Hyppää pääsisältöön

Digitreenit: Kaikki terveystietosi löytyvät kohta Omakanta-palvelusta – testaa, tunnetko sen

Kaksi laastaroitua nallea Omakanta.fi -palvelua esittelevän Digitreenien pääkuvassa
Kaksi laastaroitua nallea Omakanta.fi -palvelua esittelevän Digitreenien pääkuvassa Kuva: Pixabay / CC0 Digitreenit,Omakanta,Kela

Onko reseptisi vielä voimassa? Tai röntgenkuvasi hukassa? Kaikki lääkärikäyntisi ja sähköisesti tallennetut potilastietosi löytyvät Kelan ylläpitämästä Omakanta.fi-palvelusta. Miten hyvin tunnet sen? Tee testi!

Vastausvaihtoehdoista voi olla yksi tai useampi oikein. Voit kuitenkin valita vain yhden vastauksen per kysymys.

1. Millä tavalla voit kirjautua Omakantaan?

2. Huomaat, että reseptisi on menossa vanhaksi. Voitko pyytää Omakannassa, että reseptisi uusitaan?

3. Reseptisi tai terveystietosi eivät näy Omakannassa. Mistä se voi johtua?

4. Voitko tarkistaa rokotuksesi Omakanta.fi-palvelusta?

5. Sinulla on 11-vuotias lapsi. Voitko katsoa hänen tietonsa palvelusta?

6. Näetkö Omakannasta kuka on katsonut potilastietojasi ja mihin niitä on luovutettu?

7. Sinua on hoidettu mielenterveysongelmien vuoksi sairaalassa. Voitko kieltää tietojesi näkymisen Omakannassa?

8. Haluat, että sinua hoitavat tahot tietävät hoito- ja elinluovutustahtosi. Voitko välittää tiedon heille Omakannan kautta?

9. Voitko laittaa Omakantaan myös elintapoihisi liittyviä tietoja, kuten liikunnan määrää tai nauttimiasi viinilasillisia?

10. Huomaat, että tiedoissasi on virhe. Mitä teet? Olet yhteydessä...

Mikä Omakanta?

  • Näet sieltä kaikki terveystietosi ja reseptisi, jotka on tallennettu Kanta-palveluihin. Omakanta avattiin toukokuussa 2010, kun ensimmäisiä sähköisiä reseptejä alettiin kirjoittaa.
  • Potilastiedot Omakantaan tulevat julkisesta, yksityisestä ja työterveyshuollosta.
  • Se on osa Kelan Kanta.fi-palvelua. Kanta koostuu Omakannan lisäksi sähköisestä reseptistä, Lääketietokannasta ja Potilastiedon arkistosta. Potilastiedon arkisto on palvelu, jonne terveydenhuollon toimijat tallentavat potilastietoja omista järjestelmistään.
  • Omakannalla on käyttäjiä noin 2,1 miljoonaa (kesän 2017 tilanne). Kuukausittain palveluun kirjaudutaan yli 1,1 miljoonaa kertaa.
  • Palvelun on tarkoitus jatkossa laajentua niin, että siellä voisi omien tietojen katselun ohella vertailla myös palveluntarjoajia sote-uudistuksen myötä.

Digitreeneissä voit opetella arjessa hyödyllisiä digitaitoja – verkon hakuvinkeistä tietokoneen näppäinkomentoihin. Pääset mukaan Yle Oppimisen Facebook-sivulla tai Twitterissä aihetunnisteella #digitreenit.

Digitreenit - Testaa osaamisesi ja hanki uusia digitaitoja

Media- ja digitaidot

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Digitreenit: Viisi vinkkiä tehokkaampiin Google-hakuihin

    Vie hakutaitosi verkossa uudelle tasolle

    Google on ottanut selkeän ykkösaseman universaalina hakukoneena, mutta sekin on lopulta vain työkalu. Työkalua voi käyttää monella tapaa, ja mitä paremmin välineen tuntee sitä parempia hakutuloksia saa. Tässä viisi vinkkiä parempiin Google-hakuihin.

  • Digitreenit: Näin karsit roskapostia

    Opeta sähköpostiasi suodattamaan roskapostit paremmin

    Roskapostia ovat ne sähköpostilaatikkoon tippuvat viestit, joita et halua, etkä ole tilannut. Roskaposti kannattaa aina merkitä roskaksi - silloin myös sähköpostisi suodattimet paranevat. Postilaatikon kouliminen on helppoa.

  • Digitreenit: Yhdistä tietokone verkkoon älypuhelimella

    Näin jaat puhelimesi verkkoyhteyden muille laitteille

    Jos olet junassa, mökillä tai muuten paikassa, josta ei toimivaa langatonta verkkoa löydy, voit käyttää puhelintasi yhteyspisteenä internetiin ja jakaa sitä kautta nettiyhteyden muille laitteille. Yllättävän usein joutuu tilanteisiin, jossa toimivaa langatonta verkkoa (Wi-Fi) ei ole käytettävissä tai verkko on kovin ruuhkainen ja hidas. Nopea apu löytyy puhelimesta.

  • Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

    Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

    Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

  • Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

    Valokuvaa ei oteta, vaan se tehdään.

    Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

  • New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

    New York Timesissa mitään ei lisätä tai poisteta kuvista.

    Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin, kuvatoimittajana. Korkelaatuisesta journalismistaan tunnetussa lehdessä vaalitaan laatua, myös kuvien osalta. Muun muassa kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat lehdessä selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä.

  • Finnit piiloon eikä ketään saa loukata - 6 kysymystä Instagram-suosikeille

    500 miljoona käyttäjää Instagramissa. Tapasimme 2 heistä.

    Tiedätko kuka on Teamarika? Tai Joonapuhakka? Ehkä et, mutta kymmenettuhannet tubettajat ja Instagram-seuraajat tuntevat heidät. Teamarika ja Joona kertovat millainen rooli Instagramilla on heidän elämässään ja millaista linjaa he kuvien jakamisessa noudattavat. 18-vuotiaan Joona Puhakan (@joonapuhakka) Instagram-tilillä on tällä hetkellä yli 44 000 seuraajaa.

  • Voiko Wikipediaan luottaa? Tarkista ainakin nämä viisi asiaa

    Vinkkejä Wikipedian käyttöön

    Laiskat heitot nettitietosanakirja Wikipedian paikkansapitämättömyydestä eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Tutkimusten mukaan valtaosa Wikipedian artikkeleista on (lähes) täyttä faktaa. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, välillä tieto voi olla väärää.

  • Mistä tunnistaa some-mainoksen? Satu Apukka kertoo

    Some-mainonnallakin on eettinen koodisto.

    Suositut sometähdet kiinnostavat myös mainostajia. Sosiaalisen median kanavilla tavoitetaan nuoria kuluttajia, jotka eivät juuri lue lehtiä tai katso televisiota. Merkkituoteyritykset mainostavatkin mielellään tuotteitaan nuorten tekijöiden kanavilla. United Screens on yritys, joka kerää verkostoonsa tunnettuja some-kasvoja ja saattaa nämä yhteen mainostajien kanssa.

  • Valheenpaljastaja: Tervetuloa faktojen jälkeiseen aikaan

    Sosiaalinen media voimistaa populistien viestiä

    Poliitikot uskaltavat nykyään valehdella päin äänestäjien naamaa, sillä kiinni jääminen ei johda kannatuksen romahtamiseen. Sosiaalinen media on populistien käsissä voimakas megafoni. Elokuun toisella viikolla republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump sanoi, että presidentti Barack Obama on perustanut Isis-terroristijärjestön.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Mediataitoja alakouluun

    Elävän kuvan alkeet ja kuvakerrontaa.

    Mediakompassin kuvakoulu on suunnattu kaikille elävän kuvan alkeista, kuvakerronnasta ja kuvaamisesta kiinnostuneille yli neljäsluokkalaisille. Pääosassa on tekemisen kautta oppiminen.

  • Mediataidot

    Taitoja eri medioiden haltuunottoon.

    Mediataidot tarkoittavat kykyä lukea ja tulkita viestejä, kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta. Näitä taitoja oppii mm. itse tekemällä ja esittämällä.

  • Mediataitoja yläkouluun ja lukioon

    Mediataitoja yläkoululaisille.

    Päämääränä on kehittää 7-9-luokkalaisten oppilaiden mediatajua, innostaa viestien arviointiin ja rohkaista omaan vaikuttamiseen median keinoin.

  • 5 fiksua koodauspeliä kouluikäisille

    Lasten ohjelmointisovelluksilla ei ole yläikärajaa.

    Ensi syksystä lähtien peruskoululaiset tutustuvat koulussa ohjelmoimiseen, kun siitä tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodaustaitoja voi opetella pelillisillä ohjelmilla, jotka madaltavat oppimiskynnystä. Tabletti on aloittelevalle koodarille luonteva väline.