Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Neljäs kansainvälinen Maj Lind -pianokilpailu 2017 pääkuva

Hannu Alasaarela (FIN) | Maj Lind -pianokilpailu 2017

23-vuotias Hannu Alasaarela opiskelee pianonsoittoa Sibelius-Akatemiassa ja hän myös säveltää. Toukokuussa 2017 pidetyssä Tampereen pianokilpailussa hän sai tunnustuspalkinnon. Katso kilpailuvideot ja lue arviot.

International Maj Lind Piano Competition
Kapellimestari Anna-Maria Helsing antaa viime hetken ohjeet Hannu Alasaarelalle. International Maj Lind Piano Competition Kuva: Sandra Saulo/Yle Maj Lind -pianokilpailu,Anna-Maria Helsing,hannu alasaarela
International Maj Lind Piano Competition
Nyt ei voi enää kuin odottaa tuloksia. Soitot on soitettu! International Maj Lind Piano Competition Kuva: Sandra Saulo/Yle Maj Lind -pianokilpailu,hannu alasaarela

Niklas Pokin arvio orkesterifinaalista

Tunnelma täydessä salissa oli keskittynyt ja yleisön myötäeläminen käsinkosketeltavaa, kun ainoa suomalainen finalisti, Hannu Alasaarela aloitti finaaliosuutensa.

Prokofjevin pianokonserton tuskantäyteinen aloitussoolo muotoutui vangitsevasti ja kantoi salissa hyvin. Alasaarela onnistui ensimmäisessä osassa pitämään intensiteetin herkeämättä yllä – laulavat kohdat eivät jättäneet yleisöä hetkeksikään rauhaan, ja vinksahtaneella tavalla tanssilliset kohdat Alasaarela karakterisoi osuvasti.

Kevyt ja motorinen toinen osa oli nautittavan suvereeni. Tällainen kirkas ja rytmikäs briljanttia sormitekniikkaa vaativa tekstuuri tuntuu Alasaarelalle suorastaan helpolta. Kolmannessa osassa syntyi kurkkua kuristava, ristiriitoja täynnä oleva, jollain tavalla mieleltään särkynyt tunnelma.

Neljännen osan vaikeat rytmit ja hurjan akrobaattiset vaikeudet Alasaarela selvitti sähköisen virtuoosisesti. Kuuluisa kansanlaulumainen lyyrinen teema soi yksinkertaisen paljaasti ja graafisesti, mikä korosti sen myöhempää kehittelyä. Tästäkin osasta muodostui mieleenpainuva kokonaisuus.

Mielestäni Alasaarela paransi osa osalta. Tämä oli ravisteleva esitys.

Alkuerien perusteella minulle oli syntynyt sellainen vaikutelma, että soittoteknisessä mielessä sormitekniikka tuntuisi olevan Alasaarelalle luontaisempaa kuin käsivarsien, hartioiden tai koko vartalon vapautunut käyttö soinnin tuottamisessa.

Finaalissa Alasaarela onnistui kuitenkin tässä mielessä näyttämään uusia puolia itsestään. Kun kehon käyttö oli kokonaisvaltaisempaa, sointikin oli aiempaa suurempi ja kantavampi. Tätä puolta Alasaarela varmaankin tulee viemään pitemmällekin tulevaisuudessa.

Aiemmissa erissä ehkä enemmän älyllisen kuin emotionaalisen vaikutelman antanut Alasaarela onnistui nyt myös järkyttämään ja riipaisemaan. Nyt kuultiin väkeviä tunteita. Tulkinnalliset ratkaisut olivat mielenkiintoisia, läpieletyn ja perustellun tuntuisia.

Mikä parasta, Alasaarelan soitto ei ole samanlaista kuin muiden, eikä se edusta mitään traditionaalista koulukuntaa. Se on aitoa Hannua! Prokofievin konsertto sai hienosti rakentuvan, tunteisiin vetoavan ja omaperäisen tulkinnan Alasaarelan käsissä.

International Maj Lind Piano Competition
Kamarimusiikkifinaalin aloittaja odottaa vuoroaan. International Maj Lind Piano Competition Kuva: Sandra Saulo/Yle Maj Lind -pianokilpailu
International Maj Lind Piano Competition
International Maj Lind Piano Competition Kuva: Sandra Saulo/Yle Maj Lind -pianokilpailu

Niklas Pokin arvio kamarimusiikkifinaalista

Kamarimusiikkifinaalin avasi Hannu Alasaarelan ja Uusi Helsinki -kvartetin tyylikäs esitys Schumannin täysromanttisen hurmioituneesta Pianokvintetosta Op. 44.

Alasaarela vaikutti olevan kamarimusisoinnissa hyvin kotonaan. Hänellä on hyvä yhteissoinnin taju, ja niin säestävissä osuuksissa kuin soolo-osuuksissakin hän mitoitti dynamiikan hyvin.

Hänen pianosointinsa oli hyvin selkeä, joten hänen soittonsa kuului hiljaisenakin hyvin jousten soinnin läpi. Lisäksi hän osaa balansoida omaa soittoaan tarvittaessa basso- tai diskanttivoittoiseksi, mikä vaikuttaa positiivisesti yhtyeen sointiin.

Alasaarelan ajankäyttö tuntui pelaavan sangen hyvin yhteen hienosti soittaneen kvartetin kanssa. Yhteispeli vaikutti muutenkin hyvältä – aloitteita tehtiin ja niihin reagoitiin molemmin puolin.

Esitys tuntui avautuvan soinnillisesti matkan varrella ja karakterisointikin tuntui muuttuvan selkeämmäksi. Toinen osa oli koskettavasti muotoiltu, mutta siinä kuulee joskus enemmänkin tuskaa. Kolmas osa, joka on vaikea soittaa täsmällisesti yhteen, onnistui mainiosti sekä soinnillisesti että ajankäytöllisesti.

Finaalissa Alasaarelalla ehkä olisi ollut varaa jäntevämpäänkin solistiseen otteeseen, mutta tälläkin tavalla esitettynä esitys kyllä tempasi mukaansa ja huipentui komeasti.

Niklas Pokin arvio välierästä

Hannu Alasaarela kuului niihin kilpailijoihin, jotka olivat koonneet välieräohjelmistonsa useasta, suhteellisen lyhyestä teoksesta. Tämä tuntuikin sopivan hyvin Alasaarelan soittajapersoonalle.

Saariahon tilausteoksen erittäin vakuuttava, ulkoa soitettu, esitys vahvisti kuvaa Alasaarelan poikkeuksellisesta musiikillisesta älykkyydestä ja suuresta osaamisesta nykymusiikin parissa. Nuottikuva oli tutkittu tarkasti ja pianisti reagoi mielestäni edellistä soittajaa uskottavammin säveltäjän dynamiikkamerkintöihin ja karakterisointiohjeisiin.

Vinkki säveltäjille: tälle miehelle kannattaisi säveltää teoksia, loistava esitys on taattu!

Sibeliuksen Rêveriessä oli lyyrinen, kuulas sointi ja herkkävaistoinen Alasaarela sai teokseen rikkumattoman tunnelman. Ailahteleva Scherzino oli täynnä elämää ja monipuolinen kosketusten kirjo tuotti ainakin itselleni suurta mielihyvää.

Seuraavaksi numerokseen Alasaarela oli valinnut viisi etydiä György Ligetiltä. Ensimmäinen niistä, Epäjärjestys, soi graafisen selkeästi ja aavistuksen totuttua kevyemmin. Seuraava etydi, Vapaat kielet, loi sulavassa ja taipuisassa lyyrisyydessään hienon kontrastin ensimmäiselle.

Fanfaarit Alasaarela soitti hiukan varovaisella soinnilla, mutta toteutus oli silti vakuuttava. Sateenkaaren tulkinnassa oli herkkyyttä ja intensiivisyyttä. Varsovan syksy alkoi soinnilla, jossa tuntui olevan kuumeista kelmeyttä. Tekstuuri kuulosti selkeältä ja jännitteiden rakentelu oli älykkäästi suunniteltua.

Debussyn Estampes'ssa kuva herkästä sointivärien mestarista vain vahvistui. Pagodit oli ihastuttavaa pentatonista fantasointia, jossa Alasaarela kykeni taitavasti erittelemään hiljaisia ja vielä hiljaisempia tasoja.

Ilta Granadassa viettelevine habanera-rytmeineen oli aistillinen ja taitavasti rakennettu. Äärimmäiset pianissimot pakottivat yleisön kuuntelemaan keskittyneesti.

Puutarhat sateessa -osa oli tämän teoksen esityksistä yksi parhaita koskaan kuulemiani. Se todella herätti mielikuvituksen.

Lopuksi kuultu Chopinin Balladi g-molli oli ohjelman pisin teos vajaan kymmenen minuutin kestoineen. Myös siinä Alasaarela onnistui luomaan hivelevän hiljaisia ja herkkiä sävyjä ja rakentamaan persoonallisen ja mielekkään kokonaisuuden.

Alasaarela tuntuu olevan omimmassa elementissään soittaessaan herkkyyttä ja pieniä mielenailahduksia sisältävää musiikkia. Hän on toki vakuuttava myös virtuoosisessa tekstuurissa, ja silloin hän yleensä tuntuu pyrkivän eriteltyyn ja graafiseen toteutukseen.

Laveaa, paksua tai suuresti resonoivaa sointia häneltä harvoin kuullaan, mutta kaikenlaisia muita sointivärejä sitten sitäkin enemmän. Ensimmäisessä erässä saatu hyvä vaikutelma vain parani välierässä. Alasaarela on upea taiteilija, jolle toivoisi jatkossa paljon konsertteja.

Pianisti Hannu Alasaarela puolisonsa Linnean ja vauvansa Lotten kanssa.
Puoliso Linnea ja Lotte-tytär onnittelevat. Pianisti Hannu Alasaarela puolisonsa Linnean ja vauvansa Lotten kanssa. Kuva: Sandra Saulo / Yle hannu alasaarela
Pianisti Hannu Alasaarelaa onnitellaan Maj Lind -kilpailussa
Kiittäjien pitkä jono välieräsuorituksen jälkeen. Pianisti Hannu Alasaarelaa onnitellaan Maj Lind -kilpailussa Kuva: Sandra Saulo hannu alasaarela
Tuli täydellinen black out lavalla!

Tyynen näköisenä välierässä esiintynyt Hannu Alasaarela kertoi kokeneensa lavalla täydellisen black outin.

"Silmissä musteni täysin enkä yhtäkkiä muistanut, miten kappale alkaa. Pystyin kuitenkin jatkamaan. En yhtään muista, mitä ratkaisuja tein, pitää katsoa jälkikäteen videolta."

Haastattelussa Hannu kertoo myös ohjelmistovalintojensa riskeistä, muun muassa etydivalinnoista, Sibeliuksen soittamisesta sekä tunnelmasta kilpailijoiden välillä.

Haastattelijana Lotta Emanuelsson.

Niklas Pokin arvio alkuerästä

Hannu Alasaarelan Bacheissa kuului retoriikan ja barokin tanssien tuntemus ja vahva henkilökohtainen sitoutuminen esitettävään musiikkiin.

Samaa kiinnostavaa musiikillista ajattelua, kosketuksen valppautta ja tyylituntemusta aistin myöhemmin Haydnin sonaatin esityksessä. Alasaarelan lähestymistapa musiikkiin kuulosti kilpailuympäristössä tuoreelta ja omaperäiseltä.

Etydeissä hän osoitti suurta sorminäppäryyttä ja soinnillista virtuositeettia. Esa-Pekka Salosen Dichotomiessa Alasaarelasta kuoriutui vaikuttava uuden musiikin tulkki.

Hän oli mielestäni päivän omaperäisimpiä taiteilijoita.

Pianisti Hannu Alasaarela puolisonsa Linnean ja vauvansa Lotten kanssa.
Puoliso Linnea ja 5-kuukauden ikäinen Lotte-vauva tulivat kannustamaan isää Hannu Alasaarelaa Maj Lind -kilpailun alkuerään. Pianisti Hannu Alasaarela puolisonsa Linnean ja vauvansa Lotten kanssa. Kuva: Laila Kangas / Yle Maj Lind -pianokilpailu,linnea alasaarela


Haastattelu Laura Korhonen.

Tietolaatikko Hannu Alasaarela

Sibelius-Akatemia 2014–
Oulunsalon taidekoulu 2006–2013

Hannu Alasaarela (s. 27.4.1994 Oulunsalo) aloitti piano-opinnot 8-vuotiaana Anna-Maija Kinnusen oppilaana. Hän siirtyi opiskelemaan 12-vuotiaana Oulunsalon taidekouluun ja vuonna 2014 Sibelius-Akatemiaan. Alasaarelan opettajia ovat olleet Kimmo Pihlajamaa, Jouko Tötterström, Hui-Ying Liu-Tawaststjerna, Liisa Pohjola, Ilmo Ranta ja Tuija Hakkila. Vuonna 2012 Hannu Alasaarela voitti Leevi Madetoja -pianokilpailun Oulussa, ja vuonna 2015 hän oli finalisti Sibelius-Akatemian järjestämässä Helmi Vesa -pianokilpailussa Helsingissä. Toukokuussa 2017 hän sai tunnustuspalkinnon Tampereen pianokilpailussa. Hannu Alasaarela myös säveltää.

KILPAILUOHJELMA

Alkuerä

J. S. BACH Preludi ja fuuga Es-duuri (WTK II)
J. S. BACH Ranskalainen sarja nro 2 c-molli: I Allemande, II Courante
CHOPIN Etydi a-molli op. 10/2
RAHMANINOV Etydi D-duuri op. 39/9
LUTOSŁAWSKI Etydi nro 2
HAYDN Sonaatti Es-duuri, Hob. XVI/52
ESA-PEKKA SALONEN Dichotomie: II Organisme (2000)

Välierä

SAARIAHO Arabesques et adages
SIBELIUS Opus 58: I Rêverie, II Scherzino
LIGETI Viisi etydiä: Désordre, Cordes à vide, Fanfares, Arc-en-ciel, Automne à Varsovie
DEBUSSY Estampes: I Pagodes, II La soirée dans Grenade, III Jardins sous la pluie
CHOPIN Balladi nro 1 g-molli op. 23

Finaali

SCHUMANN Pianokvintetto op. 44
PROKOFJEV Pianokonsertto nro 2 op. 16

#majlind2017

  • Virtuoosi Jiyoung, superpianisti Mackenzie ja syvällinen Hyo-Eun

    Maj Lind -pianokilpailun toinen orkesterifinaali.

    Maj Lind -kilpailun toisessa orkesterifinaalissa kuultiin virtuoosista Jiyoung Kimiä, superpianisti Mackenzie Melemediä sekä introverttiä ja syvällistä Hyo-Eun Parkia. - Lue Ylen asiantuntijan pianopedagogi Niklas Pokin arviot toisen orkesterifinaalin esityksistä. Toisena orkesterifinaali-iltana torstaina 31.8.

  • Yhdysvaltalainen Mackenzie Melemed voitti Maj Lind -pianokilpailun 2017

    Seuraa kilpailua osoitteessa yle.fi/klassinen

    Yhdysvaltalainen 22-vuotias Mackenzie Melemed on Maj Lind -pianokilpailun voittaja 2017. "Olen sanaton! Oli ihana kilpailla Suomessa. Aion maksaa opintolainojani tällä palkinnolla", totesi Melemed voittajahaastattelussa. Voittajan palkinto on 30.000 euroa.

  • Aito Hannu, karismaattinen Jun ja pianon sankaritar So

    Maj Lind -pianokilpailun ensimmäinen orkesterifinaali.

    Maj Lind -pianokilpailun ensimmäisessä orkesterifinaalissa kuultiin "aitoa Hannua", karismaattista Jun Bouyterey-Ishidoa ja pianon sankaritarta, So Hyang In'iä. Ylen asiantuntija pianopedagogi Niklas Pokki arvioi ensimmäisen orkesterifinaalin esitykset.

  • Kamarimusiikkifinaali tulvi romanttista tunnetta

    Maj Lind -pianokilpailun kamarimusiikkifinaali.

    Kamarimusiikkifinaalin romanttiseen tunneaaltoiluun eläytyessään unohti viimeistään, että Maj Lindeissä on kysymys ankaran kansainvälisen pianokilpailun loppusuorasta. Ylen asiantuntija pianopedagogi Niklas Pokki arvioi kamarimusiikkifinaalin esitykset.