Hyppää pääsisältöön

Oppimisvaikeus on hidaste muttei este

graafinen kuva aivoista ja hermosoluista, kuvan päällä teksti Tiedeykkönen Extra
graafinen kuva aivoista ja hermosoluista, kuvan päällä teksti Tiedeykkönen Extra Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle oppimisvaikeudet

Oppimisvaikeudet ovat yleisempiä kuin luullaan, mutta ne ovat suurelta osin kuntoutettavissa ja voitettavissa. Usein ne linkittyvät toisiinsa: huono työmuisti hankaloittaa laskemista ja lukemista, samoin hahmotushäiriö. Neliosaisen podcast-sarjan kussakin osassa perehdytään yhteen merkittävään oppimisvaikeuteen, sen ilmenemismuotoihin, kuntoutustapoihin ja mahdollisiin arjen apukeinoihin.

Ohjelmat voi kuunnella allaolevien linkkien kautta suoraan Yle Areenasta tai ne voi tallentaa podcastina omalle laitteelle.

Lukivaikeus voi haitata vielä työelämässäkin

Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus on yleisin oppimisvaikeuksista, ja dysleksia on yksi osa sitä. Lukivaikeudesta voi kärsiä vielä aikuisenakin, vaikka kouluiän kuntoutuksella saadaan hyviä tuloksia.
Erityispedagogiikan professori Leena Holopainen Itä-Suomen yliopistosta kertoo, mitä lukivaikeuden synnystä tiedetään tällä hetkellä ja millaisia apukeinoja sen kanssa arjessa selviytymiseen on.

Lukivaikeus (kesto 24 min)

Dyskalkulia vaikeuttaa muttei estä laskemaan oppimista

Laskemiskyvyn häiriöstä eli dyskalkuliasta kärsivälle perusmatematiikka, kuten esim. yhteen- ja vähennyslaskut tai määrien arvioiminen, tuottaa suuria vaikeuksia. Dyskalkulia vaikuttaa muutenkin koulunkäyntiin, arkipäivään ja jopa ammatinvalintaan.
Matemaattisten oppimisvaikeuksien professori Pirjo Aunio Oslon yliopistosta kertoo, millä tavoin dyskalkulia ilmenee, kuinka sitä voidaan kuntouttaa ja miten sen kanssa tulee toimeen.

Dyskalkulia (kesto 20 min)

Hahmotushäiriö voi vaikuttaa kellon tuntemiseen ja kartanlukutaitoon

Hahmotushäiriöt ilmenevät tilan hahmottamisen, liikkeen ja etäisyyksien arvioinnin tai asioiden välisten suhteiden hahmottamisen vaikeuksina, tai esim. motorisena kömpelyytenä. Koulussa se löytyy usein oppimisvaikeuksien taustalta, erityisesti matematiikassa ja luetun ja kuvallisen materiaalin ymmärtämisessä.
Neuropsykologian erikoispsykologi Pekka Räsänen kertoo, mitä kaikkea hahmotushäiriö voi pitää sisällään ja kuinka sitä voidaan kuntouttaa.

Hahmotushäiriöt (kesto 25 min)

Huono työmuisti hankaloittaa päässälaskua ja muita arkisia toimia

Työmuisti on yksi osa ihmisen muistijärjestelmää, mutta oppimisen kannalta hyvin tärkeä osa. Huono työmuisti näyttäytyy esim. vaikeutena ymmärtää moniosaisia ohjeita tai muistaa mitä pitää tehdä seuraavaksi. Työmuistin vaikeudet voivat johtua erilaisista oppimisvaikeuksista - tai olla oppimisvaikeuksien taustalla.
Erityispedagogiikan dosentti Minna Törmänen Helsingin yliopistosta kertoo huonosta työmuistista ja sen kuntoutusmenetelmistä.

Huono työmuisti (kesto 18 min)

Matemaattisten oppimisvaikeuksien professori Pirjo Aunio
Professori Pirjo Aunio Matemaattisten oppimisvaikeuksien professori Pirjo Aunio Kuva: Jaana Sormunen / Yle Pirjo Aunio
Erityispedagogiikan professori Leena Holopainen puolikuvassa
Professori Leena Holopainen Erityispedagogiikan professori Leena Holopainen puolikuvassa Kuva: Jaana Sormunen / Yle Leena Holopainen
Dosentti Minna Törmänen puolikuvassa
Dosentti Minna Törmänen Dosentti Minna Törmänen puolikuvassa Kuva: Jaana Sormunen / Yle Minna Törmänen
Specialpsykolog Pekka Räsänen vid Niilo Mäki-institutet
Erikoispsykologi Pekka Räsänen Specialpsykolog Pekka Räsänen vid Niilo Mäki-institutet Kuva: Yle/Anna Savonius
  • Pidä varasi, Elon – kiinalaiset lähettävät sähköauton Marsin pinnalle nyt kesällä

    Kuusipyöräinen kiinalaisrooveri suuntaa Marsiin heinäkuussa

    Avaruusyhtiö SpaceX sinkosi näyttävästi kaksi vuotta sitten punaisen urheiluauton avaruuteen radalle, jolla se käy kääntymässä Marsin radan tienoilla. Temppu oli upea suoritus, ja niin ovat Elon Muskin avaruusyhtiön muutkin avaruustoimet, mutta niiden varjoon on kuitenkin jäänyt se, mitä Kiinassa tapahtuu parhaillaan.

  • Avaruudesta tulee toistuvasti omituisia radiopulsseja – viimeisimmän niistä havaittiin tulevan lähes naapurista

    Avaruudessa pamahtelee koko ajan, mutta emme vain näe sitä

    Tähtitieteilijät ovat havainneet jo yli 150 voimakasta, yllättävää radiopulssia, joiden alkuperästä voi esittää vain arvauksia. Monet pulssit ovat olleet toistuvia, mikä on saanut mielikuvituksen laukkaamaan ja pohtimaan, olisivatko ne viestejä vierailta sivilisaatioilta. Niin sanotut nopeat radiopurskeet ovat tulleet tähän mennessä kaukaa Linnunradan ulkopuolelta, mutta tuorein huhtikuun lopussa havaittu pystyttiin paikantamaan tulevan omasta galaksistamme. Siis muihin verrattuna ihan naapurista. Mistä oikein on kyse?

  • Hyvä kysymys: Mistä täit tulivat ja miksei niitä pystytä kukistamaan?

    Täit ovat eläneet ihmisen rinnalla aina.

    Muutaman millimetrin kokoiset täit ovat aina eläneet ihmisen rinnalla. Niiden elinikä on vain kuukauden, mutta ne lisääntyvät nopeasti. Täit ovat jäytiäisistä kehittynyt hyönteisryhmä, joka on erikoistunut elämään nisäkkäiden pintaloisina ja imemään verta. Noin viidesosalla nisäkkäistä on täitä, mutta muutamilta nisäkäsryhmiltä ne puuttuvat kokonaan.