Hyppää pääsisältöön
Aihesivun 101 kirjaa pääkuva

Diandra samastuu Tove Janssonin haaveilevaan Muumipappaan

Muumipapan urotyöt -romaanista löytyy Diandralle henkilökohtaisesti tuttuja tuntoja, kuten kuuluisuus ja ystävyys. Diandra oli Seppo Puttosen vieraana Ylen Kirjojen Suomessa.

– Meidän päiväkodissakin kaikki puhuivat aina vain Muumeista! Diandra muistelee, ja sanoo muumien olleen hänen elämässään mukana aina.

Diandra laulaa jouluksi 2017 julkaistavan Muumien joulu -elokuvan suomenkielisen tunnuskappaleen Talvimaa.

"Haaveet eivät ole jättäneet minua rauhaan!"

Muumipapan urotyöt -romaanissa Muumipappa haaveilee seikkailuista ja kuuluisuudesta kirjoittaessaan muistelmiaan. Janssonin luoman ihmeellisen ja taianomaisen maailman henkilöistä löytyy hahmoja, jotka muistuttavat Diandran oman elämän henkilöitä.

Muumipappa haluaa jo nuorena muuminalkuna jäädä historiaan tehden jotain uutta ja merkittävää, ja Diandra löytää hahmosta paljon omaa itseään. Diandralle haaveilu ja unelmien toteuttaminen on hyvin olennaista:

– Se, että uskaltaa haaveilla, on todella tärkeää: unelmat ovat liekki, joka saa huonoinakin päivänä nousemaan aamulla sängystä.

Muumipapan urotyöt -teoksessa Nuuskamuikkusen isä Juksu pitää kuuluisuutta ikävänä ja vertaa sitä karuselliin: “Ensin se on hauskaa, sitten siihen tottuu ja lopulta tulee huono olo,” kirjassa kirjoitetaan.

– Tosi hyvin sanottu, Diandra huudahtaa, vaikka hän ei koe, että hänellä olisi julkisuudesta jatkuvasti huono olo. Muusikko pystyy rinnastamaan karuselli-vertauksen hyvin viiteen Idols-voiton jälkeiseen vuoteensa.

Yksinäinen Mörkö käy sääliksi

Ystävyys ja erilaisuuden hyväksyminen ovat haaveilemisen lisäksi Diandralle merkittäviä teemoja Muumipapan urotyöt -romaanissa. Vuoden 2012 Idols-voittajaa liikuttaa erityisesti Muumipapan yksinäinen menneisyys löytökodissa ja ensimmäisen ystävän, Fredriksonin, löytyminen. Ystävyys tuo elämään merkitystä ja elämänmakua.

Monien muumifanien kauhu Mörkö ei pelottanut laulajaa edes lapsena. Yksinään kulkeva, örisevä ja surulliselta vaikuttava mörkö herätti pikemminkin myötätuntoa:

– Muistan aina itse toivoneeni, että sillä olisi ollut joku mörkökaveri siellä.

Tove Jansson: Muumipapan urotyöt (1950). Teoksen on suomentanut Laila Järvinen​

Kuka muumien hahmoista sinä olet?

Kommentointi on sivun alaidassa.

Katsele ja kuuntele

Kaikki 101 kirjaa käsitellään Aamu-tv:n haastatteluissa ja Sadan vuoden kirjat -sarjassa Yle Radio 1:ssä.

Lue Muumipapan urotyöt e-kirjana

Lataa kirja -nappi, eli paina tätä siirtyäksesi e-kirjastoon
Lataa kirja -nappi, eli paina tätä siirtyäksesi e-kirjastoon 101kirjaa
Klikkaamalla linkkiä siirryt Kansalliskirjaston verkkokirjastoon. Päästäksesi lukemaan kirjoja tarvitset Yle Tunnuksen tai voimassa oleva kirjastokortin. Voit lukea kirjan eri PC, iOS ja Android -päätelaitteiden selaimilla.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

101 kirjaa

Kirjojen Suomi

  • Viha vaihtui sopuun 1920-luvulla

    Lukulista 1920-luvun kirjallisuuteen

    Perheitä, kyliä ja kaupunkeja rikki repinyt veljesviha näkyi suomalaisissa kirjoissa 1920-luvun alussa. Molemminpuolinen vihakirjoittelu oli kaunokirjoissa kovempaa kuin nykyajan sosiaalisessa mediassa. Kaupunkielämä vilkastui, ikkunoita auottiin Eurooppaan ja naisihanne muuttui maaseutuemännästä kaupunkilaiseksi jazztytöksi.

  • Nämä kirjat muuttivat elämäni – tutustu tarinoihin

    Riku Rantala, Maija Vilkkumaa ja Sanna Stellan kertovat

    Kirjat korvasivat Antti Tuurille perheen, mullistivat Riku Rantalan elämän 6-vuotiaana ja Maija Vilkkumaa löysi Saima Harmajasta sielunsisaren teini-iässä. Mikä kirja on sinulle tärkein? Kerro lempikirjastasi meille.