Laila Tarpila
Yle
26-vuotias venäläispianisti Daria Parkhomenko opiskelee Hampurissa musiikkikorkeakoulussa opettajanaan Stepan Simonian. Daria on saanut hyviä sijoituksia kansainvälisissä pianokilpailuissa. Katso kilpailuvideot ja lue arviot.
Niklas Pokin arvio välierästä
Venäläinen Daria Parkhomenkon Kaija Saariaho-tulkinta oli mielestäni yksi onnistuneimmista. Hän tuntui suhtautuvan tosissaan erityisesti säveltäjän karakterimerkintöihin, mikä teki esityksestä kiinnostavan kuunnella. Monet kohdat kuuli nyt uudessa valossa.
Parkhomenko oli valinnut pakolliseen osuuteensa kolme osaa Sibeliuksen nk. Puu-sarjasta. Haapa oli kaunis, vaikka ehkä hiukan staattinen esitys. Koivu oli sujuva ja kaunis, ehkä rytmisesti hiukan pyöreähkö esitys. Kuusesta kuultiin myös kelpo tulkinta.
Scarlattin h-molli oli kaunissointinen ja pitkälinjainen, koskettavakin esitys. A-molli-sonaatissa oli hieno tanssillinen rytminkäsittely ja kaunis elävä sointi. Parkhomenko tuntui lähestyvän Scarlattia enemmän pianistisen tradition kuin historiallisten tyylien kautta, mutta teki hyvin sen, minkä teki.
Ohjelman laajin ja varmaan haastavin teos oli Schumannin Humoreske Op. 20. Teos tuntui olevan erinomainen valinta Parkhomenkolle. Aivan alussa melodian hahmo ei ollut täydellisen selkeä, mutta heti ensimmäinen nopea jakso soi kauniisti, joustavasti ja hyvin Schumann-maisesti.
Parkhomenko tuntui tavoittavan hämmästyttävän hyvin teoksen runsaslukuiset karakterit. Myös soinnillisesti tulkinta oli huomattavan rikas, ainoastaan silloin tällöin olisin kaivannut vielä selkeämpää samanaikaisten soinnillisten tasojen tai melodioiden erittelyä.
Prokofjevin kompakti ja syystäkin suosittu Pianosonaatti nro 3 päätti Parkhomenkon välierän, ja antoi hänelle mahdollisuuden näyttää jälleen uuden puolen itsestään. Esitys oli nopea ja se teki voimakkaan ja rytmisesti elinvoimaisen vaikutelman.
Lyyrinen välijaksokin oli tempoltaan varsin rullaava. Teoksen intensiteettiä Parkhomenko rakensi mielestäni loistavasti etenkin teoksen loppupuolella. Myös monen pianistin kompastuskiveksi muodostuvat nopeat rannestaccatot teoksen loppupuolella sujuivat ilmiömäisen hyvin.
Hieno esitys!
Tykkään pelata biljardia, lukea, käydä uimassa ja matkustella
Olen tyytyväinen illan esitykseeni, kertoo Daria Parkhomenko haastattelussa välierän jälkeen.
"Soitin tänään itselleni, ystävilleni ja perheelleni", hän sanoo. "Schumannista pidän paljon mutta myös Prokofjev kuuluu lempisäveltäjiini."
Hän kehuu Camerata-salin flyygeleitä, joista valitsi illan soittimekseen Steinwayn. Vapaa-ajallaan Daria haluaa tehdä asioita yhdessä ystäviensä kanssa. "Tykkään pelata biljardia, lukea, käydä uimassa ja matkustella", hän kertoo.
Haastattelijana Riikka Holopainen.
Niklas Pokin arvio alkuerästä
Kilpailun viimeisenä soittavan soittajan osa saattaa olla epäkiitollinen, koska monet esitykappaleista on saatettu kuulla kisassa jo useaan kertaan.
Venäläisen Daria Parhomenkon ohjelman suosittuja teoksia olivat Haydnin Sonaatti C-duuri Hob XVI/48, Chopinin Etydi Op. 25 nro 5 ja Rahmaninovin D-duuri-etydi Op. 39 nro 9. Muutkin teokset Bachia lukuunottamatta oli kuultu jo vähintään kerran.
Tilanteen voi toki kääntää voitoksi mikäli kilpailija soittaa hyvin – tuomarit ainakin muistavat viimeisen soittajan, ja yleisökin toivoo upeaa lopetusta erälle. Daria Parhomenko soitti itsensä tässä suhteessa kirkkaasti plussan puolelle.
Bachin Preludi As-duuri (DWK II) oli lennokas, elävä ja soi kauniisti, ja fuuga oli eritelty ja luonteva. Haydnin sonaatin ensimmäinen osa pysyi hyvin koossa ja siinä kuultiin herkullisen monipuolisia sointeja ja retorisia eleitä. Toinen osa oli hurmaavan eloisa.
Debussyn etydi Pour les arpèges composés oli kimmeltävän kaunis ja Parkhomenko sai sekä sen monet pienet eleet että eri sointitasot toteutettua harvinaisen suvereenisti.
Chopinin e-molli-etydi oli kauniisti muotoiltu ja helponkuuloinen, mutta aika pedaalipitoinen. Teeman eri artikulaatiovariaatiot ja muut muuntelut eivät piirtyneet aivan yhtä selvästi esiin kuin joissain esityksissä.
Rahmaninovin etydi oli teknisesti pätevä ja temperamenttinen. Australialaisen Carl Vinen mainio sonaatti sai virtuoosisen ja inspiroituneen tulkinnan Parkhomenkon käsissä.
Hieno lopetus ensimmäiselle erälle!
Tietolaatikko Daria Parkhomenko
Hochschule für Musik und Theater Hamburg 2013–
Special Music College at the Rostov Rachmaninov Conservatoire 2003–2008
Daria Parkhomenko (s. 28.4.1991) opiskelee Hampurissa musiikkikorkeakoulussa opettajanaan Stepan Simonian. Hän opiskeli aiemmin Donin Rostovin Rahmaninov-konservatoriossa Sergei Osipenkon johdolla. Vuonna 2016 hän voitti ICOM-kilpailun Hampurissa, sijoittui toiseksi Nuova Coppa Pianisti -kilpailun Italiassa ja kolmanneksi Tallinnan kansainvälisessä pianokilpailussa. M. K. Čiurlionis -pianokilpailussa 2015 hän sai toisen palkinnon. Tämän vuoden Mendelssohn-kilpailussa Berliinissä hän sijoittui toiseksi Trio HONin kanssa. Hän on soittanut orkesterisolistina Venäjällä, Italiassa, Unkarissa, Kreikassa, Saksassa ja Liettuassa. Hän on osallistunut Pietarissa kansainväliselle Faces of modern pianism -festivaalille sekä Saksassa Schleswig-Holsteinin musiikkijuhlille sekä Mecklenburg-Vorpommernin festivaalille.
KILPAILUOHJELMA
Alkuerä
J. S. BACH Preludi ja fuuga As-duuri (WTK II)
HAYDN Sonaatti C-duuri, Hob. XVI/48
CHOPIN Etydi e-molli op. 25/5
RAHMANINOV Etydi D-duuri op. 39/9
DEBUSSY Etydi nro 11 ”Pour les arpèges composés”
CARL VINE Sonaatti nro 1 (1990)
Välierä
SAARIAHO Arabesques et adages
SIBELIUS Opus 75: III Haapa, IV Koivu, V Kuusi
SCARLATTI Kaksi sonaattia: h-molli K. 87 ja a-molli K. 54
SCHUMANN Humoreske op. 20
PROKOFJEV Sonaatti nro 3 op. 28
Finaali
SCHUMANN Pianokvintetto op. 44
RAHMANINOV Pianokonsertto nro 3 op. 30
#majlind2017
