Hyppää pääsisältöön

Häiriintynyt skini yrittää tappaa presidentin – Kassilan Jäähyväiset presidentille

Hannu Lauri ja Antti Litja jännärissä Jäähyväiset presidentille.
Hannu Lauri ja Antti Litja jännärissä Jäähyväiset presidentille. Kuva: YLE Matti Kassila,Antti Litja,Jäähyväiset presidentille,Hannu Lauri

Pelkkä ajatuskin presidentin salamurhasta tuo mieleen amerikkalaisen politiikan ja viihdeteollisuuden; se ei vielä 2010-luvullakaan tunnu kuuluvan suomalaiseen mielenmaisemaan, saati sitten 1980-luvulla.

Pentti Kirstilän dekkari Jäähyväiset presidentille ilmestyi vuonna 1979 osana ylikonstaapeli Lauri Hanhivaaran tutkimuksista kertovaa sarjaa. Kirstilän dekkarit olivat hyvin suosittuja 1980-luvulla, ja moni niistä päätyi televisioon MTV3:n sarjaksi tai tv-elokuvaksi.

Matti Kassilan Jäähyväiset presidentille on ainoa valkokankaalle päätynyt Hanhivaara-dramatisointi. Se on myös juonen, henkilöhahmojen ja kerronnan näkökulmasta Hanhivaaran tutkimuksista kiinnostavin.

Tarinan päähenkilö on kylmä ja eleetön tarjoilija Asko Mertanen. Hänen kaljuksi ajeltu olemuksensa ei elokuvan valmistumisaikaan ollut suinkaan arkista katumuotia, vaan kieli vahvasta persoonallisuudesta, jonka viiteryhmä löytyi skinheadien, punkkareiden, narsistien ja rikollisten keskuudesta. Mertasen sielunelämää ei avata katsojalle, mutta viitteitä hänen psyykkisistä ongelmistaan annetaan.

Juhlakirjassa Elokuvat kertovat, Matti Kassila (2013) tutkija Jaakko Seppälä vertaa Mertasta piispa Henrikin surmanneeseen Lalliin. Molemmat kuuluvat työväestöön ja kokevat tulleensa parempiosaisten riistämiksi. ”Kummankin tapauksessa patoutunut suuttumus purkautuu lopulta väkivaltana. Lalli tappaa kostaakseen, mutta Mertasen suunnittelema attentaatti ei ole tällainen yksilötason teko. Koska Mertanen ei voi ampua jokaista korruptoitunutta poliitikkoa ja yritysjohtajaa, hän haluaa ampua kaikkein suurimman pomon eli tasavallan presidentin.”

Oman lisänsä elokuvan ilmapiiriin toivat muutamat uutistapahtumat kesken valmistusprosessin. Ruotsin pääministeri Olof Palme murhattiin 28.2.1986. Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus kuohutti 26.4.1986. Epätasapainoinen nuori mies kaappasi lentokoneen Oulussa 20.5.1986. Yleisradion pääjohtaja Sakari Kiuru sai kirjepommin 16.6.1986. Mikkelin panttivankidraama sai väkivaltaisen lopun 9.8.1986. Presidentti Kekkonen kuoli 31.8.1986.

Kaikki modernin maailman uhka tuntui hiipivän lähemmäs ja lähemmäs lintukotoa, ja suomalaisten perusturva vaikutti uhatulta. Samalla Helsingin metro-oikeudenkäynnit ja Tampereen Noppa-skandaali romahduttivat uskoa valtaeliittiin ja paljastivat, että maailman rehellisimmänkin kansan keskuudessa kytee korruptio. (Elokuvan alussa Mertanen tarjoilee kabinetissa, jossa kosteaa iltaa viettävät "rakennusliike Kuution" ja Tampereen kaupungin miehet.)

Kassilan elokuvan ensi-ilta 16.1.1987 oli siis periaatteessa hyvin pohjustettu. Ohjaaja Kassilalle se merkitsi paluuta rikoselokuvien pariin ensi kerran sitten 1960-luvun Komisario Palmu -menestysten.

Elokuvasta ei kuitenkaan tullut lippuluukkujen vetonaulaa, sen katsojaluvut teatterikierroksella jäivät alle 55 000:n.

Ehkä sen esittämä maailma oli liian turvaton ja kylmä, sillä tappajan motiiveja ja sielunelämää ei selitellä: hän voisi olla kuka tahansa. Myös Kekkosen kuolema saattoi verottaa elokuvan katsojalukuja: ehkä moni piti presidentin salamurhasta kertovaa elokuvaa mauttomana niin pian Kekkosen kuoleman jälkeen.

Hanhivaarana nähdään Antti Litja, häiriintyneenä tappajana hyytävä Hannu Lauri. Tarmo Mannin rooli presidenttinä oli hänen pitkän elokuvauransa viimeinen.

Hannu Lauri jännärissä Jäähyväiset presidentille.
Hannu Lauri on salamurhaaja. Hannu Lauri jännärissä Jäähyväiset presidentille. Kuva: YLE Jäähyväiset presidentille,Hannu Lauri,Matti Kassila
  • Jäähyväiset presidentille (1987) O: Matti Kassila. N: Hannu Lauri, Antti Litja, Aake Kalliala, Laila Räikkä, Esa Saario, Markku Huhtamo, Tarmo Manni. T: Skandia Filmi Oy

.

Kommentit
  • U2, The Clash ja Sting – Ruisrockista on tullut monelle osa oman elämän soundtrackiä

    Ruisrock – 50 kesää meren rannalla -dokumentti Areenassa.

    Kesästä 1970 asti järjestetyllä Ruisrockilla on pitkä ja värikäs historia. Viiden vuosikymmenenkin jälkeen siitä on muodostunut tapahtuma, johon sekä yleisö että artistit palaavat mielellään aina uudelleen. Ruisrock - 50 kesää meren rannalla on uusi Ylen dokumentti, joka kertaa festivaalin historiaa ja antaa äänen myös viidelle artisti-kertojalle, jotka tuovat dokumenttiin omat Ruisrock-kokemuksensa.

  • Gustav Mahlerin sinfoniasarja soi Yle Teemalla läpi kesän

    RSO ja yhdeksän sinfoniaa + yksi keskeneräinen.

    Radion sinfoniaorkesteri on esittänyt kaikki Gustav Mahlerin kymmenen sinfoniaa juuri päättyvällä kaudella 2018–2019. Teema lähettää kaikki Mahler x 10 -sarjan konserttitallenteet sunnuntai-iltapäivisin 9.6.–11.8.2019. Jokaisen konsertin aluksi Hannu Lintu esittelee soitettavan teoksen.

Yle Teema