Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Elävän arkiston blogi pääkuva

Mykkäfilmi sai äänet – Tältä näytti ja kuulosti sodanaikainen elämä Tampereella

Historiallinen kuva tutusta kaupungista tai merkittävästä aikakaudesta on aina vaikuttavaa katsottavaa. Mutta oletko ajatellut kuinka paljon äänet vaikuttavat kokemukseen? Äänimaisema tuo ihan omanlaisensa tunteen kuvaan. Asian voi havaita helposti itse katsomalla vaikka elokuvaa ensin ilman ääniä ja tämän jälkeen äänien kanssa. Nyt pääsemme kurkistamaan miltä sodanaikainen Tampere näytti ja kuulosti.

Tampereen ammattikorkeakoulusta äänisuunnittelijaksi valmistunut tamperelainen Ville-Veikko Kuusimäki herätti opinnäytetyössään henkiin jatkosodan aikaisen Tampereen. Kuusimäki loi realistisen äänimaailman Ylen mykkään arkistofilmiin Tampere vuonna 1942.

Käytännössä tämä tarkoitti, että mykälle elokuvalle luotiin jälkeenpäin kuvan äänilähteille uskollinen äänimaailma, joka kuulostaa katsojalle todelliselta ääniraidalta. “Elokuvan ääniraita koostuu äänittämistäni foley-äänistä eli esimerkiksi askelista ja vaatteiden kahinasta sekä ambienssi- eli tilaäänistä. Lisäksi koostin ääniraidalle taustahuutoja, muita taustaääniä sekä eri efektikirjastoista otettuja ja muokattuja ääniefektejä”, Kuusimäki kertoo opinnäytetyönsä synnystä.

Ihan jokapäiväiseltä tällainen mykkäfilmien ääniretusointi ei kuulosta. Sitä se ei olekaan, selvittää Kuusimäki, joka itse kiinnostui ajatuksesta nähtyään venäläisen Sergei Loznitsan Blockade-elokuvan.

Blockade on mykistä arkistofilmeistä koostettu elokuva toisen maailmansodan aikaisen Leningradin piirityksestä. Elokuvassa kuultava realistinen ääniraita on tehty keinotekoisesti jälkikäteen. Blockaden ja Loznitsan muiden töiden lisäksi tällaisia realistisia ääniretusointeja ei ole tehty kovin paljon."

"Paljonhan toki löytyy esimerkiksi sota-aiheisia dokumentteja, joissa on käytetty mykkää arkistomateriaalia. Usein dokumentteihin on lisätty jälkeenpäin musiikkia ja muita ääniä, mutta äänimaailma ei pyri samalla tavalla tarkasti jäljittelemään todellisuutta, kuin esimerkiksi Tampere vuonna 1942 -lyhytelokuvan äänimaailma", Kuusimäki tarkentaa.

Tampere on Kuusimäen rakas kotikaupunki, joten on luonnollista, että opinnäytetyön aineistoksi valikoitui Tampereella kuvattu mykkäfilmi.

Tampere vuonna 1942 -lyhytelokuvan yli 70-vuotta vanhat kaupunkikuvat tuntuvat todella tutuilta ja kotoisilta, vaikka kaupunki on kuvaushetken jälkeen muuttunut paljon.― Ville-Veikko Kuusimäki

Sota-ajan kaupungin siviilielämän näkeminen kiinnosti Kuusimäkeä jo ennestään. “Lisäksi halusin oman elokuvani ajoittuvan samalle aikakaudelle kuin Loznitsan Blockade”, Kuusimäki kertoo.

Kuusimäen tavoitteena on saada katsojan lähemmäksi menneen Tampereen maailmaa ja tuntemaan kuvassa nähtävät tapahtumat ja aikakausi.

"Jos äänten vaikutuksesta katselukokemukseen on todella kiinnostunut, niin äänten tuoman lisäarvon näkee ja kuulee parhaiten katsomalla lyhytelokuvan ensin ilman ääniä ja heti perään äänten kanssa", Kuusimäki suosittelee.

Kuusimäen ääniretusoimalla filmillä voi todella kuvitella itse olevansa keskellä vanhaa Tamperetta. Suomen historiasta on nähty melko paljon erilaisia arkistofilmejä, mutta äänitehosteet luovat aivan uudenlaisen tunnelman. Ihmiset ja tapahtumat tuntuvat värisyttävän todellisilta. Tampere vuonna 1942 -lyhytelokuva toimiikin oivana aikamatkana menneen Tampereen sykkeeseen.

Katso Tampere vuonna 1942 -lyhytelokuva Areenassa

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Kuka kirjoittaa elämäntarinasi?

    Elämäntarinamme on sosiaalinen luomus.

    Mitkä ovat elämäsi avainkohtaukset, jotka määrittelevät sinua? Ketkä ovat eniten vaikuttaneet elämääsi positiivisesti entä negatiivisesti? Muun muassa näiden kysymysten kautta voi hahmottaa elämäntarinaansa. Mutta mikä on merkityksellistä ja millainen on hyvä tarina? Sen opimme toisiltamme ja yhteisistä tarinoista.

  • Yle Areenan ennakkokatselussa Pirjo ja Uusi päivä

    Kaksi suosikkisarjaa tarjolla nyt kirjautuneille käyttäjille

    Kaksi suosikkisarjaa on nyt katsottavissa ennakkoon Yle Areenassa kirjautuneille käyttäjille. Julkaisimme keskiviikkona uuden, järjestyksessään toisen tuotantokauden suositusta Pirjo-sketsisarjasta.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Areenan käyttö jatkaa kasvuaan

    Areenan käyttö on vuoden aikana kasvanut kovaa vauhtia

    Kesän lähestyessä on hyvä tilaisuus katsoa, miten Areenan käyttö on kehittynyt. Ja kehitystä selvästi on. On ilo huomata, että suomalaiset ovat ottaneet Areenan aiempaa aktiivisempaan käyttöön monilla eri laitteilla. Areena on edelleen Suomen arvostetuin verkkopalvelu ja suositumpi kuin esimerkiksi kansainvälinen suoratoistojättiläinen Netflix.