Hyppää pääsisältöön

Tähdet eivät ole ikuisia!

Tähtisumua.
Tähtisumua Tähtisumua. Kuva: Judy Schmidt avaruus

Paitsi ehkä Elvis Presley, jonka kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 40 vuotta. Elvistäkin kuuluisampi ja pitkäikäisempi tähti on Aurinko.

Elvis Presley lavalla lähikuvassa.
Elvis Presley lavalla lähikuvassa. Kuva: Alloverpress Elvis Presley
Fotografi på solen av NASA:s Solar Dynamics Observatory.
Fotografi på solen av NASA:s Solar Dynamics Observatory. Kuva: NASA/SDO (AIA) aurinko

Tähdet eivät ole ikuisia, vaan ne syntyvät, elävät ja kuolevat. Oma Aurinkomme on tuottanut energiaa noin 5 miljardin vuoden ajan, ja valovoimaa riittää vielä suunnilleen yhtä pitkäksi ajaksi. Elämä maapallolla on täysin auringosta riippuvainen, joten ihmiskunnan kannalta katsottuna aurinkomme on “ikuinen”.

Tähdet ovat omavaloisia, yleensä pallomaisia ja kuumia, kaasumaisia taivaankappaleita. Paljaalla silmällä katsottuna tähdet näyttävät melko samanlaisilta valopisteiltä. Todellisuudessa ne voivat kuitenkin erota toisistaan hyvinkin suuresti ominaisuuksiensa, kuten kirkkautensa, lämpötilansa ja kokonsa suhteen. Tähtiä on monen värisiä: punaisesta ja oranssista keltaisen kautta aina valkoiseen ja siniseen asti. Tähden väristä voi päätellä sen pinnan lämpötilan.

Stonehenge i gryningsljus. Tusentals människor har samlats för att fira vintersolståndet.
Stonehenge i gryningsljus. Tusentals människor har samlats för att fira vintersolståndet. Kuva: EPA/NEIL MUNNS

Paljaalla silmällä voi nähdä noin 4000 tähteä. Jotkin yötaivaan tähtikuviot ovat helposti tunnistettavissa, kuten Otava, joka ei ole itsenäinen tähdistö, vaan osa laajempaa Ison karhun (Ursa major) tähdistöä. Ihminen on tähyillyt taivaalle tuhansia vuosia, ja hahmottanut esimerkiksi aikaa tähtien ja planeettojen liikkeiden avulla. Jo varhain syntyi tarve nimetä taivaankappaleet.

Stjärnan Proxima Centauri, solens närmaste granne i rymden.
Proxima Centauri Stjärnan Proxima Centauri, solens närmaste granne i rymden. Kuva: NASA / ESA Proxima Centauri,tähti,avaruus,Hubble-avaruusteleskooppi,Proxima Centauri

Yleisessä käytössä olevia tähtien erisnimiä on noin 200. Suurin osa niistä on peräisin antiikin kreikasta, tosin usein monien mutkien kautta. Uusien luetteloiden ja karttojen laatijat ovat myös nimenneet joitakin tähtiä. Renessanssin ajan jälkeen annetuista nimistä vain parikymmentä on jäänyt viralliseen käyttöön. Mikäli tähti ei ole mukana missään tähtiluettelossa, se tunnistetaan ilmoittamalla sen paikka ja kirkkaus.

Aristoteleen kantapää kysyi tähtitieteilijä, professori Tapio Markkaselta, koska ja miten tähdet saivat nimensä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Emilia Cronvall. Se on uusinta syyskuulta 2011.

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri