Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Elävän arkiston blogi pääkuva

Mykkäfilmi sai äänet – Tältä näytti ja kuulosti sodanaikainen elämä Tampereella

Historiallinen kuva tutusta kaupungista tai merkittävästä aikakaudesta on aina vaikuttavaa katsottavaa. Mutta oletko ajatellut kuinka paljon äänet vaikuttavat kokemukseen? Äänimaisema tuo ihan omanlaisensa tunteen kuvaan. Asian voi havaita helposti itse katsomalla vaikka elokuvaa ensin ilman ääniä ja tämän jälkeen äänien kanssa. Nyt pääsemme kurkistamaan miltä sodanaikainen Tampere näytti ja kuulosti.

Tampereen ammattikorkeakoulusta äänisuunnittelijaksi valmistunut tamperelainen Ville-Veikko Kuusimäki herätti opinnäytetyössään henkiin jatkosodan aikaisen Tampereen. Kuusimäki loi realistisen äänimaailman Ylen mykkään arkistofilmiin Tampere vuonna 1942.

Käytännössä tämä tarkoitti, että mykälle elokuvalle luotiin jälkeenpäin kuvan äänilähteille uskollinen äänimaailma, joka kuulostaa katsojalle todelliselta ääniraidalta. “Elokuvan ääniraita koostuu äänittämistäni foley-äänistä eli esimerkiksi askelista ja vaatteiden kahinasta sekä ambienssi- eli tilaäänistä. Lisäksi koostin ääniraidalle taustahuutoja, muita taustaääniä sekä eri efektikirjastoista otettuja ja muokattuja ääniefektejä”, Kuusimäki kertoo opinnäytetyönsä synnystä.

Ihan jokapäiväiseltä tällainen mykkäfilmien ääniretusointi ei kuulosta. Sitä se ei olekaan, selvittää Kuusimäki, joka itse kiinnostui ajatuksesta nähtyään venäläisen Sergei Loznitsan Blockade-elokuvan.

Blockade on mykistä arkistofilmeistä koostettu elokuva toisen maailmansodan aikaisen Leningradin piirityksestä. Elokuvassa kuultava realistinen ääniraita on tehty keinotekoisesti jälkikäteen. Blockaden ja Loznitsan muiden töiden lisäksi tällaisia realistisia ääniretusointeja ei ole tehty kovin paljon."

"Paljonhan toki löytyy esimerkiksi sota-aiheisia dokumentteja, joissa on käytetty mykkää arkistomateriaalia. Usein dokumentteihin on lisätty jälkeenpäin musiikkia ja muita ääniä, mutta äänimaailma ei pyri samalla tavalla tarkasti jäljittelemään todellisuutta, kuin esimerkiksi Tampere vuonna 1942 -lyhytelokuvan äänimaailma", Kuusimäki tarkentaa.

Tampere on Kuusimäen rakas kotikaupunki, joten on luonnollista, että opinnäytetyön aineistoksi valikoitui Tampereella kuvattu mykkäfilmi.

Tampere vuonna 1942 -lyhytelokuvan yli 70-vuotta vanhat kaupunkikuvat tuntuvat todella tutuilta ja kotoisilta, vaikka kaupunki on kuvaushetken jälkeen muuttunut paljon.― Ville-Veikko Kuusimäki

Sota-ajan kaupungin siviilielämän näkeminen kiinnosti Kuusimäkeä jo ennestään. “Lisäksi halusin oman elokuvani ajoittuvan samalle aikakaudelle kuin Loznitsan Blockade”, Kuusimäki kertoo.

Kuusimäen tavoitteena on saada katsojan lähemmäksi menneen Tampereen maailmaa ja tuntemaan kuvassa nähtävät tapahtumat ja aikakausi.

"Jos äänten vaikutuksesta katselukokemukseen on todella kiinnostunut, niin äänten tuoman lisäarvon näkee ja kuulee parhaiten katsomalla lyhytelokuvan ensin ilman ääniä ja heti perään äänten kanssa", Kuusimäki suosittelee.

Kuusimäen ääniretusoimalla filmillä voi todella kuvitella itse olevansa keskellä vanhaa Tamperetta. Suomen historiasta on nähty melko paljon erilaisia arkistofilmejä, mutta äänitehosteet luovat aivan uudenlaisen tunnelman. Ihmiset ja tapahtumat tuntuvat värisyttävän todellisilta. Tampere vuonna 1942 -lyhytelokuva toimiikin oivana aikamatkana menneen Tampereen sykkeeseen.

Katso Tampere vuonna 1942 -lyhytelokuva Areenassa

Lisää ohjelmasta

  • Yleisön toiveista, arkiston aarteista – radiodraamatoiveita ystävänpäivään

    Toivekuunnelmissa selvitetään rikoksia ja ihmissuhteita.

    Helmikuun kuuntelijatoiveissa seikkaillaan, jännitetään ja rakastetaan. Kauko Helovirta vie Majuri Marraksena kuulijat poliittisiin selkkauksiin Ylä-Safaniin. Tauno Palon ja Eeva-Kaarina Volasen tähdittämässä kuunnelmassa herätellään henkiin rakkaus vuosikymmenten takaa. Olavi Susikoski selvittää kauppaneuvoksen rouvan murhaa ja Laura Tervonen näyttelijättären kuolemaa. Vahtosen vanha murhamysteeri herätetään eloon kuunnelmassa Vahtonen muistoissamme.

  • Viron vaiheita radiodraaman kertomina

    Kuunnelmat valottavat veljeskansan 100-vuotista historiaa

    Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

  • Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki.

  • Partasen perhe muuttaa Kotikadulle – viides kausi nyt Areenassa

    Mm. Eeva Litmanen ja Sulevi Peltola tulevat osaksi sarjaa.

    Partasen perheen vanhemmat Onni (Sulevi Peltola) ja Anja (Eeva Litmanen) tuovat perheensä Itä-Suomesta Kotikadulle heti viidennen kauden ensimmäisessä jaksossa. Koko kausi nyt katsottavissa Areenassa.