyt yhtään kliffa, täytyy koronasta skrivaa myös omalla slangilla.

  • Avaruusromua: Siis teitä kiinnostaa tämä musiikki?

    Erikoista, että Lontoossa oltiin kiinnostuneita.

    En ole koskaan kuullut hänestä, eikä minulla sitä paitsi ole aikaa kuunnella mitään BBC:tä! Näin vastasi Edgar Froese, kun eräs saksalainen musiikkijournalisti soitti hänelle keväällä 1973 ja kysyi tunsiko hän Lontoossa asuvaa John Peel -nimistä tiskijukkaa. Soittaja kertoi John Peelin soittaneen Tangerine Dreamin musiikkia ohjelmissaan BBC:llä jo useasti. Pian yhtye sai telexin brittiläiseltä Virgin -levy-yhtiöltä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Tarvitaanko nyt onnellisia loppuja?

    Hikmet: "Lähettäkää minulle kirjoja, jotka päättyvät hyvin."

    “Lähettäkää minulle kirjoja, jotka päättyvät hyvin.” Olen hyräillyt viime päivinä turkkilaisen runoilijan Nâzim Hikmetin 1940-luvulla kirjoittamaa runoa. Runosta on nimittäin sävelletty laulu, jota itsekin sain laulaa keikoilla 1990-luvun puolivälissä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri