Hyppää pääsisältöön

Syyrian kansalaisyhteiskunta rakentuu sodan varjossa

Syyriassa aktiivisesti toimiva kansalaisyhteiskunta on jäänyt sotauutisten alle. Uutiset kertovat pääosin presidentti Bashar al-Assadin johtaman Syyrian ja sen liittolaisten, Iranin ja Venäjän ja toisella puolella sotivien, ennen muita Saudi-Arabiasta tukea saavien taistelujärjestöjen toiminnasta. Kuitenkin Syyriassa vaikuttaa oppositiota edustava kansalaisyhteiskunta, joka ei tue kumpaakaan sotilaallisen taistelun osapuolta. Se rakentaa tulevaisuutta vaikeissa olosuhteissa Syyriassa, ja sen tärkeimmät vetäjät elävät ulkomailla turvallisuussyistä. Informaatioteknologian koulutuksen saanut kurdi Hosain Ibrahim johtaa Citizens for Syria –järjestöä Berliinistä käsin.

civilrights movement in Syria
Citizens for Syria civilrights movement in Syria Syria

"Kansalaisyhteiskuntaa edustavat organisaatiot tekevät työtä kaikkialla Syyriassa paitsi Isisin valvomille alueilla. Meillä on lähes 1300 erikokoista organisaatiota ja työryhmää Syyriassa ja naapurimaissa. Ne muodostavat 30 erilaista verkkoa. 17 sunneista, shiioista ja kurdeista koostuvaa ryhmää tekee yhdessä työtä poliittisten vankien auttamiseksi ja käsittelee siirtymäkauden oikeuskäytäntöjä. Laajat kansalaisjärjestöjen verkot tekevät työtä rauhan ja sovinnon rakentamiseksi. Erilaisia yhteisöjä edustavat paikalliset johtajat yrittävät luoda yhteisiä käytännön suunnitelmia, esimerkiksi maatalousprojekteja. Näin ne voivat auttaa samalla alueella asuvia, mutta koostumukseltaan erilaisia, nyt sodan erottamia yhteisöjä. Näin muodostamme erilaisista henkilöistä koostuvia tiimejä ja luomme rauhanomaiseen toimintaan perustuvia yhteistyöverkkoja ja uudenlaista kommunikaatiota."

Hosain Ibrahimin mielestä rauhaa luodaan juuri käytännön ongelmien ratkaisemiseksi organisoidulla toiminnalla, jonka tavoitteena on saada sodan jakama väestö toimimaan yhdessä.

Yhteiskunnan sisäistä rauhaa ei rakenneta rauhankonferensseilla. Sitä luodaan kun erilaisia yhteisöjä ja identiteettejä edustavat henkilöt toimivat yhdessä käytännön ongelmien ratkaisemiseksi."

Syyria on ollut kova diktatuuri vuosikymmeniä. Kansalaistoiminnan ajatus on ollut vieras, ja aktivistit päätyivät vankilaan kidutettavaksi mitättömistä syistä. Kevään 2011 arabikevään jälkeen kansalaistoiminta vilkastui, mutta hallituksen tiukassa valvonnassa olevilla alueilla se on usein epävirallista, luotettavien ystävien toimintaa. Kun maahan on syntynyt vapautettuja alueitta, avoin kansalaistoiminta on alkanut niillä.

Minä tutustuin Syyrian kansalaisyhteiskuntaan maaliskuussa 2017 kun sai kutsun osallistua Italian suurimman ay-keskusliiton, CGIL:n tiloissa järjestettyyn seminaariin kuuntelemaan Syyrian ulkopuolelta saapuneita kansalaisjärjestöjen kaadereita. Kansalaisjärjestöjen katto-organisaation alajärjestöjen tärkein toimintakenttä on pelastus- ja avustustoiminta. Toisella sijalla on media- ja kommunikaatiosektori, mikä on myös vaarallisin kenttä. Sota ei ole vielä loppunut Syyriassa ja maata hallitseva presidentti Bashar al-Assadin johto laittaa kansalaisjärjestöjen edustajia vankilaan hyvin helposti, mutta myös opposition käsissä olevilla alueilla toiminta voi olla vaarallista. Tästä huolimatta facebook-sivuja Syyriassa on 3000, blogeja on runsaasti ja yli 70 itsenäistä lehteä ilmestyy maassa, kun taas vapaat radiot ovat 30 prosenttia kaikesta media-aktivismismista.

Syyrian ristiriita nähdään usein sunnien ja shiiojen ristiriitana, mutta Hosan Ibrahimin mielestä Syyrian ongelmat on luotu maan rajojen ulkopuolella. Syyria on ollut jo pitkään tärkein Saudi-Arabian ja Iranin hegemoniataistelun tanner.

"Syyriassa väestön monimuotoisuus ei ollut aikanaan ongelma, mutta nyt Syyria nähdään sunnien ja shiiojen ristiriitana. Monimuotoisuus voisi olla ongelma, jos maan enemmistö koostuisi Assadien hallitussuvun edustamista alaviiteista, shiiamuslimien joukkoon keinotekoisesti luokitellusta, erikoisesta uskonlahkosta, ja oppositio koostuisi ennen kaikkea sunneista. Syyrian autoritaarisen johdon kannattajat eivät ole vain alaviitteja, sillä Assadia tukee suuri määrä sunneja, kurdeja ja kristittyjä. Myös opposition näkemysten kannattajia on kaikissa yhteiskuntaryhmissä. Syyria on niin monimuotoinen, että siellä ei ole tilaa uskonnollisten suuntausten luomille ristiriidoille. Tällaista näkemystä ajavat Iran ja Saudi-Arabia ja muut ulkopuoliset voimat, jotka pyrkivät vaikuttamaan Syyriaan omien teokraattisten näkemystensä perusteella."

Syyrian kansalaisyhteiskunnan yhteistyöelimeen kuuluvista järjestöistä 70 prosentilla on monimuotoinen jäsenistö eli toimijat edustavat erilaisia uskonnollisia ja poliittisia näkemyksiä. Mikä on yhteistä?

"Järjestöjemme yhteinen viiteryhmä on vielä Syyria, ei Syyrian valtio vaan Syyrian kulttuuri. Meillä kaikilla on omat poliittiset näkemyksemme mutta ne eivät estä meitä tekemästä työtä yhdessä. Meitä yhdistävät asiat ovat vahvempia kuin meitä erottavat asiat. Yhteiskunnan eri kentillä toimineet, koulutetut, omien alojensa asiantuntijat ryhtyivät luomaan yhdessä uudenlaista kansalaistoimintaa. Yhteistä meille on haave demokraattisesta ja vapaasta Syyriasta, jossa ei tarvitse pelätä eikä joutua vankilaan mielipiteiden vuoksi. Yhteinen tavoitteemme on rauhaa rakastava, demokraattinen, vapaa ja kaikille avoin Syyria.
Pitkän sodan jälkeen syyrialaiset ovat kyllästyneet väkivaltaan, mutta eivät halua palata entiseen. Syyrian kulttuurissa on tapahtunut muutos ja me rakennamme juuri tuon muutoksen varaan, koska itse edustamme sitä. Perinteinen oppositioliike hävisi taistelun, mutta vuosien sodan, kaaoksen ja tuhon jälkeen uusi kulttuuri on syntynyt. Sen hedelmällisempi lähtökohta luo pohjan tulevaisuudelle kun odotamme aseiden vaikenemista ja rauhansopimusta."

Syyrian virallinen johto ja sen puolella sotineet Iran ja Venäjä ovat ilmeisesti voittaneet sodan. Ja jos näin on, miten paljon Venäjän ja Iranin valvonnassa olevassa Syyriassa on tilaa demokraattiselle kansalaisyhteiskunnalle?

"Tässä sodassa me kaikki olemme häviäjiä. Syyria on tuhottu ja sen tuho jatkuu vielä. Eräät alueet ovat erilaisten taisteluorganisaatioiden valvonnassa, ja virallisen hallituksen valvontaan uudestaan joutuvilla alueilla suuri määrä syyrialaisia joutuu turvallisuuselinten ankaran nyrkin alle. Kansalaisyhteiskunta on siksi saman ongelman edessä kuin kevään 2011 kansannousun jälkeen: meidän on taisteltava, jotta saamme toimia vapaammin. Nyt meitä kuitenkin kuunnellaan enemmän ja meillä on hyvät yhteydet sekä ulkopuoliseen maailmaan että keskenämme.
Nyt Assad ja hänen liittolaisensa joutuvat keskustelemaan kansainvälisellä areenalla rauhansopimuksesta. Juuri siksi me yritämme liittoutua yhteisiä arvoja kannattavien tahojen, siis EU:n hallitusten ja rauhansopimuksen muokkaamiseen osallistuvien osapuolten kanssa. Meistä niiden tehtävä on suojella Syyrian kansalaisyhteiskuntaa. Olipa rauhansopimus mikä tahansa sen tultua voimaan Assadille ei saa jättää vapaita käsiä. Assad on meidän pahin vihollisemme mutta myös erilaisille taisteluryhmille pitää asettaa rajat."

Kansalaiset Syyrian puolesta -järjestön johtaja selittää, että heistä Syyrian tilanteen pelkistäminen vain Assadin ja jihadistien väliseksi taisteluksi on ongelman liiallista yksinkertaistamista.

"Syyrian ongelmat eivät johdu vain Assadista ja jihadisteistä. Meillä on monenlaisia aseistautuneita, ideologisesti suuntautuneita taisteluryhmiä, joita kutsutaan miliisijoukoiksi. Myös maan presidentin Assadin toiminta riippuu hyvin paljon erilaisista ideologisesti ajattelevista taisteluryhmistä. Sitten on olemassa myös jihadisteja ja Vapaan Syyrian Armeijan nimellä tunnettu, hyvin sekalaisista aineksista koottu, osittain Turkin tukema sotilasorganisaatio. Lisätään vielä joukkoon kurdien itsehallintoalueen, Rojavan hallinto ja Assadin hallitus. Yksikään noista organisaatioista ei ole valmis hyväksymään kansalaisyhteiskunnan vapaata toimintaa ja tahtoa. Kaikki nämä Syyriassa esiintyvät suuntaukset ja organisaatiot ovat syyrialaisia vastaan siinä mielessä, että niiden mielestä maailma jakautuu vihollisiin ja samanmielisiin. Yksikään noista ei pidä vapaaseen ajatteluun perustuvasta kansalaisyhteiskunnasta. Juuri siksi me tarvitsemme ulkopuolista suojelua, jotta kansalaisoikeuksiin perustuva Syyria voi kehittyä."

Hosan, kun puhut jihadisteistä eli aseiden kanssa pyhän sodan puolesta, siis uskonnollisista syistä taistelevista organisaatioista, tarkoitatko vain sunnien jihadistiryhmiä vai sisällytätkö myös iranilaiset ja heidän shiia-liittolaisensa Hezbollahin samaan ryhmään?

"Iran lähettää Syyriaan Afganistanista tulevia omia jihadistejään ja se rekrytoi niitä myös Irakista. Libanonin shiiojen taistelujärjestö Hezbollah on myös Syyriassa oman jihadinsä vuoksi. Sitten meillä on ISIS, näennäisesti al-Qaidasta eronnut al-Nusra –rintama ja monia muita jihadistiryhmiä. Myös syyrialaisten aseryhmien keskuudessa on eräitä, joista on tulossa jihadistejä, vaikka he kuuluvat Syyrian Vapaaseen armeijaan, jota pidetään maltillisempana ryhmänä. Niinpä tilanne Syyriassa on todellinen sekasotku."

Roomasta käsin samassa organisaatiossa toimiva, Fouad Roueiha selittää, että Syyrian sisällissodan alussa radikaaleja näkemyksiä edustavat oppositiojärjestöt eivät pyrkineet tukahduttamaan kansalaisjärjestöjen toimintaa. Sotilaallisen ristiriidan kovenemisen myötä niiden suhtautuminen jyrkkeni. Pelkästään 2013 marraskuussa ISIS surmasi 25 media-aktivistia Aleppossa. Muut aseryhmät pakottivat media-aktivistit pidättymään informaatiosta, joka olisi kertonut taisteluryhmien aseista ja asemista.

"Erilaiset islamistiset ryhmät ovat luoneet koko maassa sharia-tuomioistuimia, jotka pakottivat väestön noudattamaan tiukkoja sääntöjä. Kurdien valvomilla alueilla, mm. Rojavassa on yleensä vapautta enemmän kuin muilla alueilla, mutta sielläkin toimittajia on pidätetty ja radioasemia poltettu. Myös irakilaista kurdijohtajaa Masoud Barzania lähellä olevat kurdit ovat joutuneet ahtaille niille Syyrian alueilla, joita valvoo kurdien kommunistipuolueen aktivistit, jotka katsovat edustavansa ainoata oikeata kurdinäkemystä. Damaskosin lähialueet periaatteessa ovat tuottaneet kansalaisyhteiskunnan kehittyneempiä suuntauksia, mutta ovat joutuneet myös elämään Jaish al-Islam –nimisen, Saudi-Arabiaa ja Turkkia lähellä olevan taistelujärjestön valvonnassa. Juuri Saudi-Arabiasta tulevan tukevan rahoituksen vuoksi Jaish al-Islam järjestö on hyvin vahva. Tämä järjestö ei taistele suoraan kansalaisjärjestöjä vastaan, mutta se haluaa näyttää kaikin mahdollisin tavoin oman valtansa."

Joulukuussa 2013 neljä ihmisoikeusrikkomuksista ja väkivallasta raportoivan organisaation Violation documentation Centerin aktivistia kidnapattiin Damaskosin lähellä Doumassa , jossa Jaish al-Islam järjestö on hyvin vahva. Sen jälkeen kukaan ei ollut kuullut heistä mitään.

"Neljästä kidnapatusta kaksi naista, väkivallallan rapportointiin erikoistuneen järjestön perustaja Rezan Zaituneh ja aktivisti Samira al-Khalil, osallistuivat myös feministiseen toimintaan. Vaikka he olivat hyvin varovaisia, Syyrian yhteiskunnan konservatiivisina suuntausta edustava Jaish al-Islam-niminen salafistinen järjestö suhtautui hyvin kielteisesti naisten itsenäiseen toimintaan."

Hosain Ibrahim lähti Roomasta suoraan Brysseliin, jossa hänellä oli tapaaminen EU:n päämajassa. Syyrialaisille kansalaisjärjestöille EU on hyvin tärkeä yhteys, koska ne toivovat, että EU tekee jotain Syyrian kansalaisyhteiskunnan suojelemiseksi. Tällä hetkellä heistä näyttää, että Eurooppa vain istuu ja odottaa Yhdysvaltain ja Venäjän päätöksiä.

"On surkeaa, että omasta vahvuudestaan huolimatta Euroopan monimutkainen poliittinen järjestelmä estää sitä tekemästä päätöksiä. Meille Euroopan ulkopuolella toimiville juuri Eurooppa aloitti ihmisoikeuksien ja demokratian kehityksen ajamisen. Jos Eurooppa ei nyt välitä ihmisoikeuksista ja demokratiasta, me joudumme unohtamaan sen ja aloittamaan uuden seikkailun. Historiassa olemme kokeilleet sulttaaneja ja kaliffeja, kommunismia, diktatuureja ja kuningaskuntia. Nyt me kokeilemme demokratiaa, mutta jos demokratiaan suurin suojelija ei välitä vapaudesta, ihmisoikeuksista ja demokratiasta, sen tilalle tulee jotain muuta. Trump tai Putin tai muu ideologia. Venäjä kertoo jo, että demokratia on pahin järjestelmä, ja Putin tarjoaa omaa kulttuuriaan. Hyvin surullista!"

Liisa Liimatainen

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Yhteiskunta